{"id":2721,"date":"2017-10-06T05:15:35","date_gmt":"2017-10-06T02:15:35","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=2721"},"modified":"2018-02-28T09:41:24","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:24","slug":"riitta-kylanpaa-pentti-linkola-ihminen-ja-legenda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/riitta-kylanpaa-pentti-linkola-ihminen-ja-legenda\/","title":{"rendered":"Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4: Pentti Linkola &#8211; ihminen ja legenda"},"content":{"rendered":"<p><strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/09\/34b332d891b089dd77c3bad0ecaf3abc.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-medium wp-image-2722\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/09\/34b332d891b089dd77c3bad0ecaf3abc-235x300.jpg\" alt=\"34b332d891b089dd77c3bad0ecaf3abc\" width=\"235\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/09\/34b332d891b089dd77c3bad0ecaf3abc-235x300.jpg 235w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/09\/34b332d891b089dd77c3bad0ecaf3abc.jpg 392w\" sizes=\"(max-width: 235px) 100vw, 235px\" \/><\/a><\/strong><\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Kritiikki julkaistu <em>Demokraatissa<\/em> syksyll\u00e4 2017.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p><strong>Tarina sitkeydest\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4:<\/p>\n<p>Pentti Linkola \u2013 ihminen ja legenda<\/p>\n<p>Siltala 2017, s. 463<\/p>\n<p>Pentti Linkola (s. 1932) jakaa mielipiteit\u00e4. Kalastaja ja kirjailija Linkola tunnetaan radikaaleista kannanotoistaan. Syv\u00e4ekologista suuntausta kannattava ajattelija vaatii luonnon pelastamista kovin keinoin. H\u00e4nen provosoivat artikkelinsa ja lausuntonsa ovat aiheuttaneet kohuja. Linkolaa haukutaan, koska h\u00e4n ei arvosta ihmist\u00e4 lajina, vaan asettaa esimerkiksi hy\u00f6nteiset ja linnut samalle viivalle.<\/p>\n<p>Toimittaja Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4 (s. 1957) on ottanut haastavan ty\u00f6n yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n erottaa todellisen Linkolan ja h\u00e4nen julkisuuskuvansa toisistaan. El\u00e4m\u00e4kerta <em>Pentti Linkola \u2013 ihminen ja legenda<\/em> on upea. Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4 on haastatellut lukuisia ihmisi\u00e4 ja tehnyt runsaasti taustatutkimusta. H\u00e4n suhtautuu Linkolaan arvostavasti, jopa ihailevasti, mutta ei peittele t\u00e4m\u00e4n ristiriitoja tai virheit\u00e4. Kirja avaa Linkolan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ajattelua monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Jos Linkolaa pit\u00e4isi kuvata yhdell\u00e4 adjektiivilla, se olisi sitke\u00e4. Ammattikalastajaksi vuonna 1959 ryhtynyt Linkola on el\u00e4nyt askeettisesti ja tehnyt pitki\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4. H\u00e4n kovetti itsens\u00e4 etenkin is\u00e4ns\u00e4 varhaisen kuoleman j\u00e4lkeen ja piiskasi itse\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in s\u00e4\u00e4litt\u00e4. H\u00e4n vaatii itselt\u00e4\u00e4n ja muilta liikaa, mutta ei ole menett\u00e4nyt t\u00e4ysin huumorintajuaan tai kiinnostustaan yksitt\u00e4isiin ihmisiin. Kuten Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4 kiteytt\u00e4\u00e4: \u201dH\u00e4n on pohjimmiltaan romantikko, mutta h\u00e4nen moottorinsa on viha.\u201d (s. 7)<\/p>\n<p><strong>Vaikea el\u00e4m\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Luonnossa oleminen oli Pentti Linkolalle lapsesta pit\u00e4en t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Helsingiss\u00e4 syntynyt Linkola hylk\u00e4si viimeist\u00e4\u00e4n kalastajaksi ryhtyess\u00e4\u00e4n kaupunkiel\u00e4m\u00e4n ja alkoi el\u00e4\u00e4 luonnon ehdoilla. H\u00e4n erist\u00e4ytyi, mutta vaikutti asioihin tarkkailemalla luontoa ja kirjoittamalla lehtiin. Linkola oli poikkeuksellisen hyv\u00e4 kirjoittaja, maamme parhaita. Suuret kustantamot julkaisivat h\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n kirjoina.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4kerta todistaa, ett\u00e4 Linkola oli parantumaton komentelija, joka halusi taivuttaa muut tahtoonsa. H\u00e4nen yksityisel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli katastrofi, eik\u00e4 esimerkiksi lasten kasvattamisesta tullut mit\u00e4\u00e4n. Linkola oli kyvyt\u00f6n kompromisseihin, mutta oli aina valmis neuvomaan muita.<\/p>\n<p>Mihin tahansa Linkola ryhtyi, h\u00e4n ryhtyi siihen t\u00e4ysill\u00e4. H\u00e4n oli hirvitt\u00e4v\u00e4n toimelias ja h\u00e4nen mielialansa sahasivat rajusti. H\u00e4n ei peitellyt tuskiaan, vaan toi ne avoimesti esiin kirjoituksissaan.