{"id":171,"date":"2011-03-25T09:37:00","date_gmt":"2011-03-25T07:37:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/jaan-kross-rakkaat-kanssavaeltajat-i-ii\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:39","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:39","slug":"jaan-kross-rakkaat-kanssavaeltajat-i-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/jaan-kross-rakkaat-kanssavaeltajat-i-ii\/","title":{"rendered":"Jaan Kross: Rakkaat kanssavaeltajat I & II"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5587949955603202210\"<\/a><\/p>\n

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5587950006919567874\"<\/a> <\/p>\n

Pettymysten ja t\u00e4yttymysten kronikka<\/p>\n

Jaan Kross: Rakkaat kanssavaeltajat I & II, el\u00e4m\u00e4kerta, 2005 ja 2010 (Jouko Vanhanen suom.)<\/p>\n

Jaan Kross (1920-2007) eli vaiherikkaan el\u00e4m\u00e4n. H\u00e4n on historiallisista romaaneistaan tunnettu virolainen kirjailija, joka ehti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana kokemaan monia maansa kokemia mullistuksia. Krossin tunnetuimpia kirjoja ovat muun muassa yli tuhannen sivun mittainen Uppiniskaisuuden kronikka (1970-1980, suom. 2003) sek\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 lehdess\u00e4 arvosteltu Keisarin hullu (1978, suom. 1982). Virolaisen merkkimiehen itsens\u00e4 kirjoittamista Rakkaat kanssavaeltajat -el\u00e4m\u00e4kerroista muodostuukin todellinen pettymysten ja t\u00e4yttymysten kronikka.<\/p>\n

Rakkaat kanssavaeltajat -kirjoissa ei juuri mainita Krossia itse\u00e4\u00e4n. Kirjailija h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 taustalle, josta k\u00e4sin h\u00e4n k\u00e4y l\u00e4pi tapahtumia, ihmisi\u00e4 ja paikkoja. Niit\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 esimerkiksi j\u00e4lkimm\u00e4isen kirjan henkil\u00f6luettelossa on l\u00e4hemm\u00e4s tuhat henke\u00e4. Kross ehti moneen, mutta enimm\u00e4kseen h\u00e4n kirjoittaa kohtaamistaan ihmisist\u00e4. Siksi onkin hyv\u00e4, ett\u00e4 toisen kirjan loppuun on lis\u00e4tty kirjailijan pojan M\u00e4rten Krossin lyhyt kuvaus is\u00e4st\u00e4\u00e4n. Se t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kokonaisuuden, jonka k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen virosta suomeksi on varmasti ollut vaativa ty\u00f6.<\/p>\n

Kross eli suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Virossa, jota Neuvostoliitto miehitti. H\u00e4net suljettiin vankilaan, kuljetettiin Siperiaan ja estettiin pitk\u00e4n aikaa tekem\u00e4st\u00e4 kirjoittajan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Silti Rakkaat kanssavaeltajat ei ole katkera kirja. Se on kuvaus toivonsa s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4st\u00e4 virolaisesta miehest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa se on siis t\u00e4ysi vastakohta esimerkiksi Sofi Oksasen menestysteokselle Puhdistus, jossa Neuvostoliiton aikainen virolainen yhteiskunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 paikalta. Kross itse ei ollut miss\u00e4\u00e4n vaiheessa neuvostovallan puoltaja, vaan h\u00e4n teki ahkerasti t\u00f6it\u00e4 Viron itsen\u00e4isyyden puolesta.<\/p>\n

Toive toteutui. Siin\u00e4 miss\u00e4 Rakkaat kanssavaeltajat I keskittyy Krossin lapsuuteen ja nuoruuteen, toisessa osassa edet\u00e4\u00e4n Viron uuteen itsen\u00e4istymiseen saakka. L\u00e4nsivallat antoivat toisen maailmansodan j\u00e4lkeen jo kertaalleen itsen\u00e4istyneet Baltian maat Neuvostoliitolle. T\u00e4m\u00e4 oli rikos, jota Kross ei koskaan antanut anteeksi. Silti Kross keskittyy el\u00e4m\u00e4kerroissaan rakkauteen. Kirjat ovat arvokas historiallinen ja kulttuurihistoriallinen l\u00e4hde, johon meid\u00e4n suomalaistenkin on hyv\u00e4 tutustua. Olihan hyvin l\u00e4hell\u00e4, ettei Neuvostoliitto miehitt\u00e4nyt meit\u00e4kin.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi
esa.makijarvi(at)gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pettymysten ja t\u00e4yttymysten kronikka Jaan Kross: Rakkaat kanssavaeltajat I & II, el\u00e4m\u00e4kerta,…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":758,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[235,285,302,497],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/kanssavaeltajat1.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/kanssavaeltajat1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/171"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=171"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3331,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions\/3331"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/758"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}