{"id":334,"date":"2009-01-15T19:10:00","date_gmt":"2009-01-15T17:10:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/kirja-arvostelu-eeva-liisa-manner\/"},"modified":"2018-02-28T09:51:47","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:47","slug":"kirja-arvostelu-eeva-liisa-manner","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/kirja-arvostelu-eeva-liisa-manner\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Eeva-Liisa Manner – Kirkas, h\u00e4m\u00e4r\u00e4, kirkas"},"content":{"rendered":"

Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden<\/a> numerossa 4 \/ 2008.<\/p>\n

—<\/p>\n

Kirkkautta, h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4, kirkkautta<\/p>\n

Eeva-Liisa Manner: Kirkas, h\u00e4m\u00e4r\u00e4, kirkas, runoja, Tammi 2008<\/p>\n

Pentti Saarikoski (1937-1983) ja Eeva-Liisa Manner (1921-1995) olivat maamme merkitt\u00e4vimpi\u00e4 runoilijoita. He uudistivat ja her\u00e4tteliv\u00e4t runouden kentt\u00e4\u00e4 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskolla niin omilla runoillaan kuin suomennoksillaankin. Manner kirjoitti kuulaalla, modernismiin vivahtavalla tyylill\u00e4. Kumpikin heist\u00e4 oli paitsi lyyrinen, niin my\u00f6s poliittinen runoilija. Manner oli sitoutumattomuudessaan ja kriittisyydess\u00e4\u00e4n viisaampi, Saarikoski puolestaan sotkeutui kommunismiin. Voidaan ajatella, ett\u00e4 Mannerin tekstit ovat t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kest\u00e4neet paremmin aikaa. Molemmat kyn\u00e4iliv\u00e4t my\u00f6s proosaa sek\u00e4 muuta kirjallisuutta, mutta suurimmillaan he olivat runoilijoina.<\/p>\n

Kirkas, h\u00e4m\u00e4r\u00e4, kirkas sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koko Mannerin runotuotannon. Kirja julkaistiin alkujaan vuonna 1999, mutta nyt se ilmestyi muuttumattomana uusintapainoksena. Kirjassa on valtavan runom\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s Tuula H\u00f6k\u00e4n kirjoittama asiantunteva esipuhe, joka valottaa kirjailijan el\u00e4m\u00e4\u00e4, h\u00e4nen merkityst\u00e4\u00e4n ja tarkoituksiaan. Kansien v\u00e4liin on ahdettu kaikkiaan 11 kokoelmaa, mutta mukana on my\u00f6s runoja kokoelmien ulkopuolelta. Kirja pohjautuu teosten alkuper\u00e4isiin painoksiin. Manner tunnetusti muokkasi jo julkaistuja runojaan my\u00f6hemmin rankalla k\u00e4dell\u00e4. Kirkas, h\u00e4m\u00e4r\u00e4, kirkas mahdollistaa siis alkuper\u00e4iseen Manneriin tutustumisen. Muutoksiakaan ei tosin ole unohdettu. Runoista on nimitt\u00e4in luettavissa sek\u00e4 alkuper\u00e4iset ett\u00e4 muokatut versiot. Lukeminen on n\u00e4in entist\u00e4 kiinnostavampaa.<\/p>\n

Mannerin esikoisteos, vuonna 1944 julkaistu Mustaa ja punaista on viel\u00e4 sovinnainen. Se k\u00e4sittelee sotaa ja kirjailijan synnyinkaupunkia Viipuria. Viipurin menett\u00e4minen vaikutti Manneriin syv\u00e4sti. Menetys ja juurettomuus kaikuvat viel\u00e4 monesta my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 kirjasta. Seuraava runoteos, Kuin tuuli tai pilvi (1949), oli jo parempi, mutta vasta vuonna 1956 julkaistu T\u00e4m\u00e4 matka r\u00e4j\u00e4ytti pankin. Se oli suomalaisen modernismin merkkiteos, joka on kest\u00e4nyt hyvin aikaa. WSOY kielt\u00e4ytyi aikoinaan julkaisemasta kirjaa, koska siin\u00e4 oli Ruth Ellisin teloitusta k\u00e4sittelev\u00e4 poliittinen runo. Manner siirtyi Tammelle, jolta t\u00e4m\u00e4 kokoelmakin nyttemmin ilmestyi.<\/p>\n

Sittemmin Manner liikkui mielenkiintoisiin suuntiin. Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964) oli luontokeskeinen, Fahrenheit 151 (1968) k\u00e4sitteli puolestaan tyhjyytt\u00e4. Samana poliittisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestyi my\u00f6s hieno Jos suru savuaisi, jossa otettiin suorasanaisesti kantaa Prahan vuoden 1968 tapahtumiin. Silti Manner oli ensisijaisesti keskeislyyrinen runoilija. T\u00e4ll\u00e4 tyylill\u00e4 h\u00e4n kirjoittikin parhaat ja muistettavimmat s\u00e4keens\u00e4.<\/p>\n

Kirkas, h\u00e4m\u00e4r\u00e4, kirkas antaa jo nimen\u00e4 erinomaisen kuvan Mannerin runoudesta. Monet h\u00e4nen teksteist\u00e4\u00e4n perustuivat valon ja pime\u00e4n vuorovaikutukselle ja vastakkainasettelulle. Mannerin runous oli musiikkia, kuulasta sek\u00e4 monitasoista. H\u00e4n oli yksin\u00e4inen ihminen, joka k\u00e4sitteli yksin\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n kirjoittamalla siit\u00e4. Tuloksena oli merkitt\u00e4v\u00e4 siivu suomalaista lyriikkaa. Melkein 600-sivuinen kokoelmanj\u00e4rk\u00e4le Kirkas, h\u00e4m\u00e4r\u00e4, kirkas on kauttaaltaan erinomainen kirja, joka sopii mittapuuksi kenelle tahansa runoutta harrastavalle. Manneriin kannattaa uppoutua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden numerossa 4 \/ 2008. — Kirkkautta, h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4, kirkkautta Eeva-Liisa…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[285],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/334"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=334"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/334\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3494,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/334\/revisions\/3494"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=334"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=334"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=334"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}