{"id":28,"date":"2014-07-04T08:45:00","date_gmt":"2014-07-04T05:45:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/takaisinvalloituksesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:58","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:58","slug":"takaisinvalloituksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/takaisinvalloituksesta\/","title":{"rendered":"Takaisinvalloituksesta"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Reconquista2.jpg\" imageanchor=\"1\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" border=\"0\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Reconquista2.jpg\" height=\"217\" width=\"320\" \/><\/a>&nbsp;<\/p>\n<p>Espanjan, tai Hispanian, kuten maata pitk\u00e4\u00e4n kutsuttiin, historia on kiinnostava ja verinen. Maantieteellisill\u00e4 olosuhteilla on ollut keskeinen<br \/>\nmerkitys sen kehityksess\u00e4. Sen paikassa, Pyreneiden<br \/>\nniemimaalla, kohtaavat V\u00e4limeri ja Atlantti, Eurooppa ja Afrikka. Solmukohdassa sijaitsevan maan erottaa muusta Euroopasta Pyreneiden vuoristo, jonka korkeimmat<br \/>\nvuoret ovat yli kolme kilometri\u00e4 korkeita. Gibraltarin salmi yhdist\u00e4\u00e4<br \/>\npuolestaan Espanjan Afrikkaan.<\/p>\n<p>Nykyinen Espanja on vaikeuksissa pitk\u00e4lti sen takia, ett\u00e4 sen maantieteellisesti ja kulttuurillisesti eroavat alueet v\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n poliittisesta<br \/>\nvallasta. Varakkaat alueet vaativat laajempaa itsehallintoa tai itsen\u00e4isyytt\u00e4,<br \/>\nk\u00f6yh\u00e4t haluavat lis\u00e4\u00e4 tukea. John Hooper huomauttaa <i>The New Spaniardsissa<\/i>, ett\u00e4 espanjalaiset tuntevat ensimm\u00e4isen\u00e4 uskollisuutta<br \/>\nl\u00e4hipiirille, sitten l\u00e4hiseudulle ja vasta viimeisen\u00e4 valtiolle. T\u00e4m\u00e4 historian<br \/>\ntapahtumia hyvin selitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sitys juontaa juurensa <i>reconquistaan <\/i>(takaisinvaltaukseen), Espanjan valloittamiseen<br \/>\netenkin sen etel\u00e4isten osien kulttuuriin l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen tehneilt\u00e4<br \/>\nmuslimeilta noin 800 vuoden aikana. Vuonna 1492 loppuun saatettu<br \/>\ntakaisinvaltaus johti kesken\u00e4\u00e4n kilpailleiden kristittyjen kuningaskuntien<br \/>\nsyntyyn. Ne yhdistyiv\u00e4t ajan saatossa yhteisen Espanjan lipun alle, mutta<br \/>\nalueiden toisiaan kohtaan tuntema ep\u00e4luulo on edelleen l\u00e4sn\u00e4. Maan nykyisist\u00e4<br \/>\nitsehallintoalueista etenkin omaleimaisen kulttuurin omaavat seudut, kuten<br \/>\nBaskimaa, Galicia ja Katalonia, tuntevat toisinaan halukkuutta itsen\u00e4isty\u00e4 Espanjasta.<\/p>\n<p>Roomalaiset hallitsivat pitk\u00e4\u00e4n Espanjaa. 700-luvulla islaminuskoiset maurit<br \/>\nvalloittivat nopeasti Espanjan. Se oli osa laajempaa kehityskulkua. Kristityt<br \/>\nja muslimit taistelivat Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa poliittisesta ja uskonnollisesta vallasta. J\u00e4lkimm\u00e4iset olivat pitk\u00e4\u00e4n voitolla. Islamin aika Espanjassa alkoi<br \/>\n710-luvulla ja p\u00e4\u00e4ttyi viimeisen sit\u00e4 tunnustaneen hallitsijan<br \/>\nkarkottamiseen vuonna 1614.<\/p>\n<p>Islamilaisen Espanjan p\u00e4\u00e4kaupunki C\u00f3rdoba oli<br \/>\nEuroopan sivistyneimpi\u00e4 ja rikkaimpia kaupunkeja. Sit\u00e4 ihailtiin. Maurit olivat pidettyj\u00e4 hallitsijoita, jopa suositumpia kuin roomalaiset, joita arvostettiin<br \/>\nmy\u00f6s valloitettujen kansojen toimesta laajasti. <i>Espanja: matkaopas historiaan <\/i>-kirjassa todetaan:<br \/>\n\u201dValloittaja-armeijoiden h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 menestys paljasti l\u00e4nsigoottien valtion<br \/>\nmielivaltaisen ja hajanaisen hallinnon heikkouden. Huolimatta<br \/>\nmuslimivalloittajien keskin\u00e4isist\u00e4 eroavaisuuksista he pystyiv\u00e4t luomaan pysyv\u00e4n<br \/>\nhallinnon ja vakaat rajat vuosisadoiksi, mik\u00e4 kertoo hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n<br \/>\noikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta. [\u2026] Valloittajien etniset ja<br \/>\nuskonnolliset eroavuudet olisivat voineet heikent\u00e4\u00e4 heid\u00e4n asemaansa<br \/>\nEspanjassa, jolleiv\u00e4t paikalliset asukkaat olisi suhtautuneet uusiin hallitsijoihinsa<br \/>\nmy\u00f6t\u00e4mielisesti. Monet alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n edustajat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t islaminuskoon ja<br \/>\nsiirtyiv\u00e4t vulgaarilatinasta paikallisiin romaanisiin murteisiin ja tai<br \/>\npoliittisten vallanpit\u00e4jien kieleen arabiaan, ja seka-avioliitot olivat yleisi\u00e4.