{"id":333,"date":"2009-01-15T19:16:00","date_gmt":"2009-01-15T17:16:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/kirja-arvostelu-dostojevski-rikos-ja\/"},"modified":"2018-02-28T09:51:47","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:47","slug":"kirja-arvostelu-dostojevski-rikos-ja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/kirja-arvostelu-dostojevski-rikos-ja\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Dostojevski – Rikos ja rangaistus \/ K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4"},"content":{"rendered":"

Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden<\/a> numerossa 4 \/ 2008.<\/p>\n

—<\/p>\n

Uudelleentulkittu mestari<\/p>\n

Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus \/ K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, romaaneja, Otava 2008, Olli Kuukasj\u00e4rvi ja Martti Anhava suom.<\/p>\n

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5291604820413392194\"<\/a><\/p>\n

Fjodor Dostojevskist\u00e4 (1821-1881) ei p\u00e4\u00e4se eroon. H\u00e4nen teoksiaan on kiitelty ja haukuttu pitk\u00e4lti yli sata vuotta, eik\u00e4 loppua ole n\u00e4kyviss\u00e4. Toisten mielest\u00e4 Dostojevski on psykologisen kuvauksen mestari, joidenkin mielest\u00e4 taas nais- ja juutalaisvastainen surkimus, vain er\u00e4\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmat mainitakseni. H\u00e4nen merkityksens\u00e4 romaanitaiteelle on joka tapauksessa kiistaton. Klassisesta ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 kirjallisuudesta nostetaan usein esiin juuri Dostojevski ja aikalainen Leo Tolstoi (1828-1910). N\u00e4m\u00e4 kaksi nime\u00e4 kannattaa muistaa ja mainita.<\/p>\n

Otava on ottanut ty\u00f6n alle hienon ja ty\u00f6l\u00e4\u00e4n projektin, eli Dostojevskin merkitt\u00e4vimpien kirjojen suomentaminen uudelleen. T\u00e4lle onkin tilausta, sill\u00e4 edellisist\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 on vier\u00e4ht\u00e4nyt aikaa. Kielen modernisointi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tietysti j\u00e4lleen keskustelua k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen mielekkyydest\u00e4, mutta mielest\u00e4ni sek\u00e4 Rikos ja rangaistus -p\u00e4\u00e4teoksen suomentanut Olli Kuukasj\u00e4rvi ett\u00e4 K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 -esikoisromaanin suomentanut Martti Anhava suoriutuvat ty\u00f6st\u00e4\u00e4n erinomaisesti.<\/p>\n

Kirjakaksikosta K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 on se, joka on j\u00e4\u00e4nyt liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Anhavan suomennos on nimitt\u00e4in laatuaan vasta toinen, vaikka alkukielinen kirja n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon jo vuonna 1844. Dostojevskin esikoisteos on kirjeromaani. Kirjeromaani lajityyppin\u00e4 oli jo ilmestyess\u00e4\u00e4n tyylillisesti vanhentunut. Suosittiin suuria romaaneja, kirjeromaanien kulta-aika oli 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Niinp\u00e4 Dostojevski her\u00e4tti jo nuorena miehen\u00e4 n\u00e4r\u00e4\u00e4. Monet eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet uutta romaania, jossa romantiikka yhdistyi Pietarin kaupungin yhteiskunnallisiin ongelmiin. K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 on satiirinen, mutta sill\u00e4 on vakava tarkoitus. Dostojevski haluaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ettei romanttisella toiminnalla ole mahdollisuuksia raadollisessa kaupunkiyhteiskunnassa.<\/p>\n

Kirjan keski\u00f6ss\u00e4 ovat kirjurina ty\u00f6skentelev\u00e4 vanhempi herra Makar Devu\u0161kinin, sek\u00e4 Varvara Dobroselovan, nuori ompelijatar. He eiv\u00e4t ole juurikaan kosketuksissa todellisuuteen. Molemmat el\u00e4ttelev\u00e4t kuvitelmia rakkaudesta ja rikkaudesta, vaikka asuvatkin Pietarin laitamilla l\u00e4hes vailla mahdollisuuksia parempaan. Kaksikko l\u00e4hett\u00e4\u00e4 toisilleen kirjeit\u00e4. Dostojevskille tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 tapahtumat sijoittuvat kuumaan kes\u00e4\u00e4n. Niin luonnon kuin ihmisten kohdalla p\u00e4tee, ett\u00e4 pinnalla on rauhallista, mutta sis\u00e4ll\u00e4 kiehuu. Asiat menev\u00e4t tietenkin p\u00e4in honkia. Dostojevski maalaa jo esikoisessaan kiinnostavan kuvan el\u00e4m\u00e4n h\u00e4ilyvyydest\u00e4 ja ihmisten todellisista motiiveista. Kirja ei ole l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n niin loistava, kuin h\u00e4nen my\u00f6hemmin kirjoittamat tiiliskivens\u00e4, mutta romaani on silti ohittamaton Dostojevskist\u00e4 kiinnostuneille.<\/p>\n

