{"id":174,"date":"2011-03-25T09:27:00","date_gmt":"2011-03-25T07:27:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/antti-nylen-halun-ja-epaluulon-essee\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:40","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:40","slug":"antti-nylen-halun-ja-epaluulon-essee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/antti-nylen-halun-ja-epaluulon-essee\/","title":{"rendered":"Antti Nyl\u00e9n: Halun ja ep\u00e4luulon esseet"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5587947020768784834\"<\/a><\/p>\n

Vihaisen miehen paluu<\/p>\n

Antti Nyl\u00e9n: Halun ja ep\u00e4luulon esseet, esseit\u00e4, Savukeidas 2010<\/p>\n

Antti Nyl\u00e9n on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 taas. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen esseekokoelmansa, Vihan ja katkeruuden esseet (Savukeidas 2007), sai Kalevi J\u00e4ntin palkinnon. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli kuitenkin se, ett\u00e4 Nyl\u00e9nin esikoisteos aloitti suomalaisen esseen uuden tulemisen. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 mainioita esseit\u00e4 ovat kyn\u00e4illeet muun muassa Tommi Melender, Timo H\u00e4nnik\u00e4inen ja Jukka Mallinen. Heist\u00e4 jokainen on muuten Savukeitaan kustantama, joten pieni turkulaiskustantamo on mainoslauseensa mukaan todella nousemassa kotimaisen esseistiikan lippulaivaksi.<\/p>\n

Halun ja ep\u00e4luulon esseet on tyylillinen hiilikopio Nyl\u00e9nin ensimm\u00e4isest\u00e4 kirjasta. Aiheita varioidaan, mutta kirja k\u00e4sittelee silti tekij\u00e4ns\u00e4 lempiaiheita: uskontoa, lihansy\u00f6nti\u00e4 ja eri asioiden ihailua. Nyl\u00e9n on Suomen kenties tunnetuin Morrissey-fani, mutta uudessa kirjassaan h\u00e4n paljastaa ihailevansa my\u00f6s Nicoa, Robert Bressonia, nykyist\u00e4 Paavia ja Anna Abreuta. Abreusta on kirjassa muuten hykerrytt\u00e4v\u00e4 essee, jossa Nyl\u00e9n analysoi teinit\u00e4htien seuraamista haluamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirjassa on muuten my\u00f6s essee Morrisseyn takapuolesta. N\u00e4m\u00e4 ovat kaksi esimerkkiaihetta, joiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 vain hyvin kirjoittava Nyl\u00e9n p\u00e4\u00e4see p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Sis\u00e4ll\u00f6llisesti kiinnostavampia ovat esseet muusikko Nicosta ja elokuvaohjaaja Bressonista. Nyl\u00e9n kirjoittaa molemmista niin syv\u00e4luotaavasti, ett\u00e4 kohteiden on pakko olla h\u00e4nelle l\u00e4pikotaisin tuttuja. Samaistuminen menee niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 Nyl\u00e9n l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 Morrisseyst\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 ja Nicosta \u00e4itins\u00e4. My\u00f6hemmin h\u00e4n samaistuu Bressonin elokuviin, jotka ovat t\u00e4ynn\u00e4 uskonnollisia symboleja. Nyl\u00e9n hurmioituu uskonnon kasvottomuuden edess\u00e4, vaikka etsiikin uusissa esseiss\u00e4\u00e4n totuutta nimenomaan kasvoista (eli pinnasta).<\/p>\n

Niinp\u00e4 Halun ja ep\u00e4luulon esseet aiheuttaakin j\u00e4lleen ihastusta ja vihastusta. Moni tuskin esimerkiksi hyv\u00e4ksyy Nyl\u00e9nin perustelut katolilaisuuden puolesta ja lihansy\u00f6nti\u00e4 vastaan, vaikka esseiden esitt\u00e4mi\u00e4 k\u00e4rjistyksi\u00e4 vastaan onkin vaikea argumentoida. T\u00e4m\u00e4 onkin Nyl\u00e9nin vahvuuksia. H\u00e4n kirjoittaa niin, ett\u00e4 asioista t\u00e4ysin eri mielt\u00e4 oleva lukijakin tulee vakuuttuneeksi. Nyl\u00e9niss\u00e4 on jotakin samaa kuin entisaikojen saarnaajissa. H\u00e4n haltioituu kulloinkin k\u00e4sittelemist\u00e4\u00e4n aiheista niin, ett\u00e4 intohimo ei voi olla vaikuttamatta lukijaankin. Samalla tekstit s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t tyylin, joka on t\u00e4ysin omintakeinen kotimaisessa kirjallisuudessa. Niinp\u00e4 Melender, H\u00e4nnik\u00e4inen ja Mallinen saattavat kirjoittaa hyvi\u00e4 esseit\u00e4, mutta Nyl\u00e9nin tasolle he eiv\u00e4t yll\u00e4.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi
esa.makijarvi(at)gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vihaisen miehen paluu Antti Nyl\u00e9n: Halun ja ep\u00e4luulon esseet, esseit\u00e4, Savukeidas 2010…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":765,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[52,189,285,302],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/anttinylen_halun_ja_epaluulon_esseet.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/anttinylen_halun_ja_epaluulon_esseet.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/174"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=174"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3334,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions\/3334"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/765"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=174"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=174"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=174"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}