{"id":30,"date":"2014-06-04T12:14:00","date_gmt":"2014-06-04T09:14:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/sikareista-2\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:58","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:58","slug":"sikareista-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/sikareista-2\/","title":{"rendered":"Sikareista (2)"},"content":{"rendered":"

<\/a><\/p>\n

Sikarin historia on kiinnostava ja rikas. Olli Alho ja Jari Ernrooth kirjoittavat teoksessa Sikari: aamusta y\u00f6h<\/i>\u00f6n<\/i>, ett\u00e4 Keski-Amerikassa ja
\nEtel\u00e4-Amerikassa el\u00e4neet intiaanit viljeliv\u00e4t ja k\u00e4yttiv\u00e4t tupakkaa
\nensimm\u00e4isin\u00e4. Tupakka oli t\u00e4rke\u00e4 osa heid\u00e4n arkeaan, kuten sanan etymologia osoittaa:
\n\u201dSikari-sana tuleekin todenn\u00e4k\u00f6isesti mayojen sanasta sik\u2019ar, joka tarkoittaa
\ntupakan polttamista, siis tupakointia \u2013 joskin toiset uskovat siihen, ett\u00e4
\nsikarin kantana on espanjankielen sana cigarro, \u2019k\u00e4\u00e4ri\u00e4\u2019, joka taas joidenkin
\narvioiden mukaan on v\u00e4\u00e4nn\u00f6s mayojen sik\u2019arista.\u201d (s. 59)<\/p>\n

Waraointiaanien suuret
\nhenget tarvitsivat tupakansavua pit\u00e4\u00e4kseen maailman py\u00f6r\u00e4t py\u00f6rim\u00e4ss\u00e4. Heimon
\npoppamiesten piti polttaa valtavia pihkalla maustettuja sikareita. Jatkuva
\npolttaminen sai heid\u00e4t vaipumaan transsin kaltaiseen tilaan, joka tunnetaan
\nvarhaisista tupakoinnin kuvauksista. Ep\u00e4tietoisuus aiheutti pelkoa l\u00f6ydetty\u00e4
\nkasvia kohtaan. Vuonna 1493 Kristoffer Kolumbuksen tulkki Luis de Torres
\npid\u00e4tettiin Madridissa inkivisiittorien toimesta h\u00e4nen poltettuaan sikaria.
\nEp\u00e4onninen Torres tuomittiin noituudesta kymmenen vuoden vankeuteen.<\/p>\n

Eniten tupakkaa palvoivat
\nsik\u2019ar-sanaa k\u00e4ytt\u00e4neet mayat. Heid\u00e4n mytologiset henkil\u00f6ns\u00e4 ja henkens\u00e4 olivat
\nkovia polttamaan. Mayat katsoivat t\u00e4hdenlentojen olleen henkien sytytt\u00e4mien
\nsikareiden hehkuvia tulia. Ukkonen syntyi jumaluuden ly\u00f6ty\u00e4 kahta kive\u00e4
\nvastakkain. Salamat olivat kipin\u00f6it\u00e4 ja pilvet sadejumalan sikarin savua.<\/p>\n

Vastaavia tarinoita l\u00f6ytyy
\nmuidenkin intiaaniheimojen parista. Eurooppalaiset kohtasivat tupakan Kolumbuksen
\nja h\u00e4nen retkikuntansa saavuttua nykyisen Karibian alueelle vuonna 1492.
\nAtlantin valtameren ensimm\u00e4isen\u00e4 eurooppalaisena virallisesti ylitt\u00e4nyt
\nKolumbus etsi Kiinaa, mutta l\u00f6ysi Amerikan ja tupakan. Tarkkasilm\u00e4inen tutkimusmatkailija
\npani merkille, ett\u00e4 alkuper\u00e4isasukkaat polttivat kummallista k\u00e4sin valmistettua
\nk\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4, jossa maissinkuoreen oli k\u00e4\u00e4ritty tupakanlehti\u00e4.<\/p>\n

