{"id":1852,"date":"2016-09-28T12:23:05","date_gmt":"2016-09-28T09:23:05","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1852"},"modified":"2018-02-28T09:41:36","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:36","slug":"paavo-castren-homeros-troijan-sota-ja-odysseuksen-harharetket","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/paavo-castren-homeros-troijan-sota-ja-odysseuksen-harharetket\/","title":{"rendered":"Paavo Castr\u00e9n: Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket"},"content":{"rendered":"

\"homeros-troijan-sota-ja-odysseuksen-harharetket\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

Kritiikki julkaistu Demokraatissa<\/em> syksyll\u00e4 2016.<\/p>\n

—<\/p>\n

Homeroksen paluu<\/strong><\/p>\n

Paavo Castr\u00e9n:<\/p>\n

Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket<\/p>\n

Otava 2016, s. 553<\/p>\n

Emeritusprofessori Paavo Castr\u00e9n (s. 1938) on ollut vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tuottelias. Klassillisen filologian professori on paneutunut hiljattaisissa kirjoissaan antiikin aikaan, k\u00e4sitellen sit\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. H\u00e4nen tapanaan on kirjoittaa popularisointia ja tieteellisyytt\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tyylill\u00e4. Uusimmista teoksista etenkin kreikkalais-roomalaisen ajanjakson esitys Uusi antiikin historia<\/em> (2011) on vaikuttava.<\/p>\n

Troijan sota ja Odysseuksen harharetket<\/em> viimeistelee trilogian, jonka aiemmat osat ovat Antiikin k\u00e4sikirja <\/em>(2000) ja Uusi antiikin historia<\/em>. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Castr\u00e9n kommentoi ja suomentaa Homerosta. Trilogian p\u00e4\u00e4t\u00f6sosan kustantaminen on Otavalta todellinen kulttuuriteko etenkin nykyisin\u00e4 haastavina aikoina. Kirjan on kokonsa ja aiheensa takia vaikea n\u00e4hd\u00e4 maksavan itse\u00e4\u00e4n takaisin.<\/p>\n

Troijan sota ja Odysseuksen harharetket<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suuren osan Homeroksen eepoksista Ilias<\/em> ja Odysseia<\/em>. Ne ovat her\u00e4tt\u00e4neet keskustelua ja kiinnostusta jo vuosituhansien ajan. Suomessa niit\u00e4 ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet vaihtelevalla menestyksell\u00e4 Elias L\u00f6nnrot, Otto Manninen ja Pentti Saarikoski. Castr\u00e9n on siis kovassa seurassa. H\u00e4n suoriutuu kuitenkin urakastaan hyvin, eik\u00e4 h\u00e4nen uusissa tulkinnoissaan ole juurikaan valittamista.<\/p>\n

Suoraan ja yksinkertaisesti<\/strong><\/p>\n

Paavo Castr\u00e9n pyrkii olemaan uudessa kirjassaan mahdollisimman suorasanainen. H\u00e4nen tavoitteenaan on esitt\u00e4\u00e4 Homeros nykylukijalle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n onnistuukin, vaikka Troijan sota ja Odysseuksen harharetket<\/em> onkin esimerkiksi kouluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n turhan raskas.<\/p>\n

Kirja alkaa selvityksell\u00e4 Troijan sodan vaiheista. Niit\u00e4 seuraavat proosaksi sovitetut Odysseuksen harharetket. Lopussa on viel\u00e4 selityksi\u00e4 ja karttoja. Mukana on runsaasti kiinnostavia tapahtumia ja hahmoja: \u201dParis luovutti kultaisen omenan Afroditelle, joka poistui voitonriemuisena n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 kahden muun jumalattaren seuratessa tilannetta sivusta n\u00f6yryytettyn\u00e4 ja synkki\u00e4 ajatuksia hautoen.\u201d (s. 19)<\/p>\n

Castr\u00e9n ei ole suomentanut Iliasta<\/em> kokonaan, koska h\u00e4nen aikansa ja voimansa eiv\u00e4t riitt\u00e4neet molempien eeposten tarkkaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen. Iliaan<\/em> t\u00e4ydellinen suomentaminen j\u00e4\u00e4kin jonkun muun teht\u00e4v\u00e4ksi. Castr\u00e9nin kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 vain tiivistelm\u00e4n: \u201dH\u00e4n otti k\u00e4teens\u00e4 sauvan, jolla h\u00e4n voi vaivuttaa uneen tai j\u00e4lleen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 unesta, miten h\u00e4n kulloinkin mielii. Sen Hermes otti k\u00e4teens\u00e4 ja lensi hetkess\u00e4 Hellespontoksen kohdalle ja sielt\u00e4 Troijan l\u00e4helle. Siell\u00e4 h\u00e4n asteli niin kuin nuoruutensa kukoistuksessa oleva sama kuninkaanpoika, jolla on vasta haituvia poskillaan.\u201d (s. 154)<\/p>\n

