{"id":28,"date":"2014-07-04T08:45:00","date_gmt":"2014-07-04T05:45:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/takaisinvalloituksesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:58","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:58","slug":"takaisinvalloituksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/takaisinvalloituksesta\/","title":{"rendered":"Takaisinvalloituksesta"},"content":{"rendered":"

<\/a> <\/p>\n

Espanjan, tai Hispanian, kuten maata pitk\u00e4\u00e4n kutsuttiin, historia on kiinnostava ja verinen. Maantieteellisill\u00e4 olosuhteilla on ollut keskeinen
\nmerkitys sen kehityksess\u00e4. Sen paikassa, Pyreneiden
\nniemimaalla, kohtaavat V\u00e4limeri ja Atlantti, Eurooppa ja Afrikka. Solmukohdassa sijaitsevan maan erottaa muusta Euroopasta Pyreneiden vuoristo, jonka korkeimmat
\nvuoret ovat yli kolme kilometri\u00e4 korkeita. Gibraltarin salmi yhdist\u00e4\u00e4
\npuolestaan Espanjan Afrikkaan.<\/p>\n

Nykyinen Espanja on vaikeuksissa pitk\u00e4lti sen takia, ett\u00e4 sen maantieteellisesti ja kulttuurillisesti eroavat alueet v\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n poliittisesta
\nvallasta. Varakkaat alueet vaativat laajempaa itsehallintoa tai itsen\u00e4isyytt\u00e4,
\nk\u00f6yh\u00e4t haluavat lis\u00e4\u00e4 tukea. John Hooper huomauttaa The New Spaniardsissa<\/i>, ett\u00e4 espanjalaiset tuntevat ensimm\u00e4isen\u00e4 uskollisuutta
\nl\u00e4hipiirille, sitten l\u00e4hiseudulle ja vasta viimeisen\u00e4 valtiolle. T\u00e4m\u00e4 historian
\ntapahtumia hyvin selitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sitys juontaa juurensa reconquistaan <\/i>(takaisinvaltaukseen), Espanjan valloittamiseen
\netenkin sen etel\u00e4isten osien kulttuuriin l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen tehneilt\u00e4
\nmuslimeilta noin 800 vuoden aikana. Vuonna 1492 loppuun saatettu
\ntakaisinvaltaus johti kesken\u00e4\u00e4n kilpailleiden kristittyjen kuningaskuntien
\nsyntyyn. Ne yhdistyiv\u00e4t ajan saatossa yhteisen Espanjan lipun alle, mutta
\nalueiden toisiaan kohtaan tuntema ep\u00e4luulo on edelleen l\u00e4sn\u00e4. Maan nykyisist\u00e4
\nitsehallintoalueista etenkin omaleimaisen kulttuurin omaavat seudut, kuten
\nBaskimaa, Galicia ja Katalonia, tuntevat toisinaan halukkuutta itsen\u00e4isty\u00e4 Espanjasta.<\/p>\n

Roomalaiset hallitsivat pitk\u00e4\u00e4n Espanjaa. 700-luvulla islaminuskoiset maurit
\nvalloittivat nopeasti Espanjan. Se oli osa laajempaa kehityskulkua. Kristityt
\nja muslimit taistelivat Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa poliittisesta ja uskonnollisesta vallasta. J\u00e4lkimm\u00e4iset olivat pitk\u00e4\u00e4n voitolla. Islamin aika Espanjassa alkoi
\n710-luvulla ja p\u00e4\u00e4ttyi viimeisen sit\u00e4 tunnustaneen hallitsijan
\nkarkottamiseen vuonna 1614.<\/p>\n

Islamilaisen Espanjan p\u00e4\u00e4kaupunki C\u00f3rdoba oli
\nEuroopan sivistyneimpi\u00e4 ja rikkaimpia kaupunkeja. Sit\u00e4 ihailtiin. Maurit olivat pidettyj\u00e4 hallitsijoita, jopa suositumpia kuin roomalaiset, joita arvostettiin
\nmy\u00f6s valloitettujen kansojen toimesta laajasti. Espanja: matkaopas historiaan <\/i>-kirjassa todetaan:
\n\u201dValloittaja-armeijoiden h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 menestys paljasti l\u00e4nsigoottien valtion
\nmielivaltaisen ja hajanaisen hallinnon heikkouden. Huolimatta
\nmuslimivalloittajien keskin\u00e4isist\u00e4 eroavaisuuksista he pystyiv\u00e4t luomaan pysyv\u00e4n
\nhallinnon ja vakaat rajat vuosisadoiksi, mik\u00e4 kertoo hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n
\noikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta. [\u2026] Valloittajien etniset ja
\nuskonnolliset eroavuudet olisivat voineet heikent\u00e4\u00e4 heid\u00e4n asemaansa
\nEspanjassa, jolleiv\u00e4t paikalliset asukkaat olisi suhtautuneet uusiin hallitsijoihinsa
\nmy\u00f6t\u00e4mielisesti. Monet alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n edustajat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t islaminuskoon ja
\nsiirtyiv\u00e4t vulgaarilatinasta paikallisiin romaanisiin murteisiin ja tai
\npoliittisten vallanpit\u00e4jien kieleen arabiaan, ja seka-avioliitot olivat yleisi\u00e4.\u201d
\n(s. 27\u201328)<\/p>\n

