{"id":254,"date":"2010-03-09T11:09:00","date_gmt":"2010-03-09T09:09:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/liiallisuudesta-ja-kohtuullisuudesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:51:21","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:21","slug":"liiallisuudesta-ja-kohtuullisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/liiallisuudesta-ja-kohtuullisuudesta\/","title":{"rendered":"Liiallisuudesta ja kohtuullisuudesta"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/2.bp.blogspot.com\/_tegS2Pa6_-M\/S5YwYxGq7yI\/AAAAAAAAAdw\/mqNOe77u2dE\/s1600-h\/fatehpur_sikri_main.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 182px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/fatehpur_sikri_main.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5446594001407504162\" \/><\/a><\/p>\n<p>Rushdien romaanissa kuvattu Fatehpur Sikrin palatsi<\/p>\n<p>Olen hiljattain paneutunut kahteen eri\u00e4v\u00e4\u00e4n n\u00e4kemykseen historiaan nojautuvasta proosasta. Historiahan on, kuten tiedet\u00e4\u00e4n, tarinoita ja tulkintoja. Henkil\u00f6st\u00e4 riippuu, kuinka lukemansa tapahtumat ja tarinat on tulkittu.<\/p>\n<p>Salman Rushdien romaani Firenzen lumoojatar on t\u00e4ynn\u00e4 oikeit\u00e4 nimi\u00e4, paikkoja ja tapahtumia. Kerrotaan, kuinka h\u00e4n ja h\u00e4n on sukua h\u00e4nelle ja h\u00e4nelle, kuinka se ja se valtakunta valloitti sen ja sen maan. Lopussa on monisivuinen l\u00e4hdeluettelo. Mukavaa, ett\u00e4 kirjailija vaivautuu tekem\u00e4\u00e4n taustatutkimusta. N\u00e4in h\u00e4n ei ainakaan puhu asioista, joista ei mit\u00e4\u00e4n tied\u00e4.<\/p>\n<p>Asioiden tarkalleen tiet\u00e4minen ja tarinoiden kertominen ovat kuitenkin monesti kaksi eri asiaa. Vain todella hyv\u00e4t kirjoittajat pystyv\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n faktan ja fiktion niin, ett\u00e4 ne sulautuvat toisiinsa saumattomasti. T\u00e4llainen kirjoittaja on esimerkiksi W.G. Sebald. H\u00e4nen romaaninsa Saturnuksen renkaat on t\u00e4ynn\u00e4 historiaa, vaan ei Rushdien kirjan kaltaista tietotulvaa. Siin\u00e4 miss\u00e4 Firenzen lumoojatar on tukehtua faktoihin, Saturnuksen renkaissa ne kerrotaan ik\u00e4\u00e4n kuin ohimennen. J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 syntyy vaikutelma, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Ensimm\u00e4isest\u00e4 puolestaan ajattelee, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4siss\u00e4\u00e4n jonkinlaista henkil\u00f6iden, kaupunkien ja tapahtumien luetteloa.<\/p>\n<p>Tarinan mukaan Mika Waltari kirjoitti Sinuhe Egyptil\u00e4isen, vaikka ei ollut koskaan k\u00e4ynyt Egyptiss\u00e4. Sinuhen tarina on mielikuvituksen riemuvoitto. Varmasti Waltari teki asianmukaista tutkimusta. T\u00e4m\u00e4 tieto ei kuitenkaan tule miss\u00e4\u00e4n vaiheessa tarinan tielle. Rushdien romaani t\u00f6kkii, vaikka sen puitteet ovat kunnossa. Sebaldin romaani toimii, koska siin\u00e4 tieto ja fiktio sulautuvat toisiinsa. Saman mainion ilmi\u00f6n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vaikkapa Jorge Luis Borgesin novelleista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rushdien romaanissa kuvattu Fatehpur Sikrin palatsi Olen hiljattain paneutunut kahteen eri\u00e4v\u00e4\u00e4n n\u00e4kemykseen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":925,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[168,206,253,519,554,731],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/fatehpur_sikri_main.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/fatehpur_sikri_main.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/254"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=254"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3414,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions\/3414"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/925"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=254"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=254"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=254"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}