{"id":24,"date":"2014-09-02T09:04:00","date_gmt":"2014-09-02T06:04:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/kentan-jalkisana\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:56","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:56","slug":"kentan-jalkisana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/kentan-jalkisana\/","title":{"rendered":"Kent\u00e4n j\u00e4lkisanat"},"content":{"rendered":"
\n<\/a>
<\/b><\/div>\n

—<\/p>\n

J\u00e4lkisanat Martin Glaz Serupin runokokoelmasta Kentt\u00e4<\/i>. Suomennos Esa M\u00e4kij\u00e4rvi ja Oscar Rossi. Kirjaa voi tilata muun muassa Adlibriksest\u00e4<\/a> tai Prisman verkkokaupasta<\/a>. <\/p>\n

—<\/p>\n

\n<\/div>\n
\nJ\u00e4lkisanat<\/p>\n

<\/b>1<\/p>\n

Nykyrunoutta syytet\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 historiattomuudesta. V\u00e4itteen esitt\u00e4j\u00e4t
\nolettavat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkiset runoilijat toimivat samoin kuin 1900-luvun alun
\navantgardististen taideliikkeiden j\u00e4senet, jotka pyrkiv\u00e4t kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n
\nmenneisyyden merkitt\u00e4vyyden ja aloittamaan taiteen tekemisen puhtaalta
\np\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. Jo ensimm\u00e4iset avantgardistit on kuitenkin vaivatonta sijoittaa
\ntaidehistorialliseen jatkumoon. Kokeellisen runouden Vastakaanon<\/i>-antologiaan (Poesia 2011) esipuheen kirjoittanut Teemu
\nManninen pyrkii tekstiss\u00e4\u00e4n havainnollistamaan \u201dsit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4
\navantgarden tavoitteet, v\u00e4lineet ja keinot ovat sata vuotta vanhoja.\u201d Kyse on
\nkapinasta, taistelusta kulloinkin oikeana pidetty\u00e4 todellisuusk\u00e4sityst\u00e4
\nvastaan. Ongelma on Mannisen mielest\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 taidetta myyv\u00e4t tahot ovat
\nhuomanneet avantgarden kaupalliset mahdollisuudet. Kapinoinnista on tullut
\narkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, kuten esimerkiksi graffititaiteen nopea kaupallistuminen
\nosoittaa. Mannisen mukaan t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on vaikea \u201dpuhua avantgardesta ilman
\njonkinlaista tahattoman koomista tai markkinointiretorista sivumakua.\u201d
 <\/div>\n

\nIlahduttavan monipuolinen
\nnykyrunous, johon kuuluu kokeellisempaa ja perinteisemp\u00e4\u00e4 lyriikkaa, ei
\nv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muistuta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n 1900-luvun alun avantgardea, mutta monet sen
\nilmi\u00f6ist\u00e4 ovat osa samaa kehityskulkua. Runoilijat pyrkiv\u00e4t edelleen
\ntoteuttamaan klassista k\u00e4sityst\u00e4, jonka mukaan ihminen on vapaa, etsiv\u00e4 ja
\nitse\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellist\u00e4v\u00e4 olento, joka raivaa itselleen uusia polkuja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja
\ntaiteessa. Nykyrunous ei ole historiatonta. Sill\u00e4 ei ole suuria lukijam\u00e4\u00e4ri\u00e4,
\neik\u00e4 se ole varma paikastaan maailmassa, mutta se voi n\u00e4ist\u00e4 ep\u00e4kohdista
\nhuolimatta olla t\u00e4rke\u00e4\u00e4.
