{"id":2317,"date":"2017-04-01T14:11:44","date_gmt":"2017-04-01T11:11:44","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=2317"},"modified":"2018-02-28T09:41:29","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:29","slug":"martti-anhava-tomi-huttunen-ja-pekka-pesonen-toim-dostojevski-kiistaton-ja-kiistelty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/martti-anhava-tomi-huttunen-ja-pekka-pesonen-toim-dostojevski-kiistaton-ja-kiistelty\/","title":{"rendered":"Martti Anhava, Tomi Huttunen ja Pekka Pesonen (toim.): Dostojevski \u2013 kiistaton ja kiistelty"},"content":{"rendered":"

\"6b3eceb219c3bb4953e99a9c523f12d0_small\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

Kritiikki julkaistu Demokraatissa<\/em> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017.<\/p>\n

—<\/p>\n

\u00c4\u00e4rip\u00e4iden kirjailija<\/strong><\/p>\n

Martti Anhava, Tomi Huttunen ja Pekka Pesonen (toim.):<\/p>\n

Dostojevski \u2013 kiistaton ja kiistelty<\/p>\n

Siltala 2017, s. 255<\/p>\n

Fjodor Dostojevskin (1821\u20131881) klassikon asemasta ei liene ep\u00e4selvyytt\u00e4. H\u00e4neen suhtautuminen on h\u00e4nen korkean asemansa huomioiden kuitenkin hieman ristiriitaista, ilmenee Martti Anhavan ja kumppaneiden toimittamasta esseekokoelmasta Dostojevski \u2013 kiistaton ja kiistelty<\/em>. Vauhdikkaaseen ven\u00e4l\u00e4iskirjailijaan voi suhtautua monella tavalla.<\/p>\n

Dostojevski \u2013 kiistaton ja kiistelty<\/em> perustuu Ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden seuran ja Helsingin yliopiston luentosarjaan, joka pidettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015. Siin\u00e4 Dostojevskin el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tuotantoa k\u00e4siteltiin eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Siltalan nyt julkaisema teos pohjautuu suurimmaksi osaksi n\u00e4ihin luentoihin, mutta mukana on my\u00f6s joitakin uusia kirjoituksia.<\/p>\n

Dostojevski oli kirjailijana aikaansa edell\u00e4. Erityisesti h\u00e4nen repaleinen ihmiskuvansa oli edistyksellinen 1800-luvulla. Monet mielt\u00e4v\u00e4t Dostojevskin osanneen etenkin psykologisen kuvauksen. H\u00e4n suhtautui ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isesti huono-osaisiin. Samaan aikaan h\u00e4n oli kuitenkin hyvin nationalistinen ja fundamentalistisen uskonnollinen. H\u00e4n piti ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 valittuna kansana ja ortodoksista uskontoa ainoana oikeana suuntana.<\/p>\n

Hyv\u00e4n ja pahan k\u00f6ydenveto<\/strong><\/p>\n

Dostojevski \u2013 kiistaton ja kiistelty<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monien kirjoittajien tekstej\u00e4. Niiden taso vaihtelee erinomaisesta kohtalaiseen. Esimerkiksi Pekka Pesosen ja Torsti Lehtisen esseet ovat todella hyvi\u00e4. Toisaalta muun muassa Martti Anhavan ja Tommi Uschanovin jutut j\u00e4\u00e4v\u00e4t niiden tekij\u00f6iden osaamisen huomioiden pettymyksiksi. Kaikki eiv\u00e4t saa kiinnostavasta aiheesta kaikkea irti.<\/p>\n

Fjodor Dostojevski nousi kirjailijana uudelle tasolle jouduttuaan karkotetuksi Pietarista ja p\u00e4\u00e4dytty\u00e4\u00e4n vankileirille Siperiaan. H\u00e4nt\u00e4 ep\u00e4iltiin vallankumoukselliseksi. Noina aikoina Dostojevski oppi ajattelemaan monipuolisemmin: \u201dNe l\u00e4hes kymmenen vuotta, jotka Dostojevski vietti poissa kotikaupungistaan Pietarista, muokkasivat h\u00e4nest\u00e4 sen kirjailijan, jonka tunnemme. H\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 ihmisluonnosta, hyv\u00e4n ja pahan dialektiikasta, k\u00e4rsimyksen olemuksesta ja inhimillisten olomuotojen loputtomista muunnelmista kiteytyiv\u00e4t noiden raskaiden vuosien aikana.\u201d (s. 75)<\/p>\n

