{"id":1736,"date":"2016-06-16T11:49:50","date_gmt":"2016-06-16T08:49:50","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1736"},"modified":"2018-02-28T09:41:39","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:39","slug":"maria-manner-ja-teivo-teivainen-brasilia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/maria-manner-ja-teivo-teivainen-brasilia\/","title":{"rendered":"Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia"},"content":{"rendered":"

\"b281a9ad452f42bad06e71ac4cd5b3c9\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

Kritiikki julkaistu Demokraatissa<\/em> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016.<\/p>\n

—<\/p>\n

Ristiriitainen maa<\/strong><\/p>\n

Maria Manner ja Teivo Teivainen:<\/p>\n

Brasilia<\/p>\n

Siltala 2016, s. 198<\/p>\n

Brasilia on vastakohtien maa. Kauneus ja rumuus sekoittuvat siell\u00e4 erikoisella tavalla. Sen ihmiset ovat syd\u00e4mellisi\u00e4, mutta sit\u00e4 vaivaava korruptio est\u00e4\u00e4 heit\u00e4 todella luottamasta kehenk\u00e4\u00e4n. Maan ongelmat ovat vakavia ja pysyvi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa sen presidentti Dilma Rousseff (s. 1947) on erotettu talousep\u00e4selvyyksien takia toistaiseksi virastaan ja valtiolliseen \u00f6ljy-yhti\u00f6 Petrobrasiin liittyv\u00e4 valtava korruptioskandaali ravistelee maata.<\/p>\n

Brasilia ei j\u00e4t\u00e4 ket\u00e4\u00e4n kylm\u00e4ksi. Helsingin Sanomien<\/em> ulkomaantoimittaja Maria Mannerin ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen tietokirja Brasilia<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yleisluontoisen katsauksen t\u00e4h\u00e4n kiehtovaan maahan. Se on esseistinen tekstikokoelma, jossa mielipiteet ryyditt\u00e4v\u00e4t faktoja, ja joka on lyhyydest\u00e4\u00e4n huolimatta kattava.<\/p>\n

Tekij\u00f6iden tausta n\u00e4kyy tekstin sujuvuudessa ja tiiviydess\u00e4. Kappaleet ovat lyhyit\u00e4 ja tyyli on journalistisen j\u00e4m\u00e4kk\u00e4. Olennaiset asiat kerrotaan, muu on j\u00e4tetty pois. Mukana on hyvi\u00e4 kiteytyksi\u00e4: \u201dToivo ja sit\u00e4 seuraava pettymys on Brasilialle erityisen tyypillist\u00e4, kirjoitti entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso muistelmissaan.\u201d (s. 14)<\/p>\n

Kirjasta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Brasilia ei ole kroonisista ongelmistaan huolimatta t\u00e4ysin toivoton paikka. Se on yksi maailman suurimmista maista ja todellinen talousmahti. Sen hiljattaiset ongelmat juontavat juurensa pitk\u00e4lti \u00f6ljyn markkinahinnan laskuun ja siit\u00e4 seuranneeseen kassavajeeseen.<\/p>\n

Eroon stereotypioista<\/strong><\/p>\n

Maria Mannerin ja Teivo Teivaisen tietokirjan suurin ansio on siin\u00e4, ett\u00e4 se auttaa lukijaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n Brasiliasta mahdollisesti omaksumistaan stereotyyppisist\u00e4 ajatuksista. Monet pit\u00e4v\u00e4t Brasiliaa eksoottisena ja eroottisena maana, jossa ihmiset rakastavat jalkapalloa ja sambaa. Mielikuvat ovat kuitenkin pelkk\u00e4\u00e4 pintaa, sill\u00e4 todellisuus on kuvitelmia selv\u00e4sti monimutkaisempi. Brasilia ei ole niin yksinkertainen paikka kuin muualla usein luullaan.<\/p>\n

Jotkut stereotypiat pit\u00e4v\u00e4t silti paikkansa. Brasilia on edelleen vahvasti luokkayhteiskunta ja sen yl\u00e4luokka seuraa maassa suosituista saippuaoopperoista tuttua kaavaa, jossa huumaavaa menestyst\u00e4 seuraa voittokulun hetkess\u00e4 katkaiseva n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 skandaali. Usein t\u00e4m\u00e4 mullistus on luonteeltaan lopullinen, eik\u00e4 siit\u00e4 en\u00e4\u00e4 nousta takaisin huipulle. Onneksi uusia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 brasilialaiseen draamaan l\u00f6ytyy aina.<\/p>\n

