{"id":331,"date":"2009-01-15T19:24:00","date_gmt":"2009-01-15T17:24:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/kirja-arvostelu-simic-ni-aamulla-kello\/"},"modified":"2018-02-28T09:51:46","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:46","slug":"kirja-arvostelu-simic-ni-aamulla-kello","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/kirja-arvostelu-simic-ni-aamulla-kello\/","title":{"rendered":"Kirja-Arvostelu: Simic &#8211; \u00c4\u00e4ni aamulla kello kolme"},"content":{"rendered":"<p>Arvostelu julkaistu <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.kriittinenkorkeakoulu.fi\/katsaus.html\">Katsaus-lehden<\/a> numerossa 4 \/ 2008.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Maisemassa v\u00e4lk\u00e4ht\u00e4v\u00e4 virneentapainen<\/p>\n<p>Charles Simic: \u00c4\u00e4ni aamulla kello kolme, runoja, Aki Salmela ja Timo H\u00e4nnik\u00e4inen suom. (WSOY 2008)<\/p>\n<p>Timo H\u00e4nnik\u00e4inen (s. 1979) ja Aki Salmela (s. 1976) ovat runoilijoita, suomentajia ja esseistikkoja &#8211; siis laaja-alaisia kirjallisia vaikuttajia. Charles Simic (s. 1938) puolestaan on serbialais-yhdysvaltalainen, vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n laajasti palkittu runoilija. H\u00e4nnik\u00e4inen ja etenkin Salmela ovat tehneet hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tuomalla ulkomaisia lyyrikkoja suomalaiseen runotietoisuuteen. Nyt vuorossa on Simic. \u00c4\u00e4ni aamulla kello kolme on suomennosvalikoima, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 amerikkalaistuneen runoilijan tekstej\u00e4 vuosilta 1971-2005. Otanta on siis laaja. Se on hyv\u00e4, sill\u00e4 Simici\u00e4 ei kirjamuodossa ole Suomessa t\u00e4t\u00e4 ennen julkaistu.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4ni aamulla kello kolme alkaa hyvin kirjoitetulla selitysosiolla, jossa kerrotaan lyhyesti k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntarina ja h\u00e4nen runoutensa perusteet. Toisin kuin voisi luulla, entisess\u00e4 Jugoslaviassa syntynyt ja ymp\u00e4ri maailmaa kiert\u00e4nyt kirjailija ei kirjoita synkki\u00e4 s\u00e4keit\u00e4. H\u00e4nen runoutensa on surrealistiss\u00e4vytteist\u00e4 ja usein odottamatonta. T\u00e4h\u00e4n tapaan: \u201dVoit my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 \/ ketun viev\u00e4n kanaa menness\u00e4\u00e4n, \/ alastoman pariskunnan h\u00e4\u00e4y\u00f6n\u00e4\u00e4n, \/ savupatsaan, \/ pahasilm\u00e4isen naisen sylk\u00e4isev\u00e4n maitotonkkaan.\u201d Runoilija liikkuu odottamattomasti ja odottamattomilla alueilla.<\/p>\n<p>H\u00e4nnik\u00e4inen ja Salmela kirjoittavat Simicin liikkuvan kieless\u00e4\u00e4n n\u00e4kyjen ja n\u00e4k\u00f6kulmien tasolla. Runot ovat Simicin tapa n\u00e4hd\u00e4 todellisuus. Ne ovat kuitenkin soinnillisesti selkeit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 omaan napaansa tuijottavia, mik\u00e4 puolestaan helpottaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4. S\u00e4keet etenev\u00e4t tosin melkoisin koukeroin, aiheesta toiseen ja taas takaisin. Lukija saa pinnistell\u00e4 pysy\u00e4kseen tarkoituksen per\u00e4ss\u00e4. Onkin mielenkiintoista, ett\u00e4 Simic on Yhdysvalloissa my\u00f6s suuremman yleis\u00f6n suosiossa. Ehk\u00e4 toivoa on viel\u00e4. Tai ehk\u00e4 se johtuu kirjailijan mainiosta huumorintajusta: \u201dHyv\u00e4t filosofit, min\u00e4 tulen surulliseksi kun ajattelen. \/ K\u00e4yk\u00f6 teillekin niin?\u201d<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4ni aamulla kello kolme on hyv\u00e4 pelinavaus. Simic on kuitenkin julkaissut melkoisen l\u00e4j\u00e4n kirjoja, joista yksitt\u00e4isi\u00e4kin n\u00e4kisi mielell\u00e4\u00e4n suomennettavan. H\u00e4n on raivannut itselleen merkitt\u00e4v\u00e4n paikan Yhdysvaltain nykyrunoudessa kirjoittamalla omaper\u00e4ist\u00e4, yht\u00e4 aikaa kiertelev\u00e4\u00e4 ja puhuttelevaa runoutta. Simic on merkitt\u00e4v\u00e4 tarkkailija, jolta suomalaisillakin kirjailijoilla ja lukijoilla olisi paljon oppimista. \u00c4l\u00e4 anna ruman kannen pelottaa, vaan k\u00e4y ostamassa t\u00e4m\u00e4 kirja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden numerossa 4 \/ 2008. &#8212; Maisemassa v\u00e4lk\u00e4ht\u00e4v\u00e4 virneentapainen Charles&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[285],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/331"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=331"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3491,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions\/3491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=331"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=331"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}