 <\/div>\n
\nMuutamme k\u00e4sityksi\u00e4mme
\njatkuvasti. Manninen nostaa Vastakaanonin
\n<\/i>tekstiss\u00e4\u00e4n esimerkiksi englantilaisen runouden klassikon William
\nWordsworthin (1770\u20131850). Kirjallisuuden t\u00e4ydellist\u00e4 uudistamista pitk\u00e4\u00e4n
\ntavoitellut \u201dWordsworth k\u00e4\u00e4nsi takkia my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja julistautui
\nkonservatiiviksi ja rojalistiksi.\u201d Kehitys voi my\u00f6s toki olla p\u00e4invastaista. Mik\u00e4\u00e4n
\nei est\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen ryhtyisi vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n
\nvallankumoukselliseksi, vaikka muutokset on hyv\u00e4 pysty\u00e4 perustelemaan. Taidetta
\ntaiteen vuoksi -tyyppiset julistukset ovat aikansa el\u00e4neit\u00e4, eik\u00e4
\nnorsunluutorneissa el\u00e4vist\u00e4 kulttuurintekij\u00f6ist\u00e4 ole kenellek\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 tai
\niloa. Ihmiset todella ovat vapaita, etsivi\u00e4 ja itse\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellist\u00e4vi\u00e4 olentoja,
\nmutta heid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 silti pysty\u00e4 perustelemaan ajatuksensa ja tekonsa.
 <\/div>\n
\nHistorian tunteminen on
\nt\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tanska on maantieteellisesti katsoen meit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4, mutta tied\u00e4mme sen
\nhistoriasta ja kulttuurillisesta kehityksest\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Tanskan lippu,
\n1200-luvulta periytyv\u00e4 Dannebrog, on vanhin edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva
\nkansallislippu. Punavalkoinen Dannebrog putosi legendan mukaan taivaalta
\nvirolaisia joukkoja vastaan 15. kes\u00e4kuuta vuonna 1219 k\u00e4ydyn taistelun aikana.
\nKamppailu k\u00e4ytiin tanskalaisten perustamassa Tallinnassa. Liivinmaan
\nherruudesta taistelleet juutit olivat rukoilleet Jumalalta apua huonosti
\nsujuneen sodan k\u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4 voitolliseksi. T\u00e4m\u00e4 johti tarinan mukaan
\njumalalliseen merkkiin taivaalta leijailleen lipun muodossa.
 <\/div>\n
\nYmp\u00e4ri Eurooppaa
\nvalloitusretki\u00e4 tehnyt Tanska on historiallinen suurvalta, joka p\u00e4\u00e4tti
\naikoinaan kaikkien pohjoismaiden asioista. Maa j\u00e4rjesti 1100- ja 1200-luvuilla
\nristiretki\u00e4 ja kohosi It\u00e4meren alueen t\u00e4rkeimm\u00e4n valtion asemaan. Se valloitti
\nosia Isosta-Britanniasta ja hallitsee edelleen F\u00e4rsaaria ja Gr\u00f6nlantia.
\nKalamarin unionin (1397\u20131523) muodostamisen my\u00f6t\u00e4 Norja ja Ruotsi liitettiin Tanskaan vuonna
\n1397. Vuonna 1459 valtakuntaan lis\u00e4ttiin poliittiseksi kiistakapulaksi
\nsittemmin p\u00e4\u00e4tynyt ja Saksan vastaisella rajalla sijaitseva
\nSchleswig-Holsteinin alue. Tanskan rautainen ote It\u00e4merest\u00e4 on my\u00f6hemmin
\nkirvonnut. Se on nyky\u00e4\u00e4n eurooppalaiseen vapaakauppa-alueeseen ja Euroopan
\nUnioniin kuuluva hyvinvointivaltio, joka muistaa historiansa.
 <\/div>\n
\nTanskalaista kulttuuria
\npidet\u00e4\u00e4n syyst\u00e4 elinvoimaisena. Tunnetuin punavalkoinen nykytaiteilija on Dogma
\n95 -koulukunnan perustanut elokuvantekij\u00e4 Lars von Trier. H\u00e4n on ohjannut Breaking the Wavesin<\/i>, Dancer in the Darkin<\/i> ja Melancholian<\/i> kaltaisia merkitt\u00e4vi\u00e4
\nfilmej\u00e4. Maan kuuluisimpiin kirjailijoihin kuuluvat satuja kirjoittanut Hans
\nCristian Andersen (Pieni merenneito<\/i>, Ruma ankanpoikanen<\/i>), sek\u00e4 Nobel-palkitut
\nHenrik Pontoppidan ja Karl Adolph Gjellerup. Nykykirjailijoista tunnetuin on
\nPeter H\u00f8eg. Taitavasti sommiteltuja lukuromaaneja tekev\u00e4n H\u00f8egin koko tuotanto
\non suomennettu. Siihen kuuluvat muun muassa kirjat Kuvitelma 20. vuosisadasta<\/i>, Lumen
\ntaju<\/i> ja Norsunhoitajien lapset<\/i>.
