{"id":175,"date":"2011-03-20T13:19:00","date_gmt":"2011-03-20T11:19:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/uigurista\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:41","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:41","slug":"uigurista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/uigurista\/","title":{"rendered":"Uigurista"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5586152939888727554\"<\/a><\/p>\n

Uiguurit ovat Kiinassa ja Keski-Aasian valtioissa asuva turkkilaissukuista kansa, johon kuuluu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin kymmenen miljoonaa ihmist\u00e4. Uigur on puolestaan Jorma Erosen vuonna 1978 julkaisema runoteos, joka sai vuonna 1979 Kalevi J\u00e4ntin palkinnon. Kyseess\u00e4 on suomalaisugrilaisesta kansanperinteest\u00e4 ammentava runokokoelma, joka puolustaa t\u00e4ysin paikkaansa viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sit\u00e4 ovat tahoillaan k\u00e4sitelleet ainakin Jonimatti Joutsij\u00e4rvi<\/a> ja Timo Harju<\/a>, mutta Uigur on silti j\u00e4\u00e4nyt liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Se on merkkiteos, jonka unohtamista ei pit\u00e4isi selitt\u00e4\u00e4 edes lukijoiden v\u00e4h\u00e4inen kiinnostus runouteen.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4m\u00e4n merkinn\u00e4n kuvana itsen\u00e4isyytt\u00e4 tavoittelevan It\u00e4-Turkestanin lippua, jonka k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hemmist\u00f6kansoja tunnetusti vainoava Kiina on kielt\u00e4nyt. Syyn\u00e4 kuvavalintaan on se, ettei Erosen kirjasta (tai Erosesta itsest\u00e4\u00e4n) l\u00f6ytynyt j\u00e4rkevi\u00e4 kuvia. Eronen on h\u00e4vinnyt kuin tuhka tuuleen, aivan kuten h\u00e4nen kaksi julkaistua kirjaansa. Ne ovat Uigur ja intiaanirunojen k\u00e4\u00e4nn\u00f6svalikoima Juoksu y\u00f6nmaahan (1977), jota l\u00f6ytyy ainakin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kirjastoista<\/a>. Erosen t\u00e4ydellinen vaikeneminen on er\u00e4s kirjallisuuskentt\u00e4mme suurista mysteereist\u00e4, joista runoilijat v\u00e4lill\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n puhuvat. Muuten Eronen alkaa olla unohtunut.<\/p>\n

Uigur on siit\u00e4 rikas kirja, ett\u00e4 se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajaa aineistoa taitavasti. Paitsi suomalais-ugrilaisuudesta, Uigurissa on viitteit\u00e4 my\u00f6s intiaanien runouteen ja eri mytologioihin. Uiguurien kansanperinteeseen kuuluu valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 perim\u00e4tietona levinneit\u00e4 kansanrunoja, sankarilauluja, satuja ja muita kertomuksia, joista niist\u00e4kin Eronen on ottanut vaikutteensa. Lopputulos ei ole yht\u00e4 hallittu kuin vaikkapa Paavo Haavikon niin ik\u00e4\u00e4n mytologiasta ammentava Kaksikymment\u00e4 ja yksi (1974), mutta tunnetasolla Erosen kirja on Haavikon kylm\u00e4kiskoista tulkintaa edell\u00e4.<\/p>\n

Harju on kirjoittanut Uigurista muun muassa seuraavaa: “Rytmi runossa on ihmeellinen asia. Se voi ymp\u00e4r\u00f6id\u00e4 lukijan, tehd\u00e4 runosta tilan, jossa oikeasti saa el\u00e4\u00e4. Rytmi voi my\u00f6s koskettaa, ihan ruumiillisesti, jollain oudolla mutta todella kehomielikuvituksen tasolla. Rytmin my\u00f6t\u00e4 runossa ei \u00e4kki\u00e4 olekaan en\u00e4\u00e4 kyse kuvien tarkkailusta ulkoap\u00e4in vaan sanoista, joiden merkitykset koskettavat, hell\u00e4sti ehk\u00e4 tai julmasti mutta ainakin kokonaisvaltaisesti.” Uigur onkin erityisen onnistunut pieniss\u00e4 siirtymiss\u00e4, musikaalisuudessaan joka vie runoja laulunomaisesti eteenp\u00e4in. Olisi kiinnostavaa kuunnella, miten Erosen runot toimisivat \u00e4\u00e4neen lausuttuina.<\/p>\n

Harjun mainitsema rytmi toimii esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 runossa: “veri luut nahka j\u00e4nteet suolet seitsem\u00e4n vuotta \/ kest\u00e4v\u00e4t solut uudistuvat kuolevat uudistuvat \/ sairastuvat elpyv\u00e4t jos p\u00e4\u00e4sen n\u00e4ilt\u00e4 matkoilta \/ kotiin kotona sinussa ei ole soluakaan samaa \/ ei soluakaan samaa joka minut olisi tuntenut \/ eik\u00e4 minussa ole soluakaan samaa \/ joka sinut tunsi rantakallioilla kallio poltti \/ tuuli poltti meri silloin polttohohteessa \/ meri oi meri minun on ik\u00e4v\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 suolla \/ hiekkaharjuilla meri oi meri \/ k\u00e4velin siell\u00e4 \/ lumen kajossa \/ min\u00e4 rukoilin.”<\/p>\n

Takakannessa on maininta Erosesta “leikkimielisen\u00e4 \u0161amaanina”, mutta se taitaa olla lis\u00e4tty j\u00e4lkik\u00e4teen mahdollisten lukijoiden miellytt\u00e4miseksi. Ihan tosissaan Eronen nimitt\u00e4in on, vaikka k\u00e4sittelee humoristisiakin aiheita. Uigurin sadassa sivussa ei ole yht\u00e4\u00e4n liikaa, eiv\u00e4tk\u00e4 kirjoittajan paukutkaan yll\u00e4tt\u00e4en lopu kesken, vaikka t\u00e4ss\u00e4 ollaan liikkeell\u00e4 esikoisrunokirjan ja maailman luomisen merkeiss\u00e4. Uigur luo omalakisen ja moneen suuntaan avautuvan maailman, kuten parhaat runot tekev\u00e4t.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uiguurit ovat Kiinassa ja Keski-Aasian valtioissa asuva turkkilaissukuista kansa, johon kuuluu t\u00e4ll\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":767,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[254,591,694],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/800px-Kokbayraq_flag.svg_.png","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/800px-Kokbayraq_flag.svg_.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/175"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=175"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3335,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions\/3335"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/767"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}