Pohjoiseen Espanjaan j\u00e4i katolisia kristittyj\u00e4 kuningaskuntia. Ne valloittivat Pyreneiden niemimaan takaisin maureilta seuraavan noin 800 vuoden aikana. T\u00e4t\u00e4 jaksoa kutsuttiin kristittyjen toimesta takaisinvaltaukseksi. Kristityt
\nkuningaskunnat, kuten Galicia, Asturia, Navarra, Le\u00f3n ja Portugali, toimivat
\nyhteisty\u00f6ss\u00e4, mutta ajoivat samalla omia etujaan. Niiden erimielisyydet saivat
\ntakaisinvaltauksen sujumaan hitaasti. Sodat olivat pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 paikallisia
\nk\u00e4rh\u00e4mi\u00e4. Niiden luonne pitkitti muslimien l\u00e4sn\u00e4oloa etel\u00e4isess\u00e4 Hispaniassa.

<\/u>Islamilainen emiraatti k\u00e4rsi v\u00e4henev\u00e4st\u00e4 kansansuosiosta etenkin sen j\u00e4lkeen,
\nkun sen talous osittain romahti. Muslimeja alettiin vierastaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
\nkyenneet p\u00e4ihitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristittyj\u00e4 pohjoisessa. Toisin kuin my\u00f6hemmin, taistelut
\nolivat enimm\u00e4kseen pieni\u00e4 ja paikallisia, eiv\u00e4tk\u00e4 johtaneet pysyviin
\naluemenetyksiin. Armeijat olivat mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja kevyesti varustettuja. Ne tekiv\u00e4t
\nry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 vastustajan puolelle ja palasivat kotiin. Ratsuv\u00e4ki nautti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4
\nroolista, koska se liikkui nopeasti vaikeassa maastossa. N\u00e4in oli etenkin
\ntakaisinvalloituksen alussa, mutta 1200-luvulle tultaessa teknologiset
\nkehitykset, kuten jousipyssyjen ja panssareiden ilmestyminen, muuttivat asian.<\/p>\n

Vuonna 1031 sis\u00e4llissotien repim\u00e4 Al-Andalus, kuten maurien Espanjaa kutsuttiin, oli hajonnut kymmeniksi
\nkaupunkivaltioiksi, joilla oli itsehallinto. T\u00e4rkeimpi\u00e4 kaupunkeja olivat muun muassa Granada ja Sevilla. Seuraavina vuosisatoina Al-Andalusissa vaikuttivat fundamentalistiset
\nmuslimit. He eiv\u00e4t suvainneet juutalaisia tai kristittyj\u00e4, mik\u00e4 pahensi ep\u00e4vakautta. Viimeist\u00e4\u00e4n jihadien<\/i> (uskonsotien) yleistytty\u00e4
\nkristityt pitiv\u00e4t muslimeja verivihollisinaan ja toimivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti heit\u00e4
\nvastaan. Hitaasti edennyt takaisinvalloitus suijui jatkossa nopeammin.<\/p>\n

Vuonna 1469 kaksi kilpailevaa kuningashuonetta, Aragonia ja Kastilia, yhdistiv\u00e4t
\navioliitossa voimansa. T\u00e4m\u00e4 johti katolisen Espanjan yhdistymiseen ja muslimien
\najan loppuun. Avioliiton solmineet Ferdinand ja Isabella saivat paavin
\njulistamaan takaisinvalloituksen ristiretkeksi. Pitk\u00e4 taistelu loppui tammikuussa
\n1492, kun kristityt jyr\u00e4siv\u00e4t piirityksen j\u00e4lkeen Granadan. Voittajiksi
\nselviytyneet katoliset kirjoittivat historian uudelleen. Takaisinvalloitusta
\nseuranneina vuosisatoina Espanjan rikasta muslimimenneisyytt\u00e4 muisteltiin pime\u00e4n\u00e4
\najanjaksona, jonka kristityt valollaan muuttivat. Maurit tuomittiin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi
\nja hy\u00f6dytt\u00f6miksi h\u00f6lm\u00f6iksi. Heid\u00e4n saavutuksensa unohdettiin l\u00e4hes kokonaan.
\nOn kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Al-Andalus oli keskeinen osa Eurooppaa. Sen ilmaantuminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koko l\u00e4nsimaisen kulttuurin kehittymisen kannalta, eik\u00e4 sit\u00e4 sovi unohtaa.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Espanjan, tai Hispanian, kuten maata pitk\u00e4\u00e4n kutsuttiin, historia on kiinnostava ja…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":473,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[154,206,606],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Reconquista2.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Reconquista2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/28"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3188,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/3188"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}