{"id":214,"date":"2010-10-24T09:29:00","date_gmt":"2010-10-24T06:29:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/nykyajasta\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:54","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:54","slug":"nykyajasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/nykyajasta\/","title":{"rendered":"Nykyajasta"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5531542664705051522\"<\/a><\/p>\n

Nykyaika<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 merkint\u00e4 ei k\u00e4sittele Charlie Chaplinin loistavaa elokuvaa Nykyaika (1936), vaikka olen siit\u00e4 yll\u00e4 olevaa kuvaa k\u00e4ytt\u00e4nytkin. K\u00e4vin nimitt\u00e4in eilen katsomassa The Social Networkin, eli elokuvan Facebookista. Siin\u00e4 pohditaan sosiaalisten medioiden, ajatusvarkausten ja digitaalisen jakelun kaltaisia nykyaikaisia teemoja. Elokuva on tehty sadoille miljoonille Facebookin k\u00e4ytt\u00e4jille. Jos Facebookia ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt, The Social Network aiheuttaa pelkk\u00e4\u00e4 kummastusta. Ja hyv\u00e4 niin. Syntynyt tietoyhteiskunta on nimitt\u00e4in her\u00e4tt\u00e4nyt kiivaan v\u00e4ittelyn siit\u00e4, kuinka suuren osan perinteisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on siirrytt\u00e4v\u00e4. On kuulemma esimerkiksi hyv\u00e4, ett\u00e4 pankkiasiat pystyy hoitamaan n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti verkossa. Toisaalta on kuulemma taas huono, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6jakelu on tappamassa esimerkiksi musiikkilevyjen ja kirjojen kaltaiset esineet. Ja niin edelleen.<\/p>\n

Jarkko Tontti kirjoittaa blogissaan: “Ns. lukeneiston ainoa huomio maailmanmenoon on nyky\u00e4\u00e4n lohduton narina ja vastustaminen (sit\u00e4 kutsutaan \u2019kriittisyydeksi\u2019): internetin, s\u00e4hk\u00f6kirjan ja yleens\u00e4kin teknologisten innovaatioiden ja koko modernin luonnontieteen; puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 ihmispolot saisivat nauttia siit\u00e4 lyhyest\u00e4 hetkest\u00e4, jonka heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kest\u00e4\u00e4.” Kommentti on Tontille tyypillinen k\u00e4rjistys. Siin\u00e4 on totuuden siemen, vaikka Tontti liian pitk\u00e4lle meneekin. Ei kaikkea kehityst\u00e4 tarvitse vastustaa, vaikka esimerkiksi Antti Nyl\u00e9n ja Timo H\u00e4nnik\u00e4inen toista kovaan \u00e4\u00e4neen v\u00e4itt\u00e4v\u00e4tkin. On tietenkin my\u00f6s niin, ettei kaikkeen tarvitse menn\u00e4 mukaan. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ostamani tietokone muuttuisi k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi (eli vanhanaikaiseksi) muutamassa vuodessa, on typer\u00e4. T\u00e4t\u00e4 asiaa Nyl\u00e9nkin uusissa esseiss\u00e4\u00e4n sivuaa.<\/p>\n