<\/p>\n<p>Linkolan varhainen s\u00e4yse\u00e4 pasifismi vaihtui vihre\u00e4\u00e4n totalitarismiin, jonka puitteissa h\u00e4n vaati muun muassa liikojen ihmisten tappamista luonnon pelastamisen nimiss\u00e4. Itse h\u00e4n ei n\u00e4ihin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin massaan kuulunut. H\u00e4n koki olevansa \u00e4lykkyytens\u00e4 takia muiden yl\u00e4puolella ja k\u00e4rsi t\u00e4st\u00e4 syv\u00e4sti.<\/p>\n<p>Parantumaton ylpeys teki el\u00e4m\u00e4st\u00e4 vaikeaa, mutta kunnianhimo ajoi Linkolaa eteenp\u00e4in kalastuksessa ja kirjallisuudessa. Useimmat h\u00e4nen ehdotuksistaan maailman parantamiseksi olivat niin utopistisia, ettei niit\u00e4 olisi voinut toteuttaa ilman pakkotoimia.<\/p>\n<p>Ei liene yll\u00e4tys, ett\u00e4 Linkola ihailee sivistyksen kehtona pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Saksaa ja my\u00f6s natseja, joiden j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 h\u00e4n kuvailee Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4lle j\u00e4mer\u00e4ksi. Oli onni, ettei Linkola ollut aikuinen toisen maailmansodan aikaan, vaan h\u00e4n sai keskitt\u00e4\u00e4 tarmonsa lintujen rengastamisen kaltaisiin harmittomiin asioihin.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4kerrasta saa sen kuvan, ett\u00e4 kalastaja-kirjailijan kriitikot keskittyv\u00e4t h\u00e4nen vaikeaan henkil\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja ik\u00e4viin lausuntoihinsa, ja unohtavat h\u00e4nen t\u00e4rke\u00e4n perimm\u00e4isen sanomansa kokonaan. Loputon kasvu ei voi Linkolan mukaan jatkua. Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 kaatuu omaan mahdottomuutensa, jos suuria muutoksia ei tehd\u00e4. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 niist\u00e4 ei haluta edes puhua.<\/p>\n<p><strong>Radikaali konservatiivi<br \/>\n<\/strong><br \/>\nPentti Linkolaa on vihattu siksikin, ettei h\u00e4nt\u00e4 ole osattu sijoittaa puoluekartalle. H\u00e4nt\u00e4 on haukuttu niin kommunistiksi kuin natsiksi, vaikka h\u00e4n on pikemminkin radikaali konservatiivi, joka haaveilee paluusta maatalousyhteiskuntaan ja omavaraiseen Suomeen. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntapansa sopi harvinaisen huonosti sodan j\u00e4lkeiseen maahamme, jossa monet asiat tehtiin talouskasvun ehdoilla.<\/p>\n<p>Linkolan artikkelit ja puheet eiv\u00e4t lopulta saaneet aikaan muutosta. H\u00e4nen t\u00e4rkeimm\u00e4ksi saavutuksekseen nousee luonnon suojeleminen h\u00e4nen perustamansa Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kautta. Se on pelastanut ansiokkaasti metsi\u00e4. Luonto on Linkolalle loputon el\u00e4mysten l\u00e4hde, jonka s\u00e4ilytt\u00e4minen on ihmisen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p><em>Pentti Linkola \u2013 ihminen ja legenda <\/em>esittelee harvinaisen sisukkaan ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4n miehen, joka on syv\u00e4sti ristiriitainen. Linkola yritti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miten meid\u00e4n pit\u00e4isi el\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonto s\u00e4\u00e4styisi. Siit\u00e4 ei tullut suuren yleis\u00f6n kohdalla mit\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4n vaikutti moniin yksitt\u00e4isiin ihmisiin. Lis\u00e4ksi muun muassa lintututkimus ja luonnonsuojelu ovat paljosta velkaa Linkolan tekem\u00e4lle pioneerity\u00f6lle.<\/p>\n<p>Linkolan ajattelun kiteytt\u00e4\u00e4 hyvin h\u00e4nen kommenttinsa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on enemm\u00e4n suruja kuin iloja. H\u00e4n oli onnellisimmillaan saadessaan olla yksin ulkona. Luonnossa vietettyjen hetkien kuvaukset ovat kauneinta Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4n kirjassa: \u201dH\u00e4n nautti \u00f6ist\u00e4 luonnossa, ladoissa, teltassa tai taivasalla. Kun h\u00e4n kaivautui heinien sis\u00e4\u00e4n Tuoresj\u00e4rven rantaladossa, l\u00e4himets\u00e4ss\u00e4 huhuili huuhkaja. Sel\u00e4lt\u00e4 kuului kaakkurin huuto tyyness\u00e4 illassa.\u201d (s. 407)<\/p>\n<p><strong>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8212; Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyll\u00e4 2017. &#8212; Tarina sitkeydest\u00e4 Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4: Pentti&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,6,9,23,1],"tags":[138,348,349,459,509],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/09\/34b332d891b089dd77c3bad0ecaf3abc-235x300.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2721"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=2721"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2721\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3106,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2721\/revisions\/3106"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=2721"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=2721"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=2721"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}