Retkikunta toi
\ntupakkakasvin mukanaan Eurooppaan. Siihen miellyttiin ensin Espanjassa ja
\nPortugalissa, my\u00f6hemmin my\u00f6s Ranskassa, Italiassa ja muualla. Tapa levisi
\nahkerasti liikkuneiden merimiesten mukana. 1500-luvun loppuun menness\u00e4 tupakka
\npaloi ymp\u00e4ri Eurooppaa. Sikareiden laajamittainen tuotanto k\u00e4ynnistyi noin sata
\nvuotta my\u00f6hemmin. Espanjan valtion tupakkamonopoli Tabacalera hallitsi pitk\u00e4\u00e4n
\nmarkkinoita. Asemasta kertoo se, ett\u00e4 Sevillassa keksittiin 1700-luvun alussa
\nnykyisen sikarin perusmuotti, jossa se koostui k\u00e4\u00e4reest\u00e4, sidoksesta ja
\nt\u00e4ytteest\u00e4. Espanjalaiset tekiv\u00e4t t\u00e4llaisia sikareita ilmastoltaan ja
\nmaaper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tupakan viljelyyn otollisessa siirtomaassaan Kuubassa. Siell\u00e4
\ntehtiin \u201dhavannalaisia\u201d, herkullisia sikareita. Ne syrj\u00e4yttiv\u00e4t ajan saatossa
\n\u201dsevillalaiset\u201d ja muut historian eri vaiheissa parhaina pidetyt sikarit.<\/p>\n

Kaikkiin kunnollisiin
\ntupakkatuotteisiin sis\u00e4ltyv\u00e4 riippuvuutta aiheuttava nikotiini sai nimens\u00e4
\nLissabonissa ty\u00f6skennelleelt\u00e4 Ranskan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lt\u00e4 Jean Nicot\u2019lta. Paikallinen
\naatelinen kasvatti hovin puutarhassa tupakkaa yhdysvaltalaisista siemenist\u00e4 ja
\nNicot pyysi t\u00e4lt\u00e4 tupakkaa kokkinsa vamman hoitoon. Kokin parannuttua Nicot
\nryhtyi kasvattamaan tupakkaa omassa puutarhassaan. H\u00e4n joutui sairaiden
\nahdistelemaksi heid\u00e4n kerj\u00e4tess\u00e4\u00e4n osaansa t\u00e4st\u00e4 ihmett\u00e4 tehneest\u00e4 kasvista.<\/p>\n

1500-luvulla el\u00e4neen
\nNicot\u2019n ja h\u00e4nen aikalaistensa k\u00e4ytt\u00e4ytyminen kuvaa hyvin tupakkaan liittyneit\u00e4
\nharhaluuloja. Sit\u00e4 pidettiin vuosisatoja hyv\u00e4\u00e4 tekev\u00e4n\u00e4 l\u00e4\u00e4kekasvina.
\nTupakointia yritettiin rajoittaa, mutta l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 sen
\nkatsottiin kuuluvan huonoihin tapoihin. L\u00e4\u00e4ketieteelliset perusteet tulivat
\nmy\u00f6hemmin.<\/p>\n

Sikaria pidet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 tupakkatuotteena. Kummallista
\nkyll\u00e4, nuuska, piipputupakka ja purutupakka levisiv\u00e4t maailmalle paljon sit\u00e4
\nnopeammin. Amerikan alkuper\u00e4isasukkaat polttivat maissinlehtiin k\u00e4\u00e4rittyjen
\nvarhaisten sikareiden lis\u00e4ksi varreltaan kapeaa calumetia<\/i> (rauhanpiippua). Er\u00e4\u00e4t heimot pureskelivat miedon
\nhuumaavan vaikutuksen antaneita tupakanlehti\u00e4. Tavat levisiv\u00e4t tupakkakasvin
\nmukana Eurooppaan. Yleisimmin esitetty syy sikareiden suosion hitaalle kasvulle
\non se, ett\u00e4 niit\u00e4 oli aluksi saatavilla Karibian pienell\u00e4 alueella, eiv\u00e4tk\u00e4 ne
\nkest\u00e4neet pitk\u00e4\u00e4 kuljettamista muualle maailmaan. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on kuitenkin
\nvirheellinen, koska sikareita olisi jo varhain voitu viljell\u00e4 Euroopassa
\nAmerikasta tuoduista tupakansiemenist\u00e4, kuten tapahtui sittemmin 1700-luvulla.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isin syy piipun ja purutupakan aikaiselle suosiolle oli silkka
\nsattuma. Muoti ei aina seuraa j\u00e4rke\u00e4. Euroopassa sikari nousi suosioon vuonna
\n1816, kun sikareita alettiin valmistaa massatuotantona Ranskassa. Ne levisiv\u00e4t
\nnopeasti ja esimerkiksi vuoden 1908 aikana 150 000 ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 valmisti 8,6
\nmiljardia pikkusikaria Saksassa. M\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat sittemmin laskeneet, mutta
\nHollannissa, Saksassa ja Tanskassa tupakkateollisuus on edelleen t\u00e4rke\u00e4
\ntaloudellinen toimija.<\/p>\n