Viimeist\u00e4\u00e4n Siperiassa Dostojevskiss\u00e4 her\u00e4si voimakas uteliaisuus ihmiseen. H\u00e4n ei koskaan lakannut ihmettelemist\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 elinvoimaamme ja toisaalta meiss\u00e4 vaikuttavia vastakkaisia voimia. H\u00e4nen parhaat romaaninsa, kuten Rikos ja rangaistus<\/em>, Idiootti<\/em> ja Karamazovin veljekset<\/em>, kertovat taistelusta kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n, hyv\u00e4n ja pahan, v\u00e4lill\u00e4. Niiss\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n apua, joka l\u00f6ytyy usein uskosta. Vain harras ja pyyteet\u00f6n uskominen voi pelastaa syntisen.<\/p>\n

Aivan kuten hahmonsa, Dostojevski poukkoili henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vastuullisuuden ja vastuuttomuuden v\u00e4lill\u00e4. Lehtinen kommentoi esseess\u00e4\u00e4n Dostojevskiss\u00e4 ilmenneit\u00e4 vastakohtia: \u201dDostojevskin ven\u00e4l\u00e4isyys on kosmopoliittista ja nationalistista, vanhoillista ja kumouksellista, n\u00f6yr\u00e4\u00e4 ja valitun osastaan ylpe\u00e4\u00e4. Hurjimmillaan h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset ovat valittu kansa, joka johtaa rappeutuneen Euroopan totuuteen.\u201d (s. 121)<\/p>\n

Aina ajankohtainen<\/strong><\/p>\n

Kaikki eiv\u00e4t Fjodor Dostojevskist\u00e4 pit\u00e4neet. H\u00e4nen tunnetuin kriitikkonsa oli mestarillinen kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Vladimir Nabokov (1899\u20131977), jonka mielest\u00e4 Dostojevski ei osannut ammattiaan lainkaan. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin paikkansa. Dostojevski kirjoitti huolimattomasti, kuten kaikki h\u00e4nen tuotantoonsa tutustuneet tiet\u00e4v\u00e4t. H\u00e4n julkaisi nopeasti, eik\u00e4 h\u00e4nen tyylins\u00e4 ollut yht\u00e4 hiottu kuin esimerkiksi aikalaisella Leo Tolstoilla.<\/p>\n

Tolstoita ja Dostojevski\u00e4 verrattiin jo heid\u00e4n el\u00e4ess\u00e4\u00e4n toisiinsa. Heit\u00e4 pidettiin saman kolikon eri puolina. Tolstoi oli aristokraattisempi ja Dostojevski kansanomaisempi. He hakivat vastauksia heit\u00e4 vaivanneisiin kysymyksiin kuitenkin osaltaan samoista asioista, kuten uskonnosta.<\/p>\n

Dostojevski oli Nabokovin mielest\u00e4 tyylit\u00f6n paasaaja. Ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 klassikoista Nikolai Gogol ja Aleksandr Pu\u0161kin olivat h\u00e4nest\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. Dostojevski oli liian yksipuolinen keskittyess\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimykseen ja pahuuteen ja unohtaessaan el\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4t puolet.<\/p>\n

Rikoksen ja rangaistuksen<\/em> kirjoittaja oli antisemitistinen. H\u00e4nen juutalaisvastaisuutensa ja muut ik\u00e4v\u00e4t asiat on kuitenkin h\u00e4nen puolustajiensa toimesta lakaistu maton alle. Dostojevski \u2013 kiistaton ja kiistelty <\/em>tuo ne lyhyesti esiin. Monipuolisuus ja tasapuolisuus ovat kirjan parasta antia.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten oli todellista Dostojevski\u00e4? Tomi Huttunen listaa esseess\u00e4\u00e4n aitoina h\u00e4nen tekstiss\u00e4\u00e4n pit\u00e4mi\u00e4mme seikkoja, kuten \u201dskandaaleja, kiihkoa, painostusta, houreilua, kuumeista ahdistusta, h\u00e4mmennyst\u00e4, nyrj\u00e4hdyksi\u00e4, tolaltaan saattamista, purkauksia, kohtauksia, ylet\u00f6nt\u00e4 riemua tai valtavaa murhetta, \u00e4\u00e4rip\u00e4iden tunnetiloja; mutta ei<\/em> normaalia, tasapainoista, jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, viile\u00e4\u00e4, leppoisaa, asteittaista, ennakoitavaa tai harmonista.\u201d (s. 196\u2013197)<\/p>\n

Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Dostojevski on kiihkeytens\u00e4 ja ristiriitaisuutensa takia aina ajankohtainen. H\u00e4nt\u00e4 halutaan lukea ja h\u00e4nest\u00e4 jaksetaan kiistell\u00e4. Dostojevski \u2013 kiistaton ja kiistelty <\/em>on hyv\u00e4 johdatus kirjailijan maailmaan.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017. — \u00c4\u00e4rip\u00e4iden kirjailija Martti Anhava, Tomi…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,6,9,16,23,1],"tags":[157,170],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/03\/6b3eceb219c3bb4953e99a9c523f12d0_small-198x300.jpeg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2317"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=2317"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2317\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3116,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2317\/revisions\/3116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=2317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=2317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=2317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}