{"id":258,"date":"2010-02-15T08:55:00","date_gmt":"2010-02-15T06:55:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/arktisesta-hysteriasta\/"},"modified":"2018-02-28T09:51:22","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:22","slug":"arktisesta-hysteriasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/arktisesta-hysteriasta\/","title":{"rendered":"Arktisesta hysteriasta"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/1.bp.blogspot.com\/_tegS2Pa6_-M\/S3kPXGohe8I\/AAAAAAAAAdI\/8JnNo3M80SM\/s1600-h\/n55559219507_1335052_5801793.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 243px; height: 162px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/n55559219507_1335052_5801793.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5438394914618571714\" \/><\/a><\/p>\n<p>Marko Tapio<\/p>\n<p>Timo H\u00e4nnik\u00e4inen kirjoittaa <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/timohannikainen.blogspot.com\/2010\/02\/arktinen-hysteria.html\">blogissaan<\/a>, ett\u00e4 Marko Tapion Arktinen hysteria -romaanin &#8221;ensimm\u00e4iset sata sivua ovat ehk\u00e4 parasta suomenkielist\u00e4 proosaa sitten Seitsem\u00e4n veljeksen.&#8221; Enp\u00e4 tied\u00e4 Seitsem\u00e4st\u00e4 veljeksest\u00e4. Mielest\u00e4ni kyseiset sata sivua, siis K\u00f6yh\u00e4t-prologi, on parasta koskaan kirjoitettua suomenkielist\u00e4 proosaa.<\/p>\n<p>Kirjoitin Arktisesta hysteriasta artikkelin viime vuonna ilmestyneeseen Nuoren Voiman <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.kaapeli.fi\/nvl\/kritiikki.html\">Kritiikki-lehteen<\/a>. Siin\u00e4 kirjoitan: &#8221;Tapion neliosaiseksi suunniteltu romaani j\u00e4i kesken. Valmistuneissa osissa seurataan Bj\u00f6rkharryn suvun nousua ja alam\u00e4ke\u00e4. Tarina alkaa 1800-luvun lopulta ja jatkuu noin 1960-luvun puoliv\u00e4liin. Hahmoja vasten k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n suomalaisen yhteiskunnan muutoksia. Kuten sanottu, aika ja aihepiiri ovat samat kuin Linnalla. Matti Kuhna esitt\u00e4\u00e4kin v\u00e4it\u00f6skirjassaan Kahden maailman v\u00e4liss\u00e4. Marko Tapion Arktinen hysteria V\u00e4in\u00f6 Linnan haastajana (2004), ett\u00e4 Tapion aikomuksena oli kirjoittaa Pohjant\u00e4hti-trilogialle vastaus, tai vastine. Romaanit ovatkin selv\u00e4sti saman kolikon kaksi puolta.&#8221;<\/p>\n<p>Osa Tapion romaanin vieh\u00e4tyst\u00e4 on juuri sen keskener\u00e4isyydess\u00e4. Se ruokkii myytti\u00e4, jonka ansiosta Arktinen hysteria on noussut ns. kulttikirjaksi. Kirjan ymp\u00e4rille on kehittynyt jos jonkinlaista tarinaa. H\u00e4nnik\u00e4inen kertoo er\u00e4\u00e4n tunnetuimman: &#8221;Voidaan vain spekuloida, millainen romaani olisi lopullisessa muodossaan ollut. Tapion j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyi hajanaisia muistiinpanoja kolmanteen osaan. Lis\u00e4ksi Tapion nimell\u00e4 avatusta saarij\u00e4rvel\u00e4isen pankin tallelokerosta l\u00f6ytyi arkistomappi, johon oli kirjoitettu: &#8221;Arktisen hysterian 4:nnen osan alkuper\u00e4iskappale.&#8221; Mapista l\u00f6ytyi riisi puhtaan valkoista paperia.&#8221;<\/p>\n<p>Tapio oli alkoholisti. H\u00e4n joi itsens\u00e4 hengilt\u00e4, eik\u00e4 siten pystynyt viem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n loppuun. Yht\u00e4 kaikki, keskener\u00e4isen\u00e4kin Arktinen hysteria on suomenkielisen kirjallisuuden er\u00e4s merkitt\u00e4vimmist\u00e4 teoksista. Siin\u00e4 pureudutaan merkitt\u00e4viin asioihin. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Marko_Tapio\">Wikipediassa<\/a> lukee: &#8221;Marko Tapion tuotannon polttavimmaksi ja keskeisimm\u00e4ksi teemaksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erottuvan jopa v\u00e4kivaltaisia ratkaisuja vaativa is\u00e4n ja pojan suhde. Se on mukana my\u00f6s Arktisessa hysteriassa. Voimalaitosjohtajan itsekk\u00e4\u00e4n hahmon suhde ty\u00f6l\u00e4isiin laajentuu padon murtuessa tuhoisaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Hysteria on pessimistinen, suorastaan nihilistinen teos. Kirkolla, papeilla, uskonnolla ei milloinkaan ollut Marko Tapiolle itselleen oleellista merkityst\u00e4. Jumalalle h\u00e4n oli j\u00e4tt\u00e4nyt sen, mik\u00e4 Jumalalle kuului. Ihmisen oli itse pystytt\u00e4v\u00e4 hoitelemaan sarkansa omassa maailmassaan. Mutta Arktinen hysteria j\u00e4i kesken, ja 2. osaan menness\u00e4 ei toivoa ollut n\u00e4kyviss\u00e4.&#8221;<\/p>\n<p>On paradoksi, ett\u00e4 k\u00e4rjistetysti pessimistiset suomalaiset tukeutuvat kirjavalinnoissaan posiitiviseen kirjallisuuteen. Halutaan esimerkiksi uskoa, ett\u00e4 Suomella on kunniakas historia. Tai ett\u00e4 ennen asiat olivat hyvin. T\u00e4m\u00e4 heijastuu esimerkiksi V\u00e4in\u00f6 Linnan tunnetuimmissa teoksissa, Tuntemattomassa sotilaassa ja T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla -trilogiassa. Marko Tapion n\u00e4kemys suomalaisuudesta on synkempi. Ehk\u00e4 se on osasyy, miksei Arktista hysteriaa lueta enemm\u00e4n. Pit\u00e4isi kuitenkin mietti\u00e4, kumpi on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 todellisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Marko Tapio Timo H\u00e4nnik\u00e4inen kirjoittaa blogissaan, ett\u00e4 Marko Tapion Arktinen hysteria -romaanin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":933,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[56,368,519,590],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/n55559219507_1335052_5801793.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/n55559219507_1335052_5801793.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/258"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=258"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/258\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3418,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/258\/revisions\/3418"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/933"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=258"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=258"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=258"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}