{"id":2460,"date":"2017-06-12T10:57:23","date_gmt":"2017-06-12T07:57:23","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=2460"},"modified":"2018-02-28T09:41:27","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:27","slug":"panu-rajala-virvatuli-eino-leinon-elama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/panu-rajala-virvatuli-eino-leinon-elama\/","title":{"rendered":"Panu Rajala: Virvatuli \u2013 Eino Leinon el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"9789510416150_frontcover_final_original\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

Kritiikki julkaistu Demokraatissa<\/em> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017.<\/p>\n

—<\/p>\n

Runoilijan kahdet kasvot<\/strong><\/p>\n

Panu Rajala:<\/p>\n

Virvatuli \u2013 Eino Leinon el\u00e4m\u00e4<\/p>\n

WSOY 2017, s. 596<\/p>\n

Suomen t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 100 vuotta on hyv\u00e4 tilaisuus muistella kansallisrunoilijaamme Eino Leinoa (1878\u20131926). H\u00e4n oli tuottelias kirjailija, joka v\u00e4syi muun muassa alkoholismin ja liian suuren ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n takia. Leino julkaisi romaaneja, n\u00e4ytelmi\u00e4, esseit\u00e4, pakinoita ja suomennoksia, mutta h\u00e4nen parhaat kirjansa l\u00f6ytyv\u00e4t lukuisten runokokoelmien joukosta.<\/p>\n

Leinon el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tuotantoa Virvatulessa<\/em> k\u00e4sittelev\u00e4 Panu Rajala (s. 1945) ei pelk\u00e4\u00e4 laajoja ja vaikeita aiheita. H\u00e4n on k\u00e4sitellyt aiemmin esimerkiksi F.E. Sillanp\u00e4\u00e4t\u00e4, Olavi Paavolaista ja Mika Waltaria. H\u00e4nen er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4teoksenaan voidaan pit\u00e4\u00e4 vuonna 2008 ilmestynytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertaa Unio mystica: Mika Waltarin el\u00e4m\u00e4 ja teokset<\/em>, jonka kaltainen Virvatuli <\/em>on.<\/p>\n

Leinon ura l\u00e4hti k\u00e4yntiin vauhdilla. Lapista Helsinkiin muuttanut nuori mies \u201ddebytoi runoilijana jo 1896, kahdeksantoistavuotiaana, kahdella kokoelmalla, Maaliskuun lauluja<\/em> ja Tarina suuresta tammesta<\/em>. Maailma oli auki h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n.\u201d (s. 45)<\/p>\n

Isoveli Kasimir auttoi Leinoa tutustumaan p\u00e4\u00e4kaupungin rientoihin ja p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n piireihin. Veljekset olivat samanlaisia: monipuolisia, kunnianhimoisia, ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja taloudellisesti toistaitoisia miehi\u00e4, joilla oli suuria suunnitelmia. Heist\u00e4 kuitenkin vain nuorempi p\u00e4\u00e4si todella esiin. Niin ik\u00e4\u00e4n lupaava Kasimir k\u00e4ynnisti lukuisia ep\u00e4onnistuneita hankkeita ja paloi loppuun.<\/p>\n

Levoton mies, levoton maa<\/strong><\/p>\n

Eino Leino omasi valtavan ty\u00f6moraalin, eik\u00e4 pysynyt hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n paikoillaan. H\u00e4n julkaisi useita kirjoja vuodessa. Niihin lukeutuu klassikkoja ja ep\u00e4onnistumisia. Varhaistuotannon ja koko uran merkkipaalu on runokokoelma Helkavirsi\u00e4<\/em> (1903), jossa Leino yhdist\u00e4\u00e4 saumattomasti Kalevalan<\/em>, kristinuskon ja antiikin maailmat. Teos syntyi yll\u00e4tt\u00e4en: \u201dLeino kirjoitti ilmeisen sanainspiraation vallassa jotakin, mik\u00e4 kumpusi syv\u00e4lt\u00e4 pohjolan pojan mielest\u00e4 spontaanisti. Ei ollut l\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4sill\u00e4, ei mit\u00e4\u00e4n etuk\u00e4teissuunnitelmaa.\u201d (s. 91)<\/p>\n

Helkavirsi\u00e4<\/em> jakoi ilmestyess\u00e4\u00e4n mielipiteit\u00e4 ja se nostettiin klassikoksi vasta my\u00f6hemmin. Jotkut kriitikot suhtautuivat Leinoon ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pense\u00e4sti, mink\u00e4 kirjailija pisti kateuden ja vihan piikkiin. Panu Rajala korjaa kuitenkin Virvatulessa<\/em> yleisen harhak\u00e4sityksen, jonka mukaan Leinoa v\u00e4h\u00e4teltiin j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti h\u00e4nen elinaikanaan. Todellisuudessa h\u00e4n oli sek\u00e4 kansan ett\u00e4 virallisten piirien suosikki jo nuorena.<\/p>\n