 <\/div>\n
\nTanskalaisen nykyrunouden
\njohtavia nuoria nimi\u00e4 ovat muun muassa Katrine Marie Guldager, Andkj\u00e6r<\/i>
\nOlsen, Lars Skinnebach ja t\u00e4h\u00e4n k\u00e4\u00e4nnetty Martin Glaz Serup. He k\u00e4sittelev\u00e4t
\nrunoissaan menneisyytt\u00e4, nykyisyytt\u00e4 ja tulevaa. Legoistaan, oluestaan,
\npiipputupakastaan ja punavalkoisesta lipustaan tunnetussa Tanskassa nousi
\n1970-luvulla esiin hyvin politisoitunut runoilijasukupolvi. Se osoitti
\najankohtaisuutensa kommentoimalla p\u00e4iv\u00e4npolttavia uutisia, kuten sis\u00e4- ja
\nulkopolitiikan k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Seuraavilla vuosikymmenill\u00e4 politiikasta vaiettiin.
\nRunoilijat katsoivat olevansa arkisten asioiden yl\u00e4puolella, kunnes uusi
\nvuosituhat nosti yhteiskunnallisen kommentoinnin j\u00e4lleen suosioon. Hiljattaista
\nkehityst\u00e4 voi seurata pohjoismaiden nykyrunouden antologiasta T\u00e4m\u00e4 ei ole fiktiota<\/i> (Teos 2007). Sen
\ntanskalaisen osaston esipuheen kirjoittaneen Lars Bukdahlin mukaan politiikka
\npalasi tanskalaisten runoilijoiden aiheeksi vuonna 2001. Bukdahl toteaa, ett\u00e4
\nkyseisen\u00e4 vuonna \u201dme tanskalaiset saimme uuden porvarillisen hallituksen, jota
\njohti oikeistolainen ja aikaisempi superliberalisti Anders Fogh Rasmussen, Pia Kj\u00e6rsgaardin<\/i> oikeistonationalistisen Tanskalaisen kansanpuolueen tukemana.
\nUlkomaalaispolitiikkaa tiukennettiin, kulttuuriradikaaleja \u2019makutuomareita\u2019
\nvainottiin, ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa heikennettiin ja pian my\u00f6s liityttiin Irakin
\nsotaan.\u201d
 <\/div>\n
\nRunous palasi
\nbarrikadeille. Vuonna 2001 julkaistiin Guldagerin runosarja Ankomst, Husumgade<\/i>. Bukdahl pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4
\nmerkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 uuden poliittisen runouden alkuna. Sen viitoittamaa polkua
\novat seuranneet muun muassa Andkj\u00e6r Olsen, Skinnebach ja Serup. Heist\u00e4
\nviimeisint\u00e4 Bukdahl kuvaa seuraavasti: \u201dMartin Glaz Serupin pitk\u00e4 runo 4<\/i> (2005) tavoittelee hiljaisempaa ja
\nyksinkertaisempaa mutta my\u00f6s ajankohtaisempaa suhtautumistapaa poliittisuuteen
\n(t\u00e4m\u00e4 toistuu voimakkaammin seuraavassa teoksessa Trafikken er uvirkelig<\/i>, 2007). Serupin mielest\u00e4 uusi poliittinen
\nruno ja blogi-sukupolven \u00e4killinen hetkellisyys ovat sukua toisilleen.\u201d
 <\/div>\n
\nKirjoitin Trafikken er uvirkeliginin <\/i>ruotsinnoksen
\nkritiikiss\u00e4 seuraavasti: \u201dTrafiken \u00e4r \u00f6verklig<\/i>
\non sik\u00e4li vanhahtava runo, ett\u00e4 sen p\u00e4\u00e4asialliset vaikutteet l\u00f6ytyv\u00e4t 1960- ja
\n1970-luvuilta. Kustantamon sivuilla mainitaan viitekehyksiksi 1960-luvun Pentti
\nSaarikoski ja 1970-luvun amerikkalaiset language-runoilijat. Esimerkit eiv\u00e4t
\nole tuulesta temmattuja, sill\u00e4 Serupin runot muistuttavat tyylillisesti n\u00e4iden
\nkirjoittajien tekstej\u00e4. Saarikoski mainitaan jopa nimelt\u00e4:
\n\u2019Saarikoski skriver om nya stadsdelar inne i skogarna \/ att de \u00e4r det
\nkapitalistiska samh\u00e4llets vackra fotsp\u00e5r\u2019. Kommunismiin hurahtanut Saarikoski ja kapitalistista
