{"id":2274,"date":"2017-03-05T17:31:22","date_gmt":"2017-03-05T15:31:22","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=2274"},"modified":"2018-02-28T09:41:30","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:30","slug":"arktinen-hysteria-unohdettu-klassikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/arktinen-hysteria-unohdettu-klassikko\/","title":{"rendered":"Arktinen hysteria \u2013 unohdettu klassikko"},"content":{"rendered":"

\"skannaaminen0001\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

K\u00e4siohjelmateksti Kansallisteatterin sovitukseen Marko Tapion romaanista Arktinen hysteria<\/em>. N\u00e4ytelm\u00e4n kansaesitys oli pienell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 1.3.2017. Teksti l\u00f6ytyy my\u00f6s Kansallisteatterin blogista<\/a>.<\/p>\n

—<\/p>\n

Marko Tapion p\u00e4\u00e4teos Arktinen hysteria<\/em> (1967\u20131968) on unohdettu klassikko, vaikka sen pit\u00e4isi olla maamme kansalliskirjoja. Arktinen hysteria<\/em> tiedet\u00e4\u00e4n. Romaanina se ei ole kuitenkaan l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 luettu tai tutkittu kuin V\u00e4in\u00f6 Linnan Pohjant\u00e4hti<\/em>-trilogia (1959\u20131962), joka k\u00e4sittelee samoja aiheita ja samaa aikaa. T\u00e4m\u00e4 on s\u00e4\u00e4li, sill\u00e4 Arktinen hysteria <\/em>on loistava kirja.<\/em><\/p>\n

Arktinen hysteria<\/em> j\u00e4i monesta syyst\u00e4 paitsioon. Se oli pessimistinen. Se leimattiin oikeistolaiseksi, kun Linna oli poliittisesti Tapiota enemm\u00e4n vasemmalla. Tapiosta ei ollut sodissa k\u00e4rsineen Suomen terapeutiksi. Arktinen hysteria<\/em> ei sopinut ajan henkeen, mist\u00e4 syyst\u00e4 se yritettiin unohtaa.<\/p>\n

Nyt, maamme t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 100 vuotta, Tapion teoksen voi huomata olleen aikaansa edell\u00e4. Se tarjoaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia suomalaisuuteen ja Suomeen. Siin\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 valtavasti tulkittavaa. Kuten kaikki suuret kirjat, sit\u00e4 on vaikea ammentaa tyhjiin. Se haastaa k\u00e4sityksemme historiasta.<\/p>\n

Arktinen hysteria<\/em> on sukuromaani. Siin\u00e4 seurataan Bj\u00f6rkharryn perheen siirtymist\u00e4 maaseudulta bisneksen ja politiikan maailmaan. Samalla kerrotaan Suomen rakennemuutoksesta 1800-luvulta 1900-luvulle. Aiheet ja aika ovat l\u00e4hes yksi yhteen samat kuin Pohjant\u00e4hti<\/em>-kirjoissa. Tapio ei kuitenkaan kopioi Linnaa, vaan kulkee omaa tiet\u00e4\u00e4n. Arktinen hysteria<\/em> on Pohjant\u00e4hte\u00e4 <\/em>selv\u00e4sti monimutkaisempi ja ristiriitaisempi.<\/p>\n

Suomalaiset k\u00e4rsiv\u00e4t Tapion mukaan arktisesta hysteriasta. Se on kansantauti ja liittyy kylm\u00e4\u00e4n pohjoiseen ilmastoon. Se saa ihmiset k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n kiihkeimm\u00e4t tuntemuksensa. Kun ne tulevat lopulta esiin, tulokset ovat veriset. Arktisessa hysteriassa<\/em> Suomen sodat ovat kaikki tavalla tai toisella t\u00e4m\u00e4n taudin aiheuttamia.<\/p>\n

Romaanissa todetaan, ett\u00e4 ihmiset toistavat helposti virheit\u00e4\u00e4n. Silloin t\u00e4ll\u00f6in esiin nousee kuitenkin vahvoja yksil\u00f6it\u00e4, jotka nousevat olosuhteiden yl\u00e4puolelle, ja hetki\u00e4, jolloin historian suunta voidaan muuttaa. Kaiken ei ole pakko menn\u00e4 huonosti. N\u00e4in on siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 romaanin kerronta on pessimistist\u00e4, jopa nihilistist\u00e4, eik\u00e4 parempaan ole sen perusteella helppo uskoa.<\/p>\n

Yhdell\u00e4 tasolla Arktinen hysteria<\/em> kertoo isist\u00e4 ja pojista. Kertojana toimiva Harri Bj\u00f6rkharry on insin\u00f6\u00f6ri, joka kunnioittaa toiminnan miehi\u00e4, mutta on itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja heikko. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Vikki on h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n opportunisti ja isois\u00e4ns\u00e4 Janne yksinkertainen myll\u00e4ri. Isien ja poikien on vaikea tulla toimeen kesken\u00e4\u00e4n. Bj\u00f6rkharryn suku rappeutuu samaa tahtia Suomen kanssa.<\/p>\n

Arktisessa hysteriassa<\/em> ei haikailla vanhoihin hyviin aikoihin, vaan yritet\u00e4\u00e4n saada selv\u00e4\u00e4 kaupunkeihin syntyneest\u00e4 uudesta todellisuudesta. Tapio ei kuvittele, ett\u00e4 maaseudusta el\u00e4nyt Suomi olisi ollut mukavampi paikka, tai ett\u00e4 sen asukkaat olisivat olleet kunnollisempia. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 silti kaupungistumisen ongelmat ja kertoo niist\u00e4 Arktisessa hysteriassa<\/em>.<\/p>\n

Harri Bj\u00f6rkharry suhtautuu ep\u00e4ilev\u00e4sti kaikkien yhteiskuntaluokkien ihmisiin. Etenkin t\u00e4ss\u00e4 suhteessa Arktinen hysteria<\/em> eroaa Pohjant\u00e4hdest\u00e4<\/em>. K\u00f6yh\u00e4t ja rikkaat tuomitaan Harrin toimesta vastaavalla tavalla. Molempien joukosta l\u00f6ytyy hyv\u00e4\u00e4 ja huonoa ainesta. T\u00e4m\u00e4 tekee Arktisen hysterian<\/em> ihmiskuvasta uskottavan, mutta tekee romaanista hieman vaikean lukea. Se ei tarjoa juurikaan vastauksia tai hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4. Se on kuitenkin todella hyvin kirjoitettu ja j\u00e4\u00e4 siksi mieleen.<\/p>\n

Arktinen hysteria<\/em> j\u00e4i Tapion kuollessa kesken. Sen kritisoiminen keskener\u00e4isyydest\u00e4 ei kuitenkaan ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Eih\u00e4n antiikin patsaitakaan haukuta sen takia, ett\u00e4 niilt\u00e4 puuttuu ruumiinosia. Arktinen hysteria<\/em> on hieno kirja, joka nousee hitaasti ansaitsemaansa suosioon. Sen uudelle painokselle olisi varmasti kysynt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 monimutkaisemmaksi muuttuvana ja haastavana nykyaikana.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi
\n<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— K\u00e4siohjelmateksti Kansallisteatterin sovitukseen Marko Tapion romaanista Arktinen hysteria. N\u00e4ytelm\u00e4n kansaesitys oli…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,6,9,16,17,23,1],"tags":[56,368],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/03\/skannaaminen0001-253x300.jpeg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2274"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=2274"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3118,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2274\/revisions\/3118"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=2274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=2274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=2274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}