{"id":1812,"date":"2016-08-09T11:07:23","date_gmt":"2016-08-09T08:07:23","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1812"},"modified":"2018-02-28T09:41:37","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:37","slug":"high-risesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/high-risesta\/","title":{"rendered":"High-Risesta"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/08\/high-rise-movie-poster.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1814\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/08\/high-rise-movie-poster-300x279.jpg\" alt=\"high-rise-movie-poster\" width=\"300\" height=\"279\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/08\/high-rise-movie-poster-300x279.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/08\/high-rise-movie-poster.jpg 700w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>J.G. Ballard (1930\u20132009) oli aikaansa edell\u00e4. Brittil\u00e4inen kirjailija julkaisi yhteiskunnallista proosaa, josta osa olisi toiminut paremmin esseemuodossa, mutta joka kertoi t\u00e4rkeit\u00e4 asioita l\u00e4nsimaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ballard oli suosituimmillaan 1980-luvulla, mutta jo h\u00e4nen edellisell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 julkaisemansa kirjat, kuten autokolareista kertonut <em>Crash <\/em>(1973) ja <em>Robinson Crusoe<\/em> -asetelman nykyhetkeen siirt\u00e4nyt <em>Concrete Island<\/em> (1974), her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota. Ballard p\u00e4\u00e4si kulttikirjailijan maineestaan kuitenkin vasta <em>Auringon valtakunnan<\/em> (1984) menestyksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjoitin <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/tornitalosta\/\">joitakin vuosia sitten<\/a> sitten t\u00e4h\u00e4n blogiin Ballardin romaani <em>Tornitalosta<\/em> (1975). Se suomennettiin lopulta vuonna 1999. Viel\u00e4 kauemmin kesti elokuvasovituksessa, joka saatiin valmiiksi vasta viime vuonna. Ben Wheatleyn (s. 1972) ohjaama <em>High-Rise<\/em> (2015) on kiinnostava, mutta ei yll\u00e4 l\u00e4hdemateriaalinsa tasolle. Elokuva ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa l\u00e4hde lentoon, eik\u00e4 her\u00e4t\u00e4 samanlaista v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 kiinnostusta kuin <em>Tornitalon<\/em> kuuluisa avauslause, jossa kirjan p\u00e4\u00e4hahmo, nuori psykiatri Robert Laing, istuu huoneistonsa parvekkeella sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 koiraansa ja miettim\u00e4ss\u00e4 menneit\u00e4.<\/p>\n<p><em>High-Rise<\/em> pyrkii muuttamaan Ballardin ajatukset kuviksi, t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 onnistuen. Kirjan ja filmin hahmot asuvat kolmeen osaan jaetussa huippumodernissa kerrostalossa, jossa k\u00f6yhimm\u00e4t asuvat alimmissa ja rikkaimmat ylimmiss\u00e4 kerroksissa. Tarina sijoittuu 1970-luvulle. Se voisi kuitenkin yht\u00e4 hyvin tapahtua t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vaikka yhteiskuntaluokat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olekaan yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kuin viel\u00e4 joitakin vuosikymmeni\u00e4 sitten, eiv\u00e4t edes kertomuksen tapahtumapaikkana toimivassa Englannissa. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 jako k\u00f6yhiin ja rikkaisiin ei ole kadonnut mihink\u00e4\u00e4n, vaan on jopa pahentunut <em>Tornitalon <\/em>kirjoitusajankohdan ja nykyhetken v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Tornitalon asukkaat pyrkiv\u00e4t erist\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 kaikin keinoin muista. T\u00e4m\u00e4n huomaa esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella kolmella kerrostalon osalla on oma hissins\u00e4. Kuntosalin ja supermarketin kaltaiset tilat ovat yhteiset, mutta ylh\u00e4isess\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4 kattohuoneistossaan asuvalla arkkitehti Anthony Royalilla (Jeremy Irons) on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oma yksityishissins\u00e4. Jaot aiheuttavat riitoja. Kun s\u00e4hk\u00f6njakelu alemmissa kerroksissa keskeytyy, niiden asukkaat syytt\u00e4v\u00e4t vaikeuksista ylempien kerrosten v\u00e4ke\u00e4. Ongelmat kasaantuvat, kun ihmiset alkavat sabotoida toistensa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja vaikeuttaa muiden kuin naapureittensa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Erimielisyydet johtavat pienimuotoiseen sis\u00e4llissotaan.