{"id":170,"date":"2011-03-25T09:40:00","date_gmt":"2011-03-25T07:40:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/jaan-kross-keisarin-hullu\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:39","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:39","slug":"jaan-kross-keisarin-hullu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/jaan-kross-keisarin-hullu\/","title":{"rendered":"Jaan Kross: Keisarin hullu"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/4.bp.blogspot.com\/-sxXGAFfpGc8\/TYxjK-riHCI\/AAAAAAAAArY\/nMc-1B6xRZg\/s1600\/keisarinhullu.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 270px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/keisarinhullu.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5587950277935373346\" \/><\/a><\/p>\n<p>Hulluuden kirja<\/p>\n<p>Jaan Kross: Keisarin hullu, romaani, WSOY 2010 (Juhani Salokannel suom.)<\/p>\n<p>Virolaisen Jaan Krossin tunnetuimpiin romaaneihin kuuluva Keisarin hullu julkaistiin vuonna 1978. Suomeksi se ilmestyi vuonna 1982, jonka j\u00e4lkeen kirjasta on otettu lukuisia painoksia. Kross nousi meill\u00e4 verrattain hitaasti suosioon, mutta hiljattaisen kuolemansa aikoihin h\u00e4nt\u00e4 pidettiin jo yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 virolaisista kirjailijoista. Keisarin hullun on suomentanut Juhani Salokannel, joka tunnetaan Krossin ja muun virolaisen kulttuurin aktiivisena tuojana meid\u00e4n maahamme. Salokannel on hyv\u00e4 suomentaja, jonka lis\u00e4ksi h\u00e4nen omista kirjoistaan kannattaa lukea Krossia ja Viron historiaa k\u00e4sittelev\u00e4 kirja Sivistystahto (WSOY, 2008).  <\/p>\n<p>Keisarin hullu kertoo vuosina 1787\u20131836 el\u00e4neen Timotheus von Bockin vaiheista. von Bock oli todellinen henkil\u00f6. H\u00e4n oli aatelismies, joka p\u00e4\u00e4si yst\u00e4v\u00e4llisiin v\u00e4leihin muun muassa Ven\u00e4j\u00e4n silloisen keisarin Aleksanteri I:n kanssa. Liivil\u00e4inen aatelinen erehtyi kuitenkin esittelem\u00e4\u00e4n keisarille laatimaansa perustuslakiluonnosta. von Bock sai t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 vihamiehi\u00e4, jotka juonittelivat h\u00e4nen selk\u00e4ns\u00e4 takana, leimasivat von Bockin hulluksi ja j\u00e4rjestiv\u00e4t h\u00e4net vankilaan. Kymmenen vuoden vankilakautensa aikana h\u00e4n kirjoitti monia sekavia tekstej\u00e4. Niit\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n Keisarin hullussa ik\u00e4\u00e4n kuin vasta l\u00f6ydettyin\u00e4 dokumentteina. Oliko von Bock mielenvikainen vai ei, se j\u00e4\u00e4 lukijan p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi. H\u00e4n oli joka tapauksessa romanttinen ja idealistinen hahmo, joka kantoi huolta yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.<\/p>\n<p>Keisarin hullu on klassista Krossia, sill\u00e4 siin\u00e4 todelliset henkil\u00f6t, tapahtumat ja paikat sekoittuvat keksittyihin seikkoihin. Monia vastoink\u00e4ymisi\u00e4 kokeneen van Bockin vaiheita seurataan herkullisen tarkasti. Keisarin hullu kuuluu realistisen kirjallisuuden tyylisuuntaukseen, jossa asioita, ihmisi\u00e4 ja esineit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kuvamaan mahdollisimman tarkasti. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa se muistuttaa tuttuja ja turvallisia lukuromaaneja, vaikka nykylukija pystyykin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjan tapahtumat Neuvostoliiton ja Viron suhteisiin 1900-luvulla. On oikeastaan ihme, ett\u00e4 romaani ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n julkaistiin Neuvostoliiton tiukan sensuurin alla. Keisarin hullun tekee erinomaiseksi se, ett\u00e4 se toimii sek\u00e4 pinnalta ett\u00e4 pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 klassisen romaanin tunnusmerkit.<\/p>\n<p>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<br \/>esa.makijarvi(at)gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hulluuden kirja Jaan Kross: Keisarin hullu, romaani, WSOY 2010 (Juhani Salokannel suom.)&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":756,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[235,285,292,302],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/keisarinhullu.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/keisarinhullu.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/170"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=170"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3330,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions\/3330"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/756"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}