Eurooppalaiset sikarit
\neiv\u00e4t nauti suurien tuotantom\u00e4\u00e4riens\u00e4 takia asiantuntijoiden arvostuksesta.
\nMonet niist\u00e4 koostuvat kitker\u00e4n makuisista sekoituksista. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4ri
\nmaailmaa tuotua ja yhteen sekoitettua tupakkaa. Parhaat sikarit tehd\u00e4\u00e4n
\nKaribian alueella, eritoten Dominikaanisessa tasavallassa, Kuubassa ja
\nNicaraguassa, mutta my\u00f6s El Salvadorissa ja Jamaikalla. Espanja esti
\nkohtuuttomilla veroilla ja muilla rajoituksilla pitk\u00e4\u00e4n siirtomaansa Kuuban
\ntupakkateollisuuden luonnollisen kehityksen, mutta 1700-luvulle tultaessa
\nkuubalaiset sikarit olivat jo valloittamassa maailmaa. Salakuljetus oli
\nyleist\u00e4, sill\u00e4 kullanarvoista tupakkamonopoliaan suojellut Espanja peri
\nKuubasta tuodusta tupakasta kauan kohtuutonta veroa. Viel\u00e4 1700-luvun lopulla
\nmonopoli tuotti Madridille 70 miljoonaa kultarahaa ja mahdollisti Espanjan
\npitk\u00e4kestoiset sotilaalliset seikkailut.<\/p>\n

Seuraavalla vuosisadalla
\nsyntyiv\u00e4t sikarimerkit. Havannassa rekister\u00f6itiin Bernardino Rencurrel ja
\nCabanas y Carbajol. Nyky\u00e4\u00e4n tunnetuista merkeist\u00e4 Punch tuli kauppoihin vuonna
\n1840, Henry Upmann ja Partagas molemmat vuonna 1844. Kunnianhimoisesti nimetty
\nkuubalais-saksalainen El Rey del Mundo (maailman kuningas) tuli markkinoille
\nEuroopan hulluna vuotena 1848 ja William Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4n mukaan nimetty
\nRomeo y Julieta kaksi vuotta my\u00f6hemmin. Suurinta osaa n\u00e4ist\u00e4 merkeist\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n
\nyh\u00e4. Sikaritehtaita perustettiin 1800-luvulla ymp\u00e4ri Kuubaa. Vuosisadan
\npuoliv\u00e4liss\u00e4 syntyi erikoinen villitys, kun merkkihenkil\u00f6t tai sellaisiksi
\npyrkiv\u00e4t halusivat kasvonsa sikareita kiert\u00e4neisiin koristeellisiin v\u00f6ihin.
\nSuomessa muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Jean Sibelius saivat
\nseuraavalla vuosisadalla omat nimikkosikarinsa.<\/p>\n

Kuuban sikarituotanto k\u00e4rsi
\npoliittisista mullistuksista. Vuonna 1868 maassa alkoi ensimm\u00e4inen
\nitsen\u00e4isyystaistelu. Kuubalaiset sotivat Espanjaa vastaan kymmenen verist\u00e4
\nvuotta. Verenvuodatus johtui pitk\u00e4lti sikareista, koska espanjalaiset halusivat
\npuristaa t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 vientituotteesta kaiken irti. Vuonna 1878 kirjoitettu
\nrauhansopimus ei lopettanut levottomuuksia. Jotkut kapinalliset katsoivat
\nespanjalaisten tekemien my\u00f6nnytysten olleen liian pieni\u00e4. Vallankumouksellinen
\nJos\u00e9 Mart\u00ed aloitti joukkoineen Kuuban toisen itsen\u00e4isyyssodan 1800-luvun
\nlopussa. Kytk\u00f6s sikareihin oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa selvempi, kuten Eric Deschdot ja Philippe Morane kirjassaan Sikari<\/i> kertovat: \u201dKapinak\u00e4sky tuli
\nHavannaan tabaquero<\/i> ja kenraali
\nFernando Figueron Key Westiss\u00e4 k\u00e4\u00e4rim\u00e4ss\u00e4 sikarissa. Sotaa k\u00e4ytiin tunnuksena
\ntupakka, jonka kukka muistutti runoilijoiden ja kuubalaisten patrioottien
\nmielest\u00e4 kansallislipun yksin\u00e4ist\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 \u2013 viisi sakaraa, valkoinen keskiosa
\nja punainen reunus.\u201d (s. 78)<\/p>\n

