{"id":187,"date":"2011-02-13T11:53:00","date_gmt":"2011-02-13T09:53:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/bo-carpelan-ikkunapaikalla\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:45","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:45","slug":"bo-carpelan-ikkunapaikalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/bo-carpelan-ikkunapaikalla\/","title":{"rendered":"Bo Carpelan: Ikkunapaikalla"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5573141623086992418\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

(T\u00e4m\u00e4n tekstin on kirjoittanut vieraileva bloggaaja, Tuukka Terho.)<\/p>\n

—<\/p>\n

Runoilija Bo Carpelan menehtyi perjantaina 84-vuoden i\u00e4ss\u00e4. Proosaa ja my\u00f6s lastenkirjoja kirjoittanut filosofian tohtori on ollut minulle viimeisen vuoden ajan hyvin t\u00e4rke\u00e4 runoilija, kirjallisen suunnan n\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, esteettisen suunnan opastaja. Runokokoelma \u201dVuodet kuin lehdet\u201d (1989) on ollut iltalukemisenani viimeisen puolen vuoden aikana. Joka ilta h\u00e4kellyn kerta kerran j\u00e4lkeen Carpelanin tavasta ilmaista asioita, l\u00e4hesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin sen kokisi joka hetki ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/p>\n

Yst\u00e4v\u00e4ni M\u00e4kij\u00e4rven Esan facebookprofiilin kautta onnistuin eksym\u00e4\u00e4n perjantaina 11.2.2011 2006 vuonna ilmestyneeseen Ylioppilaslehden haastatteluun, jossa Carpelan kuvaa sen hetkist\u00e4 ja my\u00f6s l\u00e4himenneess\u00e4 kirjoitetun runouden tunnelmia. \u201dLuin juuri Uusi \u00e4\u00e4ni -antologiaa, jossa on hiljattain esikoisensa julkaisseiden runoilijoiden tekstej\u00e4. Se on t\u00e4ynn\u00e4 todella lahjakkaita nuoria kirjailijoita. Onko jokin muu maa, jossa kirjoitetaan niin paljon kivoja runokirjoja kuin Suomi? Olen hyvin ylpe\u00e4 t\u00e4st\u00e4.\u201d Carpelan kertoo. Itsekin koin l\u00e4mpim\u00e4n tunteen lukiessani antologiaa. Olen sen j\u00e4lkeenkin tuntenut. Kokoelmat ovat kivoja mutta my\u00f6s haastavia. My\u00f6s tuon antologian j\u00e4lkeen on ilmestynyt hyvi\u00e4 \u201dkivoja\u201d kokoelmia, tapoja l\u00e4hesty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 maailmaa, kauneutta. Niist\u00e4 esimerkkein\u00e4 Toivion Miian Loistaen olet (Teos, 2007) Viikil\u00e4n Jukan Runoja I (Gummerus, 2008), Luoma-ahon Ville Ruumiita \u2013 kokoelma (PoEsia, 2009), sek\u00e4 viimeisimp\u00e4n\u00e4 Niemen Juulin Y\u00f6matkat (Otava, 2010). Toisaalta edell\u00e4 mainittujen esimerkkien kautta voi my\u00f6s huomata, ett\u00e4 hyvi\u00e4 kokoelmia julkaistaan laajalti eri kustantamoiden kautta. Pienkustantamot Ntamo ja PoEsia ovat tuoneet markkinoille monia uusia mielenkiintoisia julkaisuja, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 isojen kustantamoiden kautta saisi sellaista n\u00e4kyvyytt\u00e4, kuin ne ansaitsisivat. Hyv\u00e4 tapa tutustua uusiin kokoelmiin on esimerkiksi Internetiss\u00e4 ilmestyv\u00e4n kirjallisuuskritiikkilehti Kiiltomadon kautta. <\/p>\n

\u201dKirjallisuudesta on paljon v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Yksi niist\u00e4 on se, ett\u00e4 runous on aina vaikeaa. Siksi monet ihmiset v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t runokirjojen lukemista. Ei se ole ollenkaan niin. Runous n\u00e4kee ja tiivist\u00e4\u00e4 jotain ja avartaa samalla ihmisten mielikuvitusta.\u201dCarpelan kertoo. Runouden k\u00e4sitt\u00e4minen hankalaksi on minusta ollut aina ollut ristiriitaista. Itse olen oppinut runojen my\u00f6t\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa ja toisia ihmisi\u00e4 paremmin, ovathan s\u00e4keet l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jonkun toisen ihmisen kirjoittamia. Toki ihmiset ovat tutustuneet runoihin ainoastaan Kalevalan ja Eino Leinon kautta, ovat auttamattomasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 runouden vanhahtavuus ja vaikeaselkoisuus ei t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuulu.<\/p>\n

