{"id":2858,"date":"2017-11-27T14:29:58","date_gmt":"2017-11-27T12:29:58","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=2858"},"modified":"2018-02-28T09:41:23","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:23","slug":"rosa-liksom-everstinna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/rosa-liksom-everstinna\/","title":{"rendered":"Rosa Liksom: Everstinna"},"content":{"rendered":"<p><strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/11\/everstinna.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2859\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/11\/everstinna.jpg\" alt=\"everstinna\" width=\"201\" height=\"287\" \/><\/a><\/strong><\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Kritiikki julkaistu <em>Demokraatissa<\/em> syksyll\u00e4 2017.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p><strong>Ihmisen puolesta ja fasismia vastaan<\/strong><\/p>\n<p>Rosa Liksom:<\/p>\n<p>Everstinna<\/p>\n<p>Like 2017, s. 194<\/p>\n<p>Rosa Liksom (s. 1958) sai Finlandian romaanistaan <em>Hytti nro 6<\/em> (2011). Kirjassa kritisoitiin vivahteikkaasti kommunismia ja Neuvostoliittoa. Liksom on tuotannossaan aina suhtautunut ep\u00e4ilev\u00e4sti ideologisiin utopioihin, jotka lupaavat muuttavansa maailman toiseksi. Lapissa tapahtuva <em>Everstinna <\/em>kertoo natseista. Sarjaan on tiett\u00e4v\u00e4sti tulossa kolmas osa, joka sijoittuu Yhdysvaltoihin ja k\u00e4sittelee kapitalismia.<\/p>\n<p><em>Everstinna<\/em> on yksi t\u00e4m\u00e4n vuoden parhaista romaaneista. Se on kirjoitettu lappalaismurteella, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 omintakeisen. Toista maailmansotaa pitk\u00e4lti k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 teoksessa natsien johtaja on Vyyreri ja h\u00e4nen aisaparinsa K\u00f6ppels. Kertoja Everstinna rakastuu vanhempaan mieheen, Everstiin, ja hurahtaa t\u00e4m\u00e4n kanssa fasismiin.<\/p>\n<p>Everstinnan hahmon tosiel\u00e4m\u00e4n esikuva on Annikki Kariniemi ja h\u00e4nen miehens\u00e4 Oiva Willamo. Kariniemi julkaisi vuonna 1968 kirjan <em>Er\u00e4\u00e4n avioliiton anatomia,<\/em> miss\u00e4 kertoi Willamon kanssa solmimastaan onnettomasta avioliitosta. Willamo oli vaimoaan kohtaan hyvin v\u00e4kivaltainen. T\u00e4st\u00e4 kaikesta kerrotaan <em>Everstinnassa<\/em>, vaikka teos onkin enimm\u00e4kseen mielikuvituksen tuotetta.<\/p>\n<p><strong>Pahuuden arkip\u00e4iv\u00e4istyminen<\/strong><\/p>\n<p>Parasta <em>Everstinnassa<\/em> on kieli. Rosa Liksom sanoi <em>Helsingin Sanomien<\/em> haastattelussa kirjoittaneensa romaania varten runsaasti raakamateriaalia ja editoineensa sen sitten kustannustoimittaja Harri Haanp\u00e4\u00e4n kanssa kompaktiin muotoon. Tehty ty\u00f6 n\u00e4kyy. Liksomin lause on upeaa: \u201dHimmlerin konttuuri oli j\u00e4rjest\u00e4nny meile kortteerin puolanjuutalaiselta perheelt\u00e4 otetusta, tammimettik\u00f6n keskele rakennetusta piitermaijerikartanosta.\u201d (s. 80)<\/p>\n<p>Romaanissa suomalaiset suhtautuvat saksalaisiin liittolaisiinsa ja heid\u00e4n hulluun ideologiaansa l\u00e4mpim\u00e4sti. Liksom kuvaa pahuuden arkip\u00e4iv\u00e4istymist\u00e4. Juutalaisten vainot eiv\u00e4t juuri n\u00e4kyneet Suomessa, eik\u00e4 heid\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4miseens\u00e4 t\u00e4hd\u00e4nnyt natsien projekti koskettanut suomalaisia. Sit\u00e4 pidettiin tavallisena asiana. Everstinnan kaltaiset ihmiset olivat kiinnostuneempia arjestaan ja uskoivat Adolf Hitlerin lupauksiin.<\/p>\n<p><em>Everstinnaa<\/em> on ep\u00e4mukava lukea, sill\u00e4 se kuvaa taitavasti fasismin psykologista voimaa. Kukaan ei ole viettelev\u00e4lt\u00e4 aatteelta turvassa. Saksalaisia ihaillaan ja jatkosotaan menn\u00e4\u00e4n laajentamaan Suomen rajoja Neuvostoliiton kustannuksella: \u201dMiesten piti laajentaa Suomineitosen lantheita ja me\u00e4n naisten velvollisuus oli pitt\u00e4\u00e4 huolta siitt\u00e4, ett\u00e4 miehet sait keskitty\u00e4 sotimisseen.