{"id":342,"date":"2009-01-01T07:34:00","date_gmt":"2009-01-01T05:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/elokuvasta-che-el-argentino\/"},"modified":"2018-02-28T09:52:52","modified_gmt":"2018-02-28T07:52:52","slug":"elokuvasta-che-el-argentino","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/elokuvasta-che-el-argentino\/","title":{"rendered":"Elokuvasta Che: El Argentino"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/1.bp.blogspot.com\/_tegS2Pa6_-M\/SVxyLrr8kRI\/AAAAAAAAAOI\/RKbwdgc-bmU\/s1600-h\/Checannesposter.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 224px; height: 320px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Checannesposter.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5286225607657296146\" \/><\/a><\/p>\n<p>Vallankumoustaisteilija Ernesto &#8220;Che&#8221; Guevaran (1928-1967) nimi ja naama ovat tuotemerkkej\u00e4. Marxilaisia aatteita kannattanut Guevara varmasti k\u00e4\u00e4ntyisi haudassaan, jos tiet\u00e4isi kuinka h\u00e4net on kapitalistisessa maailmassa tuotteistettu. On paitoja, pinssej\u00e4, laukkuja, kyni\u00e4, kaikkea maan ja taivaan v\u00e4lill\u00e4. Vallankumous el\u00e4\u00e4, mutta v\u00e4\u00e4ristyneen\u00e4.<\/p>\n<p>Nyt on sitten elokuvakin. Onneksi Che ei sorru perinteisiin suuren elokuvan kliseisiin: siin\u00e4 ei ole k\u00e4ytetty amerikkalaista rahoitusta, suurin osa dialogista on espanjaksi, eik\u00e4 kyseess\u00e4 ole yksioikoinen ylistyselokuva.<\/p>\n<p>Che on jaettu kahteen osioon, jotka kest\u00e4v\u00e4t yhteens\u00e4 nelj\u00e4 tuntia. Ensimm\u00e4inen, El Argentino, k\u00e4sittelee Guevaran ja Fidel Castron vallankumoustaistelua Kuubassa. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 elokuvassa Guevara n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Boliviassa, jossa h\u00e4n kohtasi loppunsa.<\/p>\n<p>Nimiroolia esitt\u00e4v\u00e4 Benicio Del Toro palkittiin Cannesin edellisill\u00e4 filmifestivaaleilla ansaitusti parhaan miesn\u00e4yttelij\u00e4n palkinnolla. H\u00e4nen karismansa kantaa ja vie elokuvaa eteenp\u00e4in, vaikka hyvin n\u00e4yttelee Castroa esitt\u00e4v\u00e4 Demi\u00e1n Bichirkin. On mielenkiintoista, ett\u00e4 vaikka Del Toro on tunnettu n\u00e4yttelij\u00e4, se ei haittaa illuusiota. Tapahtumiin uppoutuu, eik\u00e4 katsoja v\u00e4lill\u00e4 tunnu katsovan elokuvaa ollenkaan.<\/p>\n<p>Niinik\u00e4\u00e4n on mukava n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 ohjaaja Steven Soderberg on palannut vakavampien elokuvien pariin. Ocean&#8217;s-elokuvia kun alkaa olla jo enemm\u00e4n kuin tarpeeksi. Che on Soderbergin paras ty\u00f6 sitten Trafficin. Se miellytt\u00e4nee monia katselijakerroksia, koska se