{"id":271,"date":"2009-12-10T17:19:00","date_gmt":"2009-12-10T15:19:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/pimeyden-sydamesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:51:27","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:27","slug":"pimeyden-sydamesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/pimeyden-sydamesta\/","title":{"rendered":"Pimeyden syd\u00e4mest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/1.bp.blogspot.com\/_tegS2Pa6_-M\/SyEtxbQYejI\/AAAAAAAAAbA\/vkwgYeSJnUo\/s1600-h\/pimeydensydan.jpeg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 208px; height: 320px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/pimeydensydan.jpeg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5413658554229357106\" \/><\/a><\/p>\n<p>Pokkariversion kansi<\/p>\n<p>Joseph Conradin (1857-1924) Pimeyden syd\u00e4n on monitasoinen ja merkitt\u00e4v\u00e4 romaani. Mittaa sill\u00e4 on painoksesta riippuen vain noin 100-200 sivua, mutta asiaa riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Conradin romaania on luettu matkana sisimp\u00e4\u00e4n, siis sukelluksena meid\u00e4n kaikkien sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4n kauhuun ja pahuuteen. Ehk\u00e4 niinkin. Kirjassa on kuitenkin selke\u00e4 punainen lanka, joka on valkoihoisen ihmisen t\u00e4ydellinen ep\u00e4onnistuminen Afrikassa. Kun Afrikkaa alettiin kartoittaa, sinne l\u00e4hdettiin ylevin aattein; haluttiin vied\u00e4 \u201dvilliin\u201d maailmaan kristinusko ja sivistyst\u00e4. Toisin k\u00e4vi. Afrikka ry\u00f6stettiin putipuhtaaksi, alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6 orjuutettiin ja sen sivistyksenkin kanssa k\u00e4vi v\u00e4h\u00e4n niin ja n\u00e4in. Maanosa k\u00e4rsii valkoisten miesten puuhista viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n<p>Conradin romaanissa englantilainen mies purjehtii h\u00f6yrylaivalla It\u00e4-Afrikkaan, Kongoon. Siell\u00e4 h\u00e4nen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 tavata Kurtz, myyttiset mittasuhteet saanut norsunluukauppias. Tapahtumat sijoittuvat kolonisaation alkuaikoihin, joten valkoisten miesten Afrikka on vasta suistumassa hulluuteen. Kurtz on omintakeinen, aloituskykyinen, \u00e4lyk\u00e4s ja ylev\u00e4aatteinen mies, mutta ahneus ja itse asetettujen tavoitteiden mahdottomuus on tehnyt h\u00e4net hulluksi. Monien (my\u00f6s kertojan) mieless\u00e4 Kurtz on kuitenkin ylentynyt jumaluudeksi. Pohjimmiltaan kysymys kuuluunkin, onko t\u00e4llainen jumalallisuuden tai paholaisuuden henkil\u00f6ityminen mahdollista? Ja jos on, niin mit\u00e4 sille pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n<p>Pimeyden syd\u00e4n syvenee jokaisella lukukerralla. Kerrontatyyli on todella intensiivist\u00e4; se vet\u00e4\u00e4 lukijankin mukaan pelkonsa ja hulluutensa sy\u00f6vereihin. Kirjaa on haukuttu rasistiseksi. Ep\u00e4ilenp\u00e4, vaikka mustia miehi\u00e4 neekereiksi kutsutaankin. Kertojana on valkoinen mies, joten h\u00e4nen ennakkoluulonsa ovat paitsi realistisia niin my\u00f6s ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4. Eik\u00e4 kolonialistien puuhailu Afrikassa kovin selv\u00e4j\u00e4rkiselt\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4yt\u00e4.<\/p>\n<p>Francis Ford Coppola (s. 1939) sijoitti Pimeyden syd\u00e4men tapahtumat 1960-luvun Vietnamiin ja ohjasi sen pohjalta loistavan elokuvan, Ilmestyskirja. Nyt.:in (1979). My\u00f6s se on alansa huippuja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pokkariversion kansi Joseph Conradin (1857-1924) Pimeyden syd\u00e4n on monitasoinen ja merkitt\u00e4v\u00e4 romaani.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":959,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[255,467,519],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/pimeydensydan.jpeg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/pimeydensydan.jpeg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/271"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=271"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3431,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/271\/revisions\/3431"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}