Ruutitynnyri oli r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt
\ner\u00e4\u00e4n espanjalaisen kenraalin yritetty\u00e4 palauttaa tupakkamonopolin Madridiin.
\nMart\u00edn kapinalliset voittivat sodan, mutta Yhdysvallat tuli v\u00e4liin ja miehitti
\nKuuban. Amerikkalaiset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t siit\u00e4 l\u00e4htien pitk\u00e4\u00e4n Karibian saaren
\nasioista, kuten tupakan myynnist\u00e4. Tilanne muuttui vasta, kun Friedrich
\nEngelsin ja Karl Marxin sosialistisiin oppeihin mieltynyt Fidel Castro nousi
\nvaltaan tammikuussa 1959. Demokraattina esiintynyt Castro paljastui
\nkommunistiksi. H\u00e4nen sotilaansa syrj\u00e4yttiv\u00e4t sissisodan j\u00e4lkeen Kuuban johdosta
\namerikkalaisten kanssa hyv\u00e4\u00e4 pataa olleen kenraali Fulgencio Batistan. Tuloerot
\nolivat Batistan aikana kasvaneet suuriksi ja Castro vannoi tekev\u00e4ns\u00e4 lopun
\nep\u00e4tasaisesta tulojaosta. Vuosina 1959\u20132008 Kuubaa hallinneen Castron johdolla
\nmaa muuttui kommunistiseksi valtioksi ja hyvinvointivaltiosta kehitysmaaksi.<\/p>\n

Sikarit k\u00e4rsiv\u00e4t Castron
\nkansallistettua ensi t\u00f6ikseen sikariteollisuuden ja h\u00e4vitetty\u00e4 tunnetut merkit.
\nJ\u00e4ljelle j\u00e4tettiin nelj\u00e4 sikaria, joiden levityksest\u00e4 huolehti valtion monopoli
\nCubatabaco. Havannalaisten laadun romahtaminen johti viennin v\u00e4henemiseen.
\nKatastrofista selvittiin viime hetkell\u00e4, kun sikariyhti\u00f6 Davidoffin omistaja
\nZino Davidoff neuvoi Castroa pelastamaan sikarit. Kuluttajien tuntemien
\nmerkkien ja vanhojen tuotantotapojen palauttaminen pelasti kuubalaiset sikarit
\ntuholta. Havannalaiset k\u00e4rsiv\u00e4t laadullisista ongelmista viel\u00e4 1960-luvulla.
\nVallankumous oli ajanut osan parhaista sikarintekij\u00f6ist\u00e4 maanpakoon, mutta pian
\nkaikki oli n\u00e4enn\u00e4isesti ennallaan. Castron h\u00e4t\u00e4iset kansallistamiset johtivat
\nmuuttoihin ja siihen, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviss\u00e4 Karibian maissa toimii useita
\nsamannimisi\u00e4 sikareita tekevi\u00e4 tehtaita. Kommunistit eiv\u00e4t kuitenkaan onnistuneet
\ntuhoamaan vuosisataisia perinteit\u00e4, vaan kuubalaisia sikareita pidet\u00e4\u00e4n
\nedelleen maailman parhaina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sikarin historia on kiinnostava ja rikas. Olli Alho ja Jari Ernrooth kirjoittavat…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":477,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[206,572],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/aptopix-cuba-cigar-festival-jpeg-0a3c0_23912670.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/aptopix-cuba-cigar-festival-jpeg-0a3c0_23912670.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/30"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3190,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/3190"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}