{"id":297,"date":"2009-07-06T05:59:00","date_gmt":"2009-07-06T02:59:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/mars-voltasta-ja-albumista-octahedron\/"},"modified":"2018-02-28T09:51:36","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:36","slug":"mars-voltasta-ja-albumista-octahedron","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/mars-voltasta-ja-albumista-octahedron\/","title":{"rendered":"The Mars Voltasta ja albumista Octahedron"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5355223064446832274\"<\/a><\/p>\n

Omar Rodr\u00edguez-L\u00f3pez ja Cedric Bixler-Zavala<\/em><\/p>\n

Omar Rodr\u00edguez-L\u00f3pez<\/strong> (s. 1975) ja Cedric Bixler-Zavala<\/strong> (s. 1974), The Mars Volta -yhtyeen nokkamiehet, ovat neroja. Heill\u00e4 on kaikkea: tyylikk\u00e4\u00e4t nimet ja kampaukset sek\u00e4 roppakaupalla musikaalista lahjakkuutta. At the Drive-In -rockyhtyeen raunioille perustettu The Mars Volta on vuodesta 2003 l\u00e4htien julkaissut viisi studioalbumia, siis melkein yhden vuodessa. Samalla yhtye on kiert\u00e4nyt ymp\u00e4ri maailmaa ja soittanut energisi\u00e4 ja pitki\u00e4 konsertteja. Suomeen asti he eiv\u00e4t valitettavasti ole viel\u00e4 klubikeikalle tulleet.<\/p>\n

The Mars Voltan musiikki on kakofonista. Yhtye kasaa \u00e4\u00e4niraitoja toisensa p\u00e4\u00e4lle. Yhtyeen kerrotaan soittavan progressiivista rockia, mutta t\u00e4m\u00e4 on varsin kaukana totuudesta. Enimmist\u00f6 kappaleista on toki pitki\u00e4, mutta niiss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 vaikutteita: salsaa, jazzia, ambient-melua, psykedeli\u00e4\u00e4, kitarasooloja, kaikkea mahdollista. Kitaristi Rodr\u00edguez-L\u00f3pez vastaa levyjen tuottamisesta. Laulaja Bixler-Zavala puolestaan hoilaa vuorotellen espanjaksi ja englanniksi. Sekop\u00e4isyys on p\u00e4iv\u00e4n sana.<\/p>\n

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5355225159912065378\"<\/a><\/p>\n

Octahedron<\/em><\/p>\n

Vaan eip\u00e4 ole en\u00e4\u00e4. Tuoreessa Octahedron<\/em>-pitk\u00e4soitossa sekop\u00e4isint\u00e4 on nimitt\u00e4in kansitaide. Itse levy on puolestaan rauhallisempi, sovinnaisempi kuin mit\u00e4 The Mars Voltalta on totuttu odottamaan. Yhtyeen parhaat levyt ovat edelleen kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4, De-Loused in the Comatorium<\/em> (2003) ja eeppist\u00e4kin eeppisempi Frances the Mute<\/em> (2005). Sen j\u00e4lkeen ilmestyneille albumeille on mahtunut hienoja kappaleita, mutta kokonaisuuksissa on aina ollut parantamisen varaa. Octahedron<\/em> on The Mars Voltan kolmanneksi ehein ja samalla kolmanneksi paras tekele.<\/p>\n

Yhtyeen nokkamiehet puhuivat levy\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n akustisesta levyst\u00e4 ja jopa pop-albumista. Sellainen Octahedron<\/em> ei tietenk\u00e4\u00e4n ole. Mukana on s\u00e4hk\u00f6kitaraa ja rumpuja, ripaus psykedeliaakin, mutta p\u00e4\u00e4asiassa pitk\u00e4soitto on tosiaan ihmeellisen rauhallinen. Syykin on ilmiselv\u00e4: tuottaja Rodr\u00edguez-L\u00f3pez on t\u00e4ll\u00e4 kertaa suosinut yksinkertaisempaa l\u00e4hestymistapaa. Fanit eiv\u00e4t yksinkertaistamisesta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 perusta, mutta siit\u00e4 viis: taiteellisesti takapakin ottaminen on mainio ratkaisu.<\/p>\n

Sanoitukset ovat sent\u00e4\u00e4n kryptisi\u00e4, jopa \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4. Yleisi\u00e4 teemoja ja suuria linjoja l\u00f6ytyy, yksityiskohtia ei niink\u00e4\u00e4n. Tarttumapintaa on eniten itse musiikissa. Bixler-Zavala laulaa t\u00e4ll\u00e4 kertaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n englanniksi. Se korostaa levyn yksinkertaisempaa luonnetta, vaikka The Mars Voltan tapauksessa simppeliys onkin liioittelua. Octhedron<\/em> on joka tapauksessa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, pirist\u00e4v\u00e4 levy. Se osoittaa, ett\u00e4 The Mars Volta on yh\u00e4 voimissaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Omar Rodr\u00edguez-L\u00f3pez ja Cedric Bixler-Zavala Omar Rodr\u00edguez-L\u00f3pez (s. 1975) ja Cedric Bixler-Zavala…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":1014,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[41,429,636],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/themarsvolta.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/themarsvolta.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/297"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=297"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/297\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3457,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/297\/revisions\/3457"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/1014"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=297"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=297"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}