\nAmerikkaa kritisoineet kielirunoilijat tunnettiin poliittisuudestaan. Serup
\nkulkee heid\u00e4n j\u00e4ljill\u00e4\u00e4n: \u2019man kan inte l\u00e4sa en dikt fr\u00e5n 1968 utan att
\nguerillan i Vietnam n\u00e4mns Saigons f\u00f6rst\u00e4der \/ massan forts\u00e4tter, tortyren, triumfen
\n\/ idag \u00e4r bara egennamnen \u00e4ndrade och Kinas roll i den globala ekonomiska
\nuppv\u00e4rmningen\u2019.\u201d
\n <\/div>\n
\nSerup ei ole useimpien politiikkaa
\naiheena k\u00e4ytt\u00e4vien runoilijoiden kaltainen tosikko, vaan pyrkii yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n
\nleikkis\u00e4n ja vakavan. Runojen t\u00e4rke\u00e4 sanoma tuodaan t\u00e4ll\u00e4 tavalla l\u00e4hemm\u00e4ksi
\nsatunnaista lukijaa. Trafikken er uvirkelig <\/i>sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia temaattisesti samankaltaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4.
\nSe k\u00e4sittelee politiikkaa ja rakkautta, sit\u00e4 kuinka kaikki liittyy kaikkeen ja
\ntapahtuu samanaikaisesti. T\u00e4llainen ajattelu on Serupille tyypillist\u00e4: h\u00e4n
\nkertoo maailmasta, joka muuttuu silmiemme edess\u00e4.
 <\/div>\n
\nSerup on julkaissut my\u00f6s
\nesseit\u00e4 ja lastenkirjoja, mutta h\u00e4net tunnetaan runoistaan. H\u00e4net on palkittu
\nlyriikastaan Michael Strunge -palkinnolla (2006) ja akateemisesta lopputy\u00f6st\u00e4
\nK\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston kultamitalilla (2008). Osa h\u00e4nen kiitetyist\u00e4
\nkokoelmistaan on kiinnostavaa kyll\u00e4 julkaistu digitaalisessa formaatissa. Serup
\non ahkera Internet-toimija. H\u00e4n ty\u00f6skenteli Litlive<\/i>-kirjallisuusportaalin
\np\u00e4\u00e4toimittajana vuosina 2003\u20132008 ja on keskittynyt suositun
\nkirjallisuusbloginsa Kornkammerin<\/i>
\npy\u00f6ritt\u00e4miseen. S\u00e4hk\u00f6iset runokokoelmat tavoittavat toistaiseksi vain pienen
\nlukijakunnan, mutta muodon ei ole vaikea n\u00e4hd\u00e4 vakiintuvan tulevaisuudessa
\npainetun kirjan rinnalle. Serupin kokoelmista Kent\u00e4n<\/i> (englanniksi The Field<\/i>,
\ntanskaksi Marken<\/i>) l\u00f6yt\u00e4\u00e4 englanniksi
\nosoitteesta http:\/\/www.ubu.com\/contemp\/serup\/index.html.<\/p>\n

<\/b>2<\/p>\n

Martin Glaz Serupin mielest\u00e4 lapset ja lapsenmieliset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t kokeellista
\nteksti\u00e4 parhaiten. H\u00e4nen mukaansa \u201dlapset ovat aikuisia vastaanottavaisempia
\nsen estetiikalle, hauskuudelle ja pyrkimykselle kuvailla maailmaa uusista
\nn\u00e4k\u00f6kulmista.\u201d V\u00e4ite p\u00e4tee Serupin lastenkirjoihin, mutta h\u00e4nen runoutensa on
\nsuunnattu aikuisille. H\u00e4n on aikaansa seuraava tekij\u00e4, joka on kiinnostunut
\n\u201dyksil\u00f6llisist\u00e4 ja poliittisista makrostruktuureista, niiden
\nvuorovaikutuksesta, poliittisen luonteesta.\u201d Serup vaihtaa tosin usein
\nl\u00e4hestymistapaansa. H\u00e4nen tekstins\u00e4 on jatkuvassa liikkeess\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4
\naiempi Trafikken er uvirkelig <\/i>on
\nl\u00e4hell\u00e4 Suomessa 1960-luvulla kirjoitettua poliittista runoutta, Kentt\u00e4<\/i> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ep\u00e4poliittisempaa
\nproosarunoutta.