Edellisest\u00e4 huolimatta olen p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti uuden teknologian puolella. Facebookin (ja vaikka t\u00e4m\u00e4n blogin) kaltaiset sosiaaliset mediat mahdollistavat kommunikaation aiempaa paremmalla tavalla. Toki se johtaa lieveilmi\u00f6ihin, kuten uutisten ja muiden tekstien nimett\u00f6m\u00e4\u00e4n kommentointiin, mutta esimerkiksi Facebook on tietoyhteis\u00f6n\u00e4 monipuolinen, toimiva ja avoin. Facebook on esimerkki ilmi\u00f6st\u00e4, johon ei ole pakko kuulua. Se on harhaluulo. Facebook on kuitenkin my\u00f6s esimerkki yhteis\u00f6st\u00e4, johon kuuluminen ei k\u00f6yhdyt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se on malliesimerkki v\u00e4itteess\u00e4, ettei kaikkea kehityst\u00e4 tarvitse vastustaa.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6inen jakelu on ristiriitaisempi juttu. Nyky-videopelit ovat esimerkiksi sellainen formaatti, ett\u00e4 sit\u00e4 voi aivan hyvin myyd\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 verkostoissa. Se mahdollistaa my\u00f6s mielenkiintoisia innovaatioita, kuten kokonaisten pelien julkaiseminen pieniss\u00e4 osissa. Hiljattain julkaistiin esimerkiksi videopelihistorian ensimm\u00e4inen pilotti<\/a>. Kirjat eiv\u00e4t sen sijaan ainakaan toistaiseksi toimi s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa, ja hyv\u00e4 niin. Kirja puolustaa edelleen paikkaansa esineen\u00e4. Kiitos Internetin, musiikkiteollisuus on sen sijaan jo polvillaan. CD-levy (ja kohta vinyylikin) siirtyv\u00e4t menneisyyteen Spotifyn, musiikin verkkokauppojen, musiikkiblogien ja muiden yhteis\u00f6jen tielt\u00e4. On vaikea sanoa, onko t\u00e4m\u00e4 askel parempaan. Uusien yhtyeiden lienee vaikeampi tulla esiin, kun (verkko)tarjontaa on niin valtavasti. Toisaalta Internet-jakelu voi johtaa my\u00f6s innovaatioiden, kuten esimerkiksi Radioheadin In Rainbows -levyn<\/a> verkkojulkaisussa. Kaikilla ei tietenk\u00e4\u00e4n ole yht\u00e4 paljon rahaa kuin Radioheadill\u00e4, jolla on varaa julkaista levyns\u00e4 verkossa ja kokonaan ilman levy-yhti\u00f6n tukea.<\/p>\n

The Social Networkin yksi sivuhenkil\u00f6ist\u00e4 on muuten Napster-musiikkipalvelun 2000-luvun taitteessa keksinyt Sean Parker. Oikeusteitse suljettu Napsterhan jakoi ilmaiseksi musiikkia verkossa, eli se oli esimakua nyky-Spotifyn kaltaisista hyv\u00e4ksytyist\u00e4 palveluista. Parkeria n\u00e4yttelee Justin Timberlake, joka tunnetaan sek\u00e4 kehnona muusikkona ett\u00e4 huonona n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Timberlake on kuitenkin erinomainen. Parker esitell\u00e4\u00e4n huumeisiin, viinaan ja naisiin menev\u00e4n\u00e4 pelimiehen\u00e4, jolla on liian suuret luulot itsest\u00e4\u00e4n. Ilmeinen Timberlake!<\/p>\n

The Social Network on itse asiassa todella hyv\u00e4 elokuva, vaikka siin\u00e4 ei tehd\u00e4 juuri muuta kuin puhutaan. Okei, v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s ryyp\u00e4t\u00e4\u00e4n ja rellestet\u00e4\u00e4n, mutta dialogi on elokuvan parasta antia. Elokuvassa keskustellaan nykyajasta. The Social Networkin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ill\u00e4, kuten Facebookilla miljardiomaisuuden ker\u00e4nneell\u00e4 Mark Zuckerbergill\u00e4, on varsin nykyaikaisia huolia. He ovat huolissaan tietokoneiden, ohjelmointikielien ja tietoturvallisuuden kaltaisista moderneista jutuista. Elokuvan keski\u00f6ss\u00e4 on kysymys ajatusvarkaudesta. Zuckenberg haastetaan oikeuteen, koska h\u00e4n vie toisten opiskelijoiden \u00e4\u00e4neen esitt\u00e4m\u00e4n ajatuksen Facebookista. Asiaa puidaan korkeimmassa oikeudessa asti, tietenkin, koska vaakakupissa on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4teist\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin on nykyhetke\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nykyaika T\u00e4m\u00e4 merkint\u00e4 ei k\u00e4sittele Charlie Chaplinin loistavaa elokuvaa Nykyaika (1936), vaikka…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":845,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[161,428,646,714],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/chaplin_nykyaika_mulva.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/chaplin_nykyaika_mulva.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/214"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=214"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/214\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3374,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/214\/revisions\/3374"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=214"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=214"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=214"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}