{"id":1721,"date":"2016-06-08T13:09:54","date_gmt":"2016-06-08T10:09:54","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1721"},"modified":"2018-02-28T09:41:39","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:39","slug":"david-foster-wallace-kummatukkainen-tytto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/david-foster-wallace-kummatukkainen-tytto\/","title":{"rendered":"David Foster Wallace: Kummatukkainen tytt\u00f6"},"content":{"rendered":"

\"kummatukkainen-tytto\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

Kritiikki julkaistu Demokraatissa<\/em> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016.<\/p>\n

—<\/p>\n

Mielikuvituksen riemuvoitto<\/strong><\/p>\n

David Foster Wallace:<\/p>\n

Kummatukkainen tytt\u00f6 (ja muita kertomuksia)<\/p>\n

Siltala 2016, s. 320<\/p>\n

suomentanut Juhani Lindholm<\/p>\n

David Foster Wallacen (1962\u20132008) p\u00e4\u00e4lle on h\u00e4nen kuoltuaan aseteltu s\u00e4dekeh\u00e4\u00e4. Itsemurhan tehneest\u00e4 kirjailijasta on viime vuosina kirjoitettu el\u00e4m\u00e4kertoja ja jopa tehty elokuva. H\u00e4nen esseit\u00e4\u00e4n ja proosaansa luetaan kasvavalla mielenkiinnolla. Wallacen monisyinen persoonallisuus kiehtoo lukijoita ja mainostajia. H\u00e4nest\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n luoda mielikuvaa stereotyyppisen\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4n\u00e4 nerona, jonka herkkyys esti h\u00e4nt\u00e4 saavuttamasta t\u00e4ytt\u00e4 potentiaaliaan ja johti h\u00e4nen varhaiseen kuolemaansa.<\/p>\n

Wallacen nauttima kansainv\u00e4linen huomio on johtanut my\u00f6s siihen, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty ahkerasti muille kielille. Kummatukkainen tytt\u00f6<\/em> on toinen Wallacen lyhytproosaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kirja suomeksi. T\u00e4t\u00e4 ennen h\u00e4nelt\u00e4 on julkaistu meill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 esseit\u00e4. Wallacen p\u00e4\u00e4ty\u00f6 \u2013 j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen romaani Infinite Jest<\/em> (1996) \u2013 on suomentamatta, mutta sekin ilmestyy t\u00e4t\u00e4 menoa jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kummatukkainen tytt\u00f6<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 novelleja kokoelmista Girl With Curious Hair<\/em> (1989) ja Oblivion<\/em> (2004). Ne on suomentanut mestarillisesti Juhani Lindholm. Wallacen teksti on h\u00e4nen mutkikkaan mielens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Se on yht\u00e4 aikaa sekavaa ja tarkkaa, nerokasta ja hullua. Sen lukeminen voi olla aluksi vaikeaa.
\n
\nMustan huumorin mestari<\/strong><\/p>\n

David Foster Wallacen teksti on arvaamatonta. Siin\u00e4 saattaa tapahtua mit\u00e4 tahansa. Kummatukkaisen tyt\u00f6n<\/em> novellit h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t. Ne ovat hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa ainutlaatuisia, niiss\u00e4 kuuluu tekij\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4ni. Niiden kummallisuuden takia lyhyt johdanto tai muu perehdytt\u00e4minen Wallaceen olisi ollut paikallaan, mutta sellaista ei ole suomennoksessa mukana.<\/p>\n

Wallacella oli ilmi\u00f6m\u00e4inen kyky vaihtaa vaihdella kirjoitustyyli\u00e4\u00e4n. H\u00e4n oli parhaimmillaan antaessaan vallan huumorintajulleen ja mielikuvitukselleen. N\u00e4in tapahtuu esimerkiksi novellissa, jonka kertojan veli toimii Yhdysvaltojen ydinasekoodien s\u00e4ilytyslaatikon kantajana: \u201dAluksi veljeni oli t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vain y\u00f6vuorolaisena ja istui asennossa tuolilla presidentin yksityisen makuuhuoneen ulkopuolella laatikko ranteeseen kiinnitettyn\u00e4, mutta nyt h\u00e4net on todettu niin erinomaiseksi ydinkoodien kantajaksi ett\u00e4 h\u00e4net on siirretty p\u00e4iv\u00e4vuoroon, joten h\u00e4net n\u00e4kee usein televisiossa ja kaikenlaisissa muissa tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 seisomassa asennossa korkeintaan kolmen metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 presidentist\u00e4 mukanaan ydinkoodien Musta Laatikko, joka on hyvin t\u00e4rke\u00e4 maallemme valtatasapainon kannalta.\u201d (s. 23\u201324)<\/p>\n