\n <\/i><\/div>\n

\nKentt\u00e4<\/i> on kirjan mittainen runo, lyhyemmist\u00e4 ja pidemmist\u00e4
\nkatkelmista koostuva kokonaisuus, jonka tekstien pituus vaihtelee muutamasta
\nrivist\u00e4 muutamaan sivuun. Mukana on kiteytetty\u00e4 ja r\u00f6nsyilev\u00e4\u00e4 lyriikkaa.
\nKirjassa kerrotaan hahmosta nimelt\u00e4 kentt\u00e4, mutta kent\u00e4n voi my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritell\u00e4
\nmielentilaksi. Se k\u00e4y ilmi ensimm\u00e4isest\u00e4 runosta: \u201dVoitko tuntea
\nkuin kentt\u00e4, voitko samaistua siihen, sellaiseen paikkaan, kynnettyyn kentt\u00e4\u00e4n,
\noutoon avoimeen tilaan, elimett\u00f6m\u00e4\u00e4n ruumiiseen.\u201d
 <\/div>\n
\nSerup kuvaa Kent\u00e4ss\u00e4<\/i> jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja siihen
\nliittyv\u00e4\u00e4 ahdistusta. Tarinat kertovat arkeen liittyvist\u00e4 pakoista ja
\ntoistoista: \u201dKent\u00e4n pit\u00e4isi harrastaa enemm\u00e4n
\nliikuntaa, se tiedostaa t\u00e4m\u00e4n. Se ei k\u00e4y kuntosalilla, se ajaa autolla t\u00f6ihin.
\nKentt\u00e4 ei tied\u00e4 mist\u00e4 se l\u00f6yt\u00e4isi aikaa liikuntaan, mist\u00e4 muut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t aikaa
\nliikuntaan, mit\u00e4 he j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tekem\u00e4tt\u00e4.\u201d
 <\/div>\n
\nNykyhetkeen yhdistet\u00e4\u00e4n kiireen
\nja k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myyden tunteita. Moni meist\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 maanisesti k\u00e4sitell\u00e4 kaikkea
\nymp\u00e4rill\u00e4mme kiit\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa: \u201dKentt\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 paljon tekstiviestej\u00e4, kentt\u00e4
\nviett\u00e4\u00e4 aikaa Internetiss\u00e4, kentt\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jostain paitsi, kent\u00e4ll\u00e4 on
\nmonta rautaa tulessa. Se pit\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ajan tasalla, se haluaa tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4
\nkaikki muut tekev\u00e4t juuri nyt.\u201d Serup kirjoittaa nykyisest\u00e4 ahdistuksesta. H\u00e4n
\nnostaa matkapuhelimen, sosiaalisen median ja television vieraantuneisuuden
\nvertauskuviksi. Toisaalta monissa h\u00e4nen runoissaan puhuja tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 v\u00e4kisin
\nvaikeaa. Interneti\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 esimerkiksi kuvittelee olevan jossain, vaikka ei
\noikeasti poistu kotoa. Serup vihjaa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 paremmin.