Kirja-arvostelijat ja kollegat ihmetteliv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4nen liian kovaa vauhtiaan, mik\u00e4 j\u00e4tti monet h\u00e4nen teoksensa viimeistelem\u00e4tt\u00f6miksi. Leino pakeni paineita ryypp\u00e4\u00e4miseen ja sekaviin naissuhteisiin. H\u00e4n ker\u00e4si yst\u00e4vi\u00e4 ja rakastettuja magneettisella persoonallisuudellaan: \u201dKuten on ennenkin huomattu, Leino oli l\u00e4heisriippuvainen ja rakkausfriikki. Halutessaan h\u00e4n sai tahtonsa l\u00e4pi.\u201d (s. 116)<\/p>\n

Suomen kansallisrunoilija k\u00e4rsi h\u00e4neen kohdistetuista odotuksista. H\u00e4n antautui houkutuksille, eik\u00e4 aina ottanut vastuuta teoistaan. Yksityisel\u00e4m\u00e4n sotkut h\u00e4n nivoi itsen\u00e4istyv\u00e4n ja levottoman kotimaansa vaikeuksiin: \u201dLeino aavisti kohtalonsa, aikaisen vanhuuden, nuorena kuolemisen, mutta liitti sen koko kansan ominaisuudeksi. N\u00e4in oma osa oli helpompi kantaa.\u201d (s. 121)<\/p>\n

Luova tahto<\/strong><\/p>\n

Eino Leino loisti runoissa ja pakinoissa, mutta p\u00e4rj\u00e4si huonommin n\u00e4ytelmiss\u00e4 ja proosassa. H\u00e4nen kirjallinen perint\u00f6ns\u00e4 on tunnustetuksi klassikoksi ristiriitainen. Panu Rajalan kirjan nimi Virvatuli<\/em> viittaa Leinon h\u00e4ilyvyyteen ja leimahteluun. El\u00e4m\u00e4kerturin oli vaikea saada h\u00e4nest\u00e4 otetta. Yritys on kuitenkin hyv\u00e4, vaikka aivan Unio mystican<\/em> veroinen Virvatuli<\/em> ei ole.<\/p>\n

Virvatuli<\/em> on siit\u00e4 virkist\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Leinon huonoja puolia ei lakaista siin\u00e4 maton alle. Rajala kritisoi etenkin Leinon kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ihmissuhteissa. H\u00e4n teki naisilleen ja vihamiehilleen pahaa: \u201dVaikka Leinolla oli tunnetusti laaja ja antelias syd\u00e4n ja h\u00e4n halusi aika ajoin syleill\u00e4 koko maailmaa, h\u00e4ness\u00e4 piili my\u00f6s arvaamattoman h\u00e4ijy\u00e4 haavoittamisen halua.\u201d (s. 269)<\/p>\n

Rajala kirjoittaa avartavasti my\u00f6s Leinosta ja politiikasta. H\u00e4n seurasi sit\u00e4 aktiivisesti ja halusi vaikuttaa siihen, mutta ei ollut tarpeeksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen ollakseen osaava poliitikko. H\u00e4n j\u00e4i tarkkailijaksi ja tuuliviiriksi. Leino ajoi innoissaan Suomen itsen\u00e4istymishanketta, mutta j\u00e4rkyttyi sis\u00e4llissodan katastrofista.<\/p>\n

Vuoden 1918 sis\u00e4llissota k\u00e4ytiin, kun Leino alkoi jo olla fyysisesti ja henkisesti lopussa. H\u00e4nen reaktionsa v\u00e4kivaltaisuuksiin ei ollut kovin j\u00e4rkev\u00e4. H\u00e4n hehkutti estoitta valkoisia ja pystyi vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n asiat tasapuolisemmin.<\/p>\n

Mist\u00e4 sitten johtui Leinoa ajanut ja vaivannut kiire? Leinolla oli valtava luova tahto. Rajala kiteytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen motivaationsa muutamaan lauseeseen, joiden selv\u00e4j\u00e4rkisyys ja t\u00e4sm\u00e4llisyys on tyypillist\u00e4 Virvatulelle<\/em>: \u201dLeino sanoi halunneensa el\u00e4\u00e4 vapaana ammattikirjailijana, h\u00e4nen t\u00e4ytyi el\u00e4\u00e4 kyn\u00e4st\u00e4\u00e4n. Aina h\u00e4nell\u00e4 oli sellainen tunne, ett\u00e4 h\u00e4nelle oli annettu liian v\u00e4h\u00e4n aikaa.\u201d (s. 520)<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017. — Runoilijan kahdet kasvot Panu Rajala:…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,6,9,14,16,23,1],"tags":[135,303,450,546,594,728],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/05\/9789510416150_frontcover_final_original-211x300.jpeg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2460"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=2460"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2460\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3112,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2460\/revisions\/3112"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=2460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=2460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=2460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}