\u201d<br \/>\n(s. 27\u201328)<\/p>\n<p>Pohjoiseen Espanjaan j\u00e4i katolisia kristittyj\u00e4 kuningaskuntia. Ne valloittivat Pyreneiden niemimaan takaisin maureilta seuraavan noin 800 vuoden aikana. T\u00e4t\u00e4 jaksoa kutsuttiin kristittyjen toimesta takaisinvaltaukseksi. Kristityt<br \/>\nkuningaskunnat, kuten Galicia, Asturia, Navarra, Le\u00f3n ja Portugali, toimivat<br \/>\nyhteisty\u00f6ss\u00e4, mutta ajoivat samalla omia etujaan. Niiden erimielisyydet saivat<br \/>\ntakaisinvaltauksen sujumaan hitaasti. Sodat olivat pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 paikallisia<br \/>\nk\u00e4rh\u00e4mi\u00e4. Niiden luonne pitkitti muslimien l\u00e4sn\u00e4oloa etel\u00e4isess\u00e4 Hispaniassa.<br \/><u><br \/><\/u>Islamilainen emiraatti k\u00e4rsi v\u00e4henev\u00e4st\u00e4 kansansuosiosta etenkin sen j\u00e4lkeen,<br \/>\nkun sen talous osittain romahti. Muslimeja alettiin vierastaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he<br \/>\nkyenneet p\u00e4ihitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristittyj\u00e4 pohjoisessa. Toisin kuin my\u00f6hemmin, taistelut<br \/>\nolivat enimm\u00e4kseen pieni\u00e4 ja paikallisia, eiv\u00e4tk\u00e4 johtaneet pysyviin<br \/>\naluemenetyksiin. Armeijat olivat mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja kevyesti varustettuja. Ne tekiv\u00e4t<br \/>\nry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 vastustajan puolelle ja palasivat kotiin. Ratsuv\u00e4ki nautti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4<br \/>\nroolista, koska se liikkui nopeasti vaikeassa maastossa. N\u00e4in oli etenkin<br \/>\ntakaisinvalloituksen alussa, mutta 1200-luvulle tultaessa teknologiset<br \/>\nkehitykset, kuten jousipyssyjen ja panssareiden ilmestyminen, muuttivat asian.<\/p>\n<p>Vuonna 1031 sis\u00e4llissotien repim\u00e4 Al-Andalus, kuten maurien Espanjaa kutsuttiin, oli hajonnut kymmeniksi<br \/>\nkaupunkivaltioiksi, joilla oli itsehallinto. T\u00e4rkeimpi\u00e4 kaupunkeja olivat muun muassa Granada ja Sevilla. Seuraavina vuosisatoina Al-Andalusissa vaikuttivat fundamentalistiset<br \/>\nmuslimit. He eiv\u00e4t suvainneet juutalaisia tai kristittyj\u00e4, mik\u00e4 pahensi ep\u00e4vakautta. Viimeist\u00e4\u00e4n <i>jihadien<\/i> (uskonsotien) yleistytty\u00e4<br \/>\nkristityt pitiv\u00e4t muslimeja verivihollisinaan ja toimivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti heit\u00e4<br \/>\nvastaan. Hitaasti edennyt takaisinvalloitus suijui jatkossa nopeammin.<\/p>\n<p>Vuonna 1469 kaksi kilpailevaa kuningashuonetta, Aragonia ja Kastilia, yhdistiv\u00e4t<br \/>\navioliitossa voimansa. T\u00e4m\u00e4 johti katolisen Espanjan yhdistymiseen ja muslimien<br \/>\najan loppuun. Avioliiton solmineet Ferdinand ja Isabella saivat paavin<br \/>\njulistamaan takaisinvalloituksen ristiretkeksi. Pitk\u00e4 taistelu loppui tammikuussa<br \/>\n1492, kun kristityt jyr\u00e4siv\u00e4t piirityksen j\u00e4lkeen Granadan. Voittajiksi<br \/>\nselviytyneet katoliset kirjoittivat historian uudelleen. Takaisinvalloitusta<br \/>\nseuranneina vuosisatoina Espanjan rikasta muslimimenneisyytt\u00e4 muisteltiin pime\u00e4n\u00e4<br \/>\najanjaksona, jonka kristityt valollaan muuttivat. Maurit tuomittiin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi<br \/>\nja hy\u00f6dytt\u00f6miksi h\u00f6lm\u00f6iksi. Heid\u00e4n saavutuksensa unohdettiin l\u00e4hes kokonaan.<br \/>\nOn kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Al-Andalus oli keskeinen osa Eurooppaa. Sen ilmaantuminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koko l\u00e4nsimaisen kulttuurin kehittymisen kannalta, eik\u00e4 sit\u00e4 sovi unohtaa.<\/p>\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Espanjan, tai Hispanian, kuten maata pitk\u00e4\u00e4n kutsuttiin, historia on kiinnostava ja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":473,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[154,206,606],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Reconquista2.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Reconquista2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/28"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3188,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/3188"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}