Aivan kuten esimerkiksi Italiassa, Brasiliassa vaikeuksia ei yritet\u00e4 voittaa, vaan ne pyrit\u00e4\u00e4n kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n. Brasilia on kompromissien maa, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi sen ulkopolitiikan rauhallisuutena, mutta my\u00f6s taipumuksena korruptiolle, hyv\u00e4 veli -verkostoille ja v\u00e4list\u00e4 vet\u00e4miselle, kuten Manner ja Teivo kirjassaan kertovat.<\/p>\n

Brasilia<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon tietoa. Hyvi\u00e4 ovat muun muassa kuvaukset helluntailais-karismaattisen kristillisyyden noususta Brasiliassa ja Transamaz\u00f4<\/em>nica-tiehankkeesta Amazonian sademets\u00e4n l\u00e4pi. Tekij\u00e4t k\u00e4sittelev\u00e4t my\u00f6s Amazonian sademets\u00e4n hakkaamista ja Brasiliassa vellovaa rasismia. Viimeinen juontaa juurensa vaikean historian lis\u00e4ksi maan mutkikkaaseen etniseen rakenteeseen, jota Manner ja Teivo avaavat.<\/p>\n

Intiaanit ja mustat ovat Brasilian erityisen kaltoin kohdeltuja ryhmi\u00e4. Kirja varoittaa kuitenkin niputtamasta heit\u00e4. Maassa el\u00e4\u00e4 esimerkiksi yli 240 intiaanikansaa, joiden joukosta l\u00f6ytyy koko joukko eroavaisuuksia: \u201dVuoden 2010 v\u00e4est\u00f6laskennan mukaan Brasiliassa asuu noin 900 000 alkuper\u00e4iskansojen j\u00e4sent\u00e4. Yleisiss\u00e4 mielikuvissa intiaanit el\u00e4v\u00e4t mets\u00e4ss\u00e4, mutta yli 300 000 heist\u00e4 asuu nyky\u00e4\u00e4n kaupungeissa.\u201d (s. 109)<\/p>\n

Brasiliassa asuu kaikkiaan yli 200 miljoonaa ihmist\u00e4. Kyseess\u00e4 on valtava maa, joka on pinta-alaltaan selv\u00e4sti Euroopan unionia suurempi. Sen ymm\u00e4rt\u00e4minen on jo sen koon takia hy\u00f6dyllist\u00e4 my\u00f6s meille suomalaisille. Brasiliasta on kirjoitettu suomeksi ik\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n, ehk\u00e4 siksi koska sen miellet\u00e4\u00e4n virheellisesti olevan banaanivaltio. Onneksi Brasilia <\/em>on tullut t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aukkoa.
\n
\nKohti parempaa
\n<\/strong>
\nBrasiliasta ei ole olemassa yht\u00e4 totuutta, kuten Maria Manner ja Teivo Teivainen rehellisesti my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t. Varmaa on vain se, ett\u00e4 maa on nyt tienhaarassa. Sen asukkaat ovat kyll\u00e4styneet rakenteelliseen korruptioon ja muihin ongelmiin. He ovat osoittaneet mielt\u00e4 maan johtajia vastaan. Levottomuuksia tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4, jos taloudelliset asiat eiv\u00e4t ratkea.<\/p>\n

Brasilian<\/em> kirjoittajat valavat tilanteen vakavuudesta huolimatta toivoa brasilialaisten kykyyn ratkaista ongelmansa. Maa on noussut monesti kuilun partaalta. Yksi osoitus tilanteen valoisasta puolesta on se, ett\u00e4 vaikka \u00f6ljy-yhti\u00f6 Petrobrasin skandaaliin liittyi koko joukko p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, monet heist\u00e4 joutuivat vastuuseen teoistaan. Tilanne Brasiliassa on hitaasti muuttumassa: \u201dKorruptio ei loppuisi Petrobrasin skandaalin my\u00f6t\u00e4, mutta n\u00e4ytti ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 ainakin siihen sekaantumisen riskit olivat lis\u00e4\u00e4ntyneet.\u201d (s. 169)<\/p>\n

Brasilian<\/em> lukeminen on suositeltavaa etenkin kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita Etel\u00e4-Amerikan kehityksest\u00e4. Moni asia j\u00e4\u00e4 kirjassa k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4, mutta teos toimii puutteistaan huolimatta hyv\u00e4n\u00e4 johdatuksena aiheeseen. Sen tekij\u00f6iden kiinnostus ja rakkaus Brasiliaa kohtaan v\u00e4littyv\u00e4t siit\u00e4.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. — Ristiriitainen maa Maria Manner ja…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,9,14,23,1],"tags":[80,362,617],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/06\/b281a9ad452f42bad06e71ac4cd5b3c9-208x300.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1736"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1736"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3139,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1736\/revisions\/3139"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}