<\/p>\n<p>Olisi helppo luulla, ett\u00e4 anarkiaan nopeasti ajautuvan tornitalon asukkaat poistuisivat paikalta, tai ett\u00e4 yhteiskunta puuttuisi tilanteeseen jollakin tavalla. N\u00e4in ei kuitenkaan tapahdu. <em>High-Risessa<\/em> sotatannerta muistuttavan kerrostalon pihaan ajaa poliisiauto. Arkkitehti Royal onnistuu kuitenkin k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotkua ihmettelev\u00e4n poliisin tiehens\u00e4 vakuuttamalla, ett\u00e4 ongelmat pystyt\u00e4\u00e4n viel\u00e4 lakaisemaan maton alle. <em>Tornitalo<\/em> ja <em>High-Rise<\/em> kritisoivat sivistyksen hetkess\u00e4 unohtavia asukkaita ja silm\u00e4ns\u00e4 sulkevaa yhteiskuntaa.<\/p>\n<p><em>High-Risen<\/em> ongelmana on, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Ballardin romaani on yht\u00e4 aikaa vakava ja satiirinen, elokuva kallistuu liikaa j\u00e4lkimm\u00e4isen puolelle. Filmi onkin saanut <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.rottentomatoes.com\/m\/high_rise_2016\/\">ristiriitaisia arvosteluja<\/a>. Yhdet ovat kiitt\u00e4neet sen visuaalisuutta, toiset ihmetelleet sen suunnattomuutta. Elokuvassa on puolensa. Suurin osa sen henkil\u00f6ist\u00e4 on stereotyyppisi\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4hahmo Laing (loistava Tom Hiddleston) on kiinnostava. Kun muut kerrostalon asukkaat tuntevat yhteenkuuluvuutta vain oman varallisuusluokkansa edustajien kanssa, Laing on diplomaattinen luonne, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole vaikeuksia yst\u00e4vysty\u00e4 useimpien kohtaamiensa ihmisten kanssa. On kiinnostavaa, ett\u00e4 jopa Laingin kaltainen p\u00e4\u00e4llisin puolin tasapainoinen ihminen, joka on ammatiltaan psykiatri, osallistuu innokkaasti tornitalossa puhkeavaan sotaan.<\/p>\n<p><em>High-Risesta<\/em> nauttii enemm\u00e4n, jos <em>Tornitalo<\/em> on ennest\u00e4\u00e4n tuttu<em>. <\/em>Ballard kritisoi brittil\u00e4ist\u00e4 luokkayhteiskuntaa, sen keinotekoisuutta. <em>High-Risessa<\/em> lainataan Margaret Thatcheria, jonka mukaan valtiollisessa kapitalismissa ei voi olla koskaan todellista poliittista vapautta. Thatcher edusti ajattelutapaa, jonka mukaan valtion pit\u00e4isi puuttua kansalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 johtaisi h\u00e4nen mukaansa hyviin tuloksiin. <em>High-Rise<\/em> on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen varoittava esimerkki siit\u00e4, mihin t\u00e4llainen ihmisiin liikaa luottava ajattelutapa voi johtaa.<\/p>\n<p>Ballard kirjoitti asioista, kuten ilmastonmuutoksesta ja l\u00e4nsimaita vaivaavasta n\u00e4k\u00f6alattomuudesta, jo ennen kuin niist\u00e4 tuli trendikk\u00e4it\u00e4 aiheita. <em>High-Rise<\/em> kertoo tilanteesta, jossa ihmiset ovat el\u00e4neet koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 teeskennellen ja n\u00e4ytellen yhteiskunnan heilt\u00e4 vaatimia rooleja. Pienet vaikeudet johtavat vuosia huolellisesti rakennetun illuusion \u00e4killiseen romahtamiseen. Raakuuksien alettua tornitalon j\u00e4rkens\u00e4 menett\u00e4neet asukkaat alkavat pit\u00e4\u00e4 taloa el\u00e4v\u00e4n\u00e4. Laing halaa huoneistonsa betonista tehty\u00e4 tolppaa ja arkkitehti Royalin henkivartija ilmoittaa olevansa rakennuksen palveluksessa. <em>High-Rise<\/em> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 liika usko ihmisiin ja kehityksen kaikkivoipaisuuteen voi olla pahaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>J.G. Ballard (1930\u20132009) oli aikaansa edell\u00e4. Brittil\u00e4inen kirjailija julkaisi yhteiskunnallista proosaa, josta&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,5,7,8,14,16,22,23,1],"tags":[69,205,233,673],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/08\/high-rise-movie-poster-300x279.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1812"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1812"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1812\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3135,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1812\/revisions\/3135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1812"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1812"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1812"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}