 <\/div>\n
\nKentti\u00e4 on useita.
\nEnsimm\u00e4inen tapaamamme kentt\u00e4 on henkil\u00f6, jonka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n. Alun
\nj\u00e4hmettyneisyyden vastakohdaksi nostetaan my\u00f6hempi el\u00e4m\u00e4, joka on
\naktiivisuudestaan huolimatta yht\u00e4 tympe\u00e4\u00e4. Toisen kent\u00e4n intohimoihin kuuluvat
\nliikunta ja ty\u00f6skenteleminen. Se suhtautuu ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6ns\u00e4 vakavasti: \u201dKentt\u00e4 on aina osannut pukeutua, kentt\u00e4 on hyv\u00e4 pukeutuja.
\nSe k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkittuja, neutraaleja ja tavanomaisia vaatteita, mutta
\nep\u00e4korostavasti, kiinnostavasti, vivahteikkaasti, yksityiskohtaisesti tai
\nmuuten.\u201d
\n <\/i><\/div>\n
\nKent\u00e4n<\/i> kieli on samanaikaisesti pinnallista ja syv\u00e4llist\u00e4, yht\u00e4
\naikaa helppoa ja monitasoista. Kirjan mittaan k\u00e4y yh\u00e4 ilmeisemm\u00e4ksi, ett\u00e4
\nkent\u00e4ll\u00e4 on vaikeuksia selvit\u00e4 arjesta: \u201dEhk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei olekaan ahtaan paikan
\ntunnetta, kentt\u00e4 ajattelee, ehk\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 tuntuu kun ei ole aivan kunnossa.\u201d <\/i>Kentt\u00e4<\/i> j\u00e4\u00e4 vaivaamaan. Siit\u00e4 l\u00f6ytyy merkityksi\u00e4 l\u00f6ytyy uusilla
\nlukukerroilla. Se kest\u00e4\u00e4 aikaa, koska se k\u00e4sittelee olemassaolon ikuisia iloja
\nja vaivoja.
\n <\/i><\/div>\n
\nThe Field<\/i>
\njulkaistiin s\u00e4hk\u00f6isesti vuonna 2010, Marken<\/i>
\npainettuna tanskaksi 2010 ja ruotsiksi 2012. Serup kirjoitti runon
\n\u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n, mutta julkaisuteknisist\u00e4 syist\u00e4 se ilmestyi ensin englanniksi.
\nSuomalainen lukija pystyy helposti samaistumaan Kent\u00e4n<\/i> tapahtumapaikkana toimivaan tanskalaiseen maailmaan.
\nHyvinvointiyhteiskuntamme ovat monessa suhteessa l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Maittemme
\nasukkaista monet ovat taipuvaisia passivoitumaan, eik\u00e4 useimmilla meist\u00e4 ole
\noman v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme ulkopuolisia kiinnostuksen kohteita. Kent\u00e4ll\u00e4 on
\nmielipiteit\u00e4 ja tavoitteita, mutta teot j\u00e4\u00e4v\u00e4t aikeiksi. Serup ei moralisoi.
\nKentt\u00e4 on jokamies johon kuka tahansa voi peilata ajatusmaailmaansa ja itse\u00e4\u00e4n.
 <\/div>\n
\nSerupilta on aiemmin
\nsuomennettu muutamia runoja. T\u00e4m\u00e4 ei ole
\nfiktiota<\/i> -antologiaan sis\u00e4ltyvist\u00e4 erinomaisista k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 vastaa Jyrki
\nKiiskinen. Ntamo on lis\u00e4ksi julkaissut Trafikken
\ner uvirkeligin <\/i>ruotsinnoksen, mutta t\u00e4ytt\u00e4 suomennosta ei ole ennen t\u00e4t\u00e4
\nkirjaa julkaistu.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 syksyll\u00e4 2014,
\nEsa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— J\u00e4lkisanat Martin Glaz Serupin runokokoelmasta Kentt\u00e4. Suomennos Esa M\u00e4kij\u00e4rvi ja Oscar…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":465,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[151,295,371,438,546],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/9522680761.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/9522680761.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/24"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3184,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions\/3184"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=24"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}