{"id":180,"date":"2011-02-23T13:01:00","date_gmt":"2011-02-23T11:01:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/60-vuotiaasta-leevi-lehdosta\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:43","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:43","slug":"60-vuotiaasta-leevi-lehdosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/60-vuotiaasta-leevi-lehdosta\/","title":{"rendered":"(60-vuotiaasta) Leevi Lehdosta"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/4.bp.blogspot.com\/-9MGhbH5ku1Q\/TWUFZkDSVgI\/AAAAAAAAAqA\/5Tj5KST_kp4\/s1600\/leevi.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 214px; height: 320px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/leevi.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5576869650300556802\" \/><\/a><\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>(Kirjoitettu <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Leevi_Lehto\">Leevi Lehdon<\/a> 60-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi 23.2.2011)<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Leevist\u00e4, Leeville<\/p>\n<p>Opiskelin Kriittisess\u00e4 korkeakoulussa vuosina 2006\u20132008. T\u00e4h\u00e4n aikaan kirjoittajakoulussa opettivat muun muassa Eino Santanen, Harry Forsblom, Hannu Simpura, Merja Virolainen ja Leevi Lehto. Muistan hyvin, kuinka vaikuttunut olin Lehdon ensimm\u00e4isest\u00e4 luennosta. Olin viel\u00e4 koulun aloittaessani melko tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n kirjallisista piireist\u00e4, enk\u00e4 ollut tutustunut kuin pintapuolisesti yhdenk\u00e4\u00e4n opettajani tuotantoon. Tiesin, ett\u00e4 Santanen ja Lehto olivat runoilijoita, kuten olin my\u00f6s lehteillyt Simpuran ja Virolaisen proosaa. Olin kirjallisilta mieltymyksilt\u00e4ni konservatiivinen, enk\u00e4 n\u00e4hnyt kokeilevien tekstien arvoa. Lehdon luennot muuttivat k\u00e4sitykseni.<\/p>\n<p>Opin Kriittisess\u00e4 korkeakoulussa arvostamaan kaikkea kirjallisuutta. Opin my\u00f6s kirjoittamaan itse. En edelleenk\u00e4\u00e4n kirjoita kokeilevasti, vaikka olen yhden cut-up-runoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n kokoelman julkaissutkin, mutta luen mielell\u00e4ni kaikenlaista kirjallisuutta ja kaikkia kirjailijoita. Olen t\u00e4st\u00e4 kiitollinen Lehdolle, sill\u00e4 juuri h\u00e4n her\u00e4tti minussa lopulta kiinnostuksen kirjallisuuteen. Lehdon luennot eiv\u00e4t olleet akateemisia. H\u00e4n ei k\u00e4sitellyt perinteisi\u00e4 aiheita tai perinteisi\u00e4 kirjailijoita. Tai k\u00e4sitteli, mutta omalla tavallaan. Lehdon mieltymys esimerkiksi Eino Leinon runouteen on hyvin tiedossa, mutta Lehto tarkasteli Leinonkin runoutta uudelta kantilta. Lehdon verkostakin l\u00f6ytyv\u00e4 rap-versio Leinon Tuulikannel-runosta tasapainottelee onnistuneesti korkean taiteen ja huumorin v\u00e4limaastossa.<\/p>\n<p>Lehto antoi Kriittisen korkeakoulun luennoillaan esimerkkej\u00e4 kirjailijoista ja muista taiteentekij\u00f6ist\u00e4, joihin h\u00e4n kehotti oppilaitaan tutustumaan. V\u00e4lill\u00e4 mainittiin Leinon kaltaisia klassisia nimi\u00e4, mutta suurin osa Lehdon suosikeista oli nykyisempi\u00e4 kirjailijoita jotka tekiv\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4 toisin. \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n muistan Lehdon maininneen ainakin Christian B\u00f6kin, James Joycen, Charles Bernsteinin ja monia muita tekij\u00f6it\u00e4. Omiin romanttis-lyyrisiin runoihini Lehto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suhtautunut v\u00e4heksyv\u00e4sti, vaikka vaatikin niihin lis\u00e4\u00e4 s\u00e4rm\u00e4\u00e4 ja odottamattomia ratkaisuja. Opin h\u00e4nen rakentavasta palautteestaan ennen kaikkea sen, ettei kirjoittaja saa kangistua kaavoihinsa vaan h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 aina pyrki\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n toisin.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nnekohta tuli vuonna 2007, kun Lehto alkoi suunnitella Ntamo-kustantamon perustamista. Lehto mainitsi asiasta minulle. H\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 julkaisin ensimm\u00e4iset runoni juuri Ntamon kautta. Ajatus tuntui hyv\u00e4lt\u00e4. Vuoden mittaan syntyikin vuoden 2007 lopussa julkaistu kirja, joka sai nimekseen Y\u00f6kiipij\u00e4. Lehto oli jonkin verran mukana teoksen korjailussa ja runojen valitsemisessa. Kyseess\u00e4 onkin kirja, joka on yhdistelm\u00e4 omaa romanttista lyriikkaani ja lehtomaista kokeilevuutta. Y\u00f6kiipij\u00e4n runot ovat aiheiltaan tavanomaisia, mutta toteutukseltaan s\u00e4ks\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja hyppelevi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tarkoituksellista.<\/p>\n<p>Toisessa Ntamolta julkaisemassa kokoelmassani, Kolibrilla pes\u00e4ns\u00e4 mustien liljojen syd\u00e4mess\u00e4, olin cut-up-runouden pauloissa. Ajatuksen cut-up-kokoelman tekemisest\u00e4 sain Lehdolta. Se edusti juuri sellaista toisin tekemisen ja uuden ja vanhan yhdistelm\u00e4\u00e4, josta kiinnostuin p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 enemm\u00e4n. Tarjosin kirjaa ensin muutamalle muulle kustantamolle, mutta se l\u00f6ysi lopulta hyv\u00e4n kodin Ntamosta. Cut-up-runot sopivat Ntamon repertuaariin, sill\u00e4 kustantamo on muutaman toimintavuotensa aikana profiloitunut ennen kaikkea runouden julkaisijana. Ntamo on kulttuuriteko, Lehdon uroty\u00f6, joka on tuonut lukijoiden saataville paljon kiinnostavaa kirjallisuutta.<\/p>\n<p>Olen nyt siirtynyt eteenp\u00e4in, Ntamolta Teokselle, mutta Lehdon vaikutus ty\u00f6ss\u00e4ni ja tekemisess\u00e4ni tuntuu edelleen. Haluankin toivottaa Lehdolle onnea h\u00e4nen 60-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ilman h\u00e4nt\u00e4 monia meist\u00e4 uusista ja vanhoista kirjoittajista ei olisi. Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4, Leevi!<\/p>\n<p>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<br \/>esa.makijarvi[at]gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8212; (Kirjoitettu Leevi Lehdon 60-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi 23.2.2011) &#8212; Leevist\u00e4, Leeville Opiskelin Kriittisess\u00e4 korkeakoulussa&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":777,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[334],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/leevi.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/leevi.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/180"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=180"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/180\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3340,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/180\/revisions\/3340"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=180"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=180"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}