Itseni kohdalla runojen lukeminen (ja kirjoittaminen) l\u00e4hti rockyhtye CMX:n musiikin ja Pentti Saarikosken runouden yhteent\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4. Sill\u00e4 tiell\u00e4 on oltu viimeiset 11 vuotta. Muistan toki ensimm\u00e4isen kerran kun kuuntelin CMX:n Vainajala-levy\u00e4 (1998) ja mietin, mit\u00e4 ihmett\u00e4 lauseella \u201dsilm\u00e4n veitsi ter\u00e4v\u00e4mpi, sylin ahjo syvempi\u201d tarkoitettiin. Loppu on historiaa, mutta mielest\u00e4ni sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 runouden teht\u00e4v\u00e4 on aukaista maailman myyttej\u00e4 ja mytologioita, on sen teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s synnytt\u00e4\u00e4 ihmisiss\u00e4 uteliaisuutta. Uteliaisuutta joka est\u00e4\u00e4 meist\u00e4 tarttumasta miekkaan ja saa sen sijaan tarttumaan kyn\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Carpelan puhuu haastattelussa my\u00f6s maailman muutoksesta, el\u00e4m\u00e4n kuvien ja informaatioiden tulvasta, joka edelleen synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 ainoastaan negatiivista levottomuutta. \u201dNykyisess\u00e4 maailman muutoksessa minua askarruttavat v\u00e4kivalta ja pinnallisuus. Tapahtumista kirjoitetaan hirve\u00e4n paljon ja hirve\u00e4n nopeasti. Sitten ne ovat poissa ja t\u00e4ytyy saada uudet sensaatiot ja j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t jutut. Ei ole aikaa pys\u00e4hty\u00e4 ja ajatella asioita l\u00e4pi. Elokuvissa n\u00e4kee usein sarjoja nopeita leikkauksia. Hirve\u00e4n paljon informaatiota ja hirve\u00e4n paljon kuvia. Ehtiik\u00f6 niit\u00e4 katsoa todella? Ehk\u00e4 nuoremmat oppivat katsomaan nopeasti kuvia.\u201d Itse olen viimeisest\u00e4 lauseesta sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n nuoret eiv\u00e4t kykene katsomaan nopeasti vaihtuvia kuvia. Ainakaan niin ett\u00e4 se vaikuttaisi ensin negatiivisesti. \u00c4rsyketulva, toisien sanoen uutis- ja viihdetulva, miksi ei my\u00f6s sosiaalinen tulva (lue. facebook, twitter, jne) saa meiss\u00e4 aikaan j\u00e4lleen negatiivista energiaa, emme tied\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, mink\u00e4 vuoksi ja kenelle. Itsekin my\u00f6nn\u00e4n syyllistyneeni tulvien uhriksi, aiheuttajaksi, sijaisk\u00e4rsij\u00e4ksi. Levottomuus loppuu heti kun informaatiosta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti ja luottaa omiin vaistoihinsa tai kauan sitten kirjoitettuun, esimerkiksi runouteen. <\/p>\n

Carpelan on mielest\u00e4ni yksi hieno esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 vanhempia ihmisi\u00e4 kannattaa kuunnella \u2013 heit\u00e4 kannattaa haastaa, heid\u00e4n rakkauttaan kannattaa yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kannattaa olla utelias pohtimaan heid\u00e4n ajatuksiaan, oli kyse sitten runoilijasta tai hevosmiehest\u00e4. Koin noin vuosi sitten takaperin hurmoksen tunteita ihmisten keskell\u00e4, l\u00e4hes t\u00e4ydellisen elossa olon tunteita \u2013 vanhainkodissa! Olen opiskellut sairaanhoitajaksi ja tehnyt siin\u00e4 sivussa t\u00f6it\u00e4 esimerkiksi vanhainkodeissa. Muistan edelleenkin keskustelut sodista, perheist\u00e4, ty\u00f6matkoista ymp\u00e4ri Eurooppaa, mutta ennen kaikkea muistan keskustelut rakkaudesta. En voi sanoin kuvailla kuinka 84-vuotiaan rouvashenkil\u00f6n kanssa keskustellessani kuinka tunsin itseni ensin t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, sitten uteliaaksi. Haastakaa siis nuoret vanhempianne ja p\u00e4invastoin. Oli kyseess\u00e4 sitten rakkaus tai viha.<\/p>\n

Vanhan zen-buddhalaisen ajatuksen mukaan kun on nuori, puu on puu, vesi on vesi ja vuori on vuori. Kun on todella ymm\u00e4rt\u00e4nyt jotain t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, puu ei ole en\u00e4\u00e4 puu, vesi ei ole vesi, eik\u00e4 vuori ole vuori. Mutta jos todella on ymm\u00e4rt\u00e4nyt, niin vesi on vesi, puu on puu ja vuori on vuori. Ei ole yksinkertaista kirjoittaa t\u00e4st\u00e4 toisesta puusta. Se on hyvin monimutkainen asia, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksinkertaiselta kuin japanilainen runo, joka voi viidess\u00e4 riviss\u00e4 kertoa hirve\u00e4n paljon. T\u00e4n\u00e4\u00e4n k\u00e4velless\u00e4ni vanhempieni luokse kyl\u00e4ilem\u00e4\u00e4n pys\u00e4hdyin hetkeksi keskelle pitk\u00e4\u00e4 luontopolkua. Sen keskell\u00e4 koivut pysyiv\u00e4t paikallaan, lumi lep\u00e4si oksien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin kuin se olisi tehnyt matkaansa kauemmin kuin kukaan osasi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, polku n\u00e4ytti moneen kertaan kuljetulta, mutta silti uskalsin pys\u00e4hty\u00e4 ja katsoa sit\u00e4 uudella tavalla. Runouden avulla olen oppinut hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n sen tosiasian, ett\u00e4 puu ei ole en\u00e4\u00e4 puu, se on koti jollekin, jollekin se on elinkeino. Vesi ei ole vesi, se voi olla reitti ja vuori, t\u00e4st\u00e4 tuskin tarvitsee kirjoittaa.<\/p>\n

Rauha sieluilleni<\/p>\n

12.2.11<\/p>\n

Tuukka Terho<\/p>\n

L\u00c4HTEET<\/p>\n

Carpelanin haastattelu ylioppilaslehdess\u00e4 18.05.2006.
http:\/\/www.ylioppilaslehti.fi\/2006\/05\/18\/mita-olen-oppinut-bo-carpelan<\/a>. Viitattu 12.2.2011.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— (T\u00e4m\u00e4n tekstin on kirjoittanut vieraileva bloggaaja, Tuukka Terho.) — Runoilija Bo…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":790,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[75,399],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/boc.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/boc.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/187"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=187"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3347,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions\/3347"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/790"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}