\u201d (s. 106)<\/p>\n<p>Kertoja nauttii sodasta, sill\u00e4 h\u00e4n on sen aikana Rovaniemell\u00e4 juhlittu kaunotar. Saksan h\u00e4vitess\u00e4 Eversti uhkailee tekev\u00e4ns\u00e4 itsemurhan, mutta peruu pian puheensa. Naiivi vaimo on valmis seuraamaan miest\u00e4\u00e4n kuolemaan: \u201dMoni oli kuolu rintamalla ennenko kerkisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaheksantoista. Mie k\u00e4vin jo nelj\u00e4\u00e4kymment\u00e4 ja olin valmis l\u00e4htehm\u00e4\u00e4n jos rakhaani niin haluaa. Mulla ei ollu ommaa tahtoa, on sielultani nelivuotias. En ollu kasunu henkisesti.\u201d (s. 127)<\/p>\n<p>Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Eversti purkaa pahaa oloaan naiseensa. Heid\u00e4n suhteensa muuttuu yh\u00e4 sadistisemmaksi. V\u00e4kivaltaa kuvataan tarkasti. Everstin k\u00e4yt\u00f6s ei saa kuitenkaan Everstinnaa j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4. Perusteeton toivo paremmasta rakkaudesta el\u00e4\u00e4 vahvana: \u201dMie lohutin itte\u00e4ni, ett\u00e4 kaikki k\u00e4ypi paremphaan p\u00e4in ko p\u00e4\u00e4sth\u00e4\u00e4n sota-ajan muistoitten ylitte ja olhaan hy\u00e4ksytty se, ett\u00e4 sotia voitethaan ja niit\u00e4 h\u00e4vith\u00e4\u00e4n. Lohutin itte\u00e4ni, ett\u00e4 Eversti on niin pettyny temokratihaan ja on katkera armeijalle.\u201d (s. 141)<\/p>\n<p>Kirjan kohdat p\u00e4\u00e4hahmon kokemasta henkisest\u00e4 ja fyysisest\u00e4 v\u00e4kivallasta ovat puistattavia. Kauheisiin asioihin el\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n niin hyvin, ett\u00e4 toivottavasti Liksomin terveys ei ole k\u00e4rsinyt. Everstinnaan samaistuu, vaikka h\u00e4n on ristiriitainen ja turhamainen. H\u00e4n on eksynyt ihminen, jolla ei ole omaa tahtoa. H\u00e4n ajelehtii el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, eik\u00e4 ota vastuuta itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Utopiasta toiseen<\/strong><\/p>\n<p><em>Everstinna<\/em> on kirja ihmisyyden puolesta ja vihaa vastaan. Kuten sanottu, fasismi on Rosa Liksomille samaa sarjaa kommunismin ja kapitalismin kanssa. Kaikki ne ovat romanttisia utopioita, jotka lakaisevat yksitt\u00e4iset ihmiset syrj\u00e4\u00e4n suurien linjojen tielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa pahaan.<\/p>\n<p>Liksomin romaanin kertoja on haaveilija, josta ei kasva aikuiseksi. Sadistisesta Everstist\u00e4 p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n h\u00e4n alkaa seurustella itse\u00e4\u00e4n huomattavasti nuoremman miehen kanssa ja ryhtyy kirjailijaksi. Ammatti on j\u00e4lleen yksi pakopaikka: \u201dMie niinko liukenin kirjan henkil\u00f6itten tuntheisiin ja aistimuksiin, joista net lausseet synnyit. Aika katosi, ja taas oli y\u00f6.\u201d (s. 172)<\/p>\n<p>Everstinnaa ei kaikesta huolimatta tuomita, vaan h\u00e4neen suhtaudutaan ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isesti. Muut eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4nneet fasismin kanssa paremmin. Suomalaiset tarttuivat aatteeseen, koska kuvittelivat sen olevan hyv\u00e4. Totuuden kohdatessaan monet tekiv\u00e4t kuten Everstinna, eli sulkivat silm\u00e4ns\u00e4 tai pakenivat: \u201dMie n\u00e4en sen kaiken, k\u00e4\u00e4nyn ja juoksen poies.\u201d (s. 185)<\/p>\n<p><em>Everstinna<\/em> on mestarillinen, Liksomin parhaita. Sen on helppo n\u00e4hd\u00e4 olevan ehdolla Finlandian saajaksi. Liksom tarttuu siin\u00e4 kuluneeseen aiheeseen, eli toiseen maailmansotaan, mutta kirjoittaa siit\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti ja tyylill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8212; Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyll\u00e4 2017. &#8212; Ihmisen puolesta ja fasismia vastaan&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,6,9,14,16,23,1],"tags":[158,164,518,525,664],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2017\/11\/everstinna.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2858"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=2858"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2858\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3104,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2858\/revisions\/3104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=2858"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=2858"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=2858"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}