Rikos ja rangaistus taas on se suuri romaani, josta Dostojevski parhaiten tunnetaan. Kirja on monille tuttu, ja jos ei ole, niin on syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 kipin kapin kirjastoon. Rikos ja rangaistus ilmestyi 1864, tasan 20 vuotta esikoisromaanin j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 Dostojevski oli ehtinyt kirjoittaa tukun kirjoja, joiden laatu vaihteli erinomaisesta todella kehnoon. Ty\u00f6 kuitenkin kannatti, sill\u00e4 se johti tyylillisiin t\u00e4ysosumiin, kuten Rikokseen ja rangaistukseen, sek\u00e4 my\u00f6hempiin merkkiteoksiin, kuten Karamazovin veljeksiin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen Rikoksen ja rangaistuksen suomennos n\u00e4htiin vuonna 1889. Sittemmin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on ilmestynyt useampia. Se onkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kirjaa on luettu intohimoisesti koko t\u00e4m\u00e4n ajan. Teoksesta on saatu aikaan melkoinen polemiikki, mik\u00e4 on tietysti kaunokirjallisen tekstin kohdalla usein tervetullutta. Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on nuori mies nimelt\u00e4 Raskolnikov. H\u00e4n asuu ruumisarkkua muistuttavassa pieness\u00e4 huoneistossa ja unelmoi tulevansa suurmieheksi. Lopulta h\u00e4n keksii keinon: murhan. Kohteeksi h\u00e4n valitsee koronkiskurieukon, jolle on itsekin velkaa. Eukosta ei kukaan pid\u00e4 ja tappaminenhan on tunnetusti mit\u00e4 kutkuttavinta puuhaa. Kirveen heiluessa hautaan menee valitettavasti viaton sivullinenkin, mutta aina roiskuu kun rapataan.<\/p>\n

Sitten alkavat tunnontuskat. Raskolnikov tulee henkisesti ja fyysisesti sairaaksi tehty\u00e4\u00e4n kammottavan tekonsa. H\u00e4n alkaa k\u00e4yd\u00e4 vainoharhaiseksi, pelk\u00e4\u00e4 kiinnij\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n, tarkkailee toisia ihmisi\u00e4 ja laiminly\u00f6 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Opiskeluja pit\u00e4isi jatkaa, mutta siihen ei tunnu olevan syyt\u00e4. Ty\u00f6skentelyyn h\u00e4n ei kykene, makaapa vain kotona ja odottaa rangaistusta. Rikos ja rangaistus on parhaimmillaan juuri t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. Toki murhiin johtava alun tapahtumasarja on sekin kiinnostava, mutta Dostojevski p\u00e4\u00e4see todella vauhtiin vasta kuvatessaan Raskolnikovin sis\u00e4isi\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4. Kuvaan astuu muuta v\u00e4ke\u00e4. Jotkut heist\u00e4 huolehtivat Raskolnikovista, toiset alkavat v\u00e4hitellen liitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 rikokseen. Rangaistus pannaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n itse asiassa jo kirjan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n

Dostojevski antaa itselleen ja teemoilleen varsin paradoksaalisesti toivoa, kaiken synkkyyden keskell\u00e4kin. Raskolnikovin tunnustettua ja jouduttua vankeuteen h\u00e4n kokee valaistumisen ja tulee paremmaksi ihmiseksi. Kirjan keski\u00f6ss\u00e4 ovat yksil\u00f6t, mik\u00e4 nousee esiin erityisesti Raskolnikovin kohdalla. Rikos ja rangaistus onkin mit\u00e4 kiinnostavin ihmiskuvaus. Kuukasj\u00e4rven vivahteikas nykysuomi tuo t\u00e4lle merkitt\u00e4v\u00e4lle romaanille ansaitusti monia uusia lukijoita.<\/p>\n

Dostojevski-suomennoksia on luvassa lis\u00e4\u00e4kin, joten niit\u00e4 j\u00e4\u00e4 odottamaan innolla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden numerossa 4 \/ 2008. — Uudelleentulkittu mestari Fjodor Dostojevski:…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":1094,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[285],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/dosto_1.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/dosto_1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/333"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=333"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3493,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions\/3493"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/1094"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}