Absurdi huumori on yksi Wallacen tavaramerkeist\u00e4. H\u00e4nen proosansa on heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Novellitaiteen mestari Anton T\u0161ehovin (1860\u20131904) opit tiiviydest\u00e4 ja yksinkertaisuudesta heitet\u00e4\u00e4n Wallacen toimesta romukoppaan. Wallace suosii l\u00e4hes mielipuolista r\u00f6nsyily\u00e4 ja kielellist\u00e4 ilotulitusta. Lopputulos on kiinnostava. Kaikki Kummatukkaiseen tytt\u00f6\u00f6n<\/em> valitut tarinat eiv\u00e4t ole kummoisia, mutta parhaat kertomukset ovat todella hyvi\u00e4.<\/p>\n

Esimerkiksi novelli \u201dVanha kunnon Neon\u201d on Wallacea parhaimmillaan. Siin\u00e4 Wallace k\u00e4sittelee muun muassa kysymyst\u00e4 siit\u00e4 miten vaikeaa el\u00e4m\u00e4n vivahteikkuutta on k\u00e4sitell\u00e4 proosassa. Selv\u00e4sti omael\u00e4m\u00e4kerrallisessa novellissa kertojana toimiva mies haluaa ep\u00e4toivoisesti tehd\u00e4 vaikutuksen muihin. Pelko teeskentelyst\u00e4 johtaa lopulta itsemurhaan.<\/p>\n

\u201dVanhan kunnon Neonin\u201d liikaa ajatteleva kertoja murehtii kaiken muun lis\u00e4ksi sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen autokolarissa tapahtuva itsemurhansa voitaisiin tulkita v\u00e4\u00e4rin: \u201dOsittain minua huolestutti se, ett\u00e4 tapahtuma voisi olla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ja dramaattinen ja vaikuttaisi kenties silt\u00e4 kuin ajaja yritt\u00e4isi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 mahdollisimman dramaattisella tavalla. Kaiken t\u00e4llaisen roskan miettimiseen me ihmiset el\u00e4m\u00e4mme haaskaamme.\u201d (s. 255)<\/p>\n

Sekavan ajan kuvaaja
\n<\/strong>
\nLiian pitk\u00e4lle meneminen oli David Foster Wallacelle tyypillist\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ett\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Kirjailijoiden tuotannon tulkitseminen omael\u00e4m\u00e4kerrallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta on usein ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja harhaanjohtavaa. Siin\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n liikaa taiteilijan persoonallisuuteen ja unohdetaan luomisen muut puolet.<\/p>\n

Wallacen kohdalla omael\u00e4m\u00e4kerrallista tulkintaa ei kuitenkaan kannata unohtaa. H\u00e4n yritti kirjoittaa kaiken kaikesta. Ratkaisu johti siihen, ett\u00e4 Wallacea on joskus rasittava lukea. H\u00e4n kamppaili ep\u00e4toivoisesti viihteen ja taiteen v\u00e4lill\u00e4. Jotkut Kummatukkaisen tyt\u00f6n<\/em> novelleista sortuvat omaan n\u00e4pp\u00e4ryyteens\u00e4, mutta mukana on my\u00f6s \u201dVanhan kunnon Neonin\u201d kaltaisia maanisia helmi\u00e4.<\/p>\n

Wallacen on viimeist\u00e4\u00e4n kuolemansa j\u00e4lkeen katsottu olleen aikaansa edell\u00e4. H\u00e4n kirjoitti jo 1980- ja 1990-luvulla sittemmin toden teolla vauhtiin p\u00e4\u00e4sseest\u00e4 uudesta ajasta, johon kuuluu hysteerist\u00e4 ajattelua ja palava halu olla t\u00e4rke\u00e4. H\u00e4n tavoitti parhaissa teksteiss\u00e4\u00e4n jotakin olennaista kotimaastaan Yhdysvalloista, joka on t\u00e4m\u00e4n todellisuuden ehk\u00e4 t\u00e4rkein edustaja. Wallacen novellit ovat mielikuvituksen riemuvoittoja.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. — Mielikuvituksen riemuvoitto David Foster Wallace:…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,9,16,22,1],"tags":[120,322],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/06\/kummatukkainen-tytto-195x300.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1721"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1721"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1721\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3140,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1721\/revisions\/3140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1721"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1721"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1721"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}