{"id":195,"date":"2011-01-13T09:46:00","date_gmt":"2011-01-13T07:46:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/u2sta\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:47","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:47","slug":"u2sta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/u2sta\/","title":{"rendered":"U2:sta"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/1.bp.blogspot.com\/_tegS2Pa6_-M\/TS7Na6qlKXI\/AAAAAAAAAnU\/YurVVFapnIE\/s1600\/Bono-Edge_1217383c.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 200px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Bono-Edge_1217383c.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5561608452157286770\" \/><\/a><\/p>\n<p>Edge ja Bono<\/p>\n<p>U2:ssa minua on aina eniten h\u00e4irinnyt heid\u00e4n ep\u00e4tasaisuutensa. Heill\u00e4 on loistavia kappaleita, kuten Sunday Bloody Sunday, With Or Without You ja Sweetest Thing, mutta jokainen levy j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toivomisen varaa. Viimeisin kuolematon kappale, One, on sekin niinkin kaukaa kuin vuodelta 1991.<\/p>\n<p>Edelleen jatkavan yhtyeen tasaisin (ja ehk\u00e4 my\u00f6s tasapaksuin) levy on vuonna 1991 ilmestynyt Achtung Baby, jolta my\u00f6s mainittu One l\u00f6ytyy. Brian Enon tuottama Achtung Baby on tasaisin U2;n tekem\u00e4 kokonaisuus, vaikka sit\u00e4 tuskin tullaan muistelemaan l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 muutaman vuosikymmenen p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Minulle U2 onkin aina merkinnyt yhtyett\u00e4, jonka levyilt\u00e4 l\u00f6ytyy sek\u00e4 hienoja ett\u00e4 huonoja kappaleita. Vuoden 1983 War sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Sunday Bloody Sundayn ja New Year&#8217;s Dayn, hyvi\u00e4 molemmat, mutta my\u00f6s kahdeksan muuta t\u00e4ysin yhdentekev\u00e4\u00e4 laulua. Seuraavan vuoden The Unforgettable Fire sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 klassikon Pride (In The Name Of Love), mutta muu levy on j\u00e4lleen tasapaksu ja tympe\u00e4.<\/p>\n<p>U2:n paras albumi on vuonna 1987 ilmestynyt The Joshua Tree. Se sementoi yhtyeen suosion, mutta my\u00f6s musiikillisen tyylin josta se on edelleen tunnettu. Laulaja Bono antaa The Joshua Treen lauluissa kaikkensa, eik\u00e4 kitaristi Edgen yksinkertainen (ja efekteill\u00e4 jylin\u00e4ksi kohotettu) soitto ole sek\u00e4\u00e4n hassumpaa.<\/p>\n<p>The Joshua Treess\u00e4 olisi itse asiassa aineksia t\u00e4ydelliseksi levyksi. Se alkaa kolmella uskomattoman hienolla kappaleella, joiden j\u00e4lkeen onkin tiedossa ihmeellinen romahdus. Kaikki paukut k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alussa. Where The Streets Have No Name, I Still Haven&#8217;t Found What I&#8217;m Looking For ja With Or Without You ovat tunnustettuja klassikoita. Harva kuitenkaan muistaa Red Hill Mining Townin tai Exitin kaltaisia my\u00f6hempi\u00e4 lauluja.<\/p>\n<p>Eniten U2:ssa minua miellytt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n energiansa. The Joshua Treen huonoistakin kappaleista, kuten my\u00f6s melkein koko yhtyeen muusta tuotannosta, huomaa heid\u00e4n uskonsa asiaansa. Ep\u00e4tasaisuus tekee kuitenkin sen, ett\u00e4 U2:n paras levy onkin itse asiassa joko singlekokoelma U218 Singles tai valikoima The Best Of 1980-1990. Niit\u00e4 kuuntelemalla v\u00e4lttyy kuulemasta kehnoja renkutuksia, joita U2:n parhaatkin levyt ovat pullollaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Edge ja Bono U2:ssa minua on aina eniten h\u00e4irinnyt heid\u00e4n ep\u00e4tasaisuutensa. Heill\u00e4&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":806,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[401,692],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Bono-Edge_1217383c.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Bono-Edge_1217383c.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/195"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=195"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3355,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions\/3355"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/806"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}