Troijan sota ja Odysseuksen harharetket <\/em>on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n varma ty\u00f6, vaikka suomennosten yksityiskohdista voidaan aina kiistell\u00e4. Yhdet voivat suosia Pentti Saarikosken vapaamuotoisia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja toiset Otto Mannisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 heksametrimittaa. Castr\u00e9nin selkokielinen proosa toimii kuitenkin sekin hyvin. Teoksesta puuttuu tosin valitettavasti lis\u00e4tutkimukseen innostava kirjalista.<\/p>\n

Troijan sota ja Odysseuksen harharetket <\/em>kulkee m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja ehk\u00e4 hieman j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti omaa tiet\u00e4\u00e4n, muita Homeros-suomentajia ja -tutkijoita kuitenkaan t\u00e4ysin unohtamatta. Castr\u00e9n ei ota lainkaan kantaa niin kutsuttuun homeeriseen kysymykseen, eli siihen oliko Homeros todellinen henkil\u00f6 vai joukko kirjoittajia. Liialliseen puintiin ei tosin Troijan sota ja Odysseuksen harharetket <\/em>-kirjan kaltaisessa yleisteoksessa ole tarvetta.<\/p>\n

Homeros, l\u00e4nsimaisen kulttuurin majakka<\/strong><\/p>\n

Troijan sota ja Odysseuksen harharetket <\/em>sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jonkin verran karttoja ja piirroksia, mutta niit\u00e4 voisi olla selkeyden vuoksi viel\u00e4 hieman enemm\u00e4n. Erityisen antoisia ovat lopun selitykset, joista l\u00f6ytyy ansiokkaita kiteytyksi\u00e4: \u201dRunonlaulajat olivat arvostettuja ammattilaisia, jotka saivat esiintymisest\u00e4\u00e4n palkkaa ja kykeniv\u00e4t vaikuttamaan voimakkaasti kuulijakuntansa tunteisiin. Parhaiden heist\u00e4 katsottiin omaavan suorastaan jumalallisen esitt\u00e4misen taidon.\u201d (s. 464)<\/p>\n

Castr\u00e9n osaa kirjoittaa monimutkaisista asioista yksinkertaisesti. H\u00e4n hallitsee suvereenisti laajojakin kokonaisuuksia, mink\u00e4 Troijan sota ja Odysseuksen harharetket <\/em>j\u00e4lleen osoittaa. Se on tervetullutta korkeakulttuurista antia yh\u00e4 viihteellisemm\u00e4ksi muuttuvassa maailmassa.<\/p>\n

Homeroksen eepokset Ilias <\/em>ja Odysseia<\/em> ovat keskeinen osa l\u00e4nsimaista kulttuuria. Niiden merkitys on korostunut viime aikoina, kun eeppisten runoelmien synnyinmaa Kreikka on joutunut talousongelmiensa takia muiden valtioiden kritiikin ja halvennuksunnan kohteeksi. On puhuttu Kreikan velasta meille ja unohdettu meid\u00e4n velkamme Kreikalle. Maan kulttuuriperint\u00f6 on mittava.<\/p>\n

Castr\u00e9nin Troijan sota ja Odysseuksen harharetket<\/em> on t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6 historiattomuutta vastaan. Perspektiivin puute vaivaa etenkin monia nykyisi\u00e4 poliitikkoja, jotka n\u00e4kev\u00e4t Kreikassa vain lev\u00e4per\u00e4isyytt\u00e4 ja surkeutta. Maa k\u00e4rsii kroonisista ongelmista, mutta Homeroksen kirjat ovat eurooppalaisen kulttuurin tukipilari. Homeros itse on l\u00e4nsimaisen kulttuurin majakka, kuten Castr\u00e9n uudella kirjallaan muistuttaa.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyll\u00e4 2016. — Homeroksen paluu Paavo Castr\u00e9n: Homeros:…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,6,9,16,23,1],"tags":[209,222,430,431,443,677],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/09\/homeros-troijan-sota-ja-odysseuksen-harharetket.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1852"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1852"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1852\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3132,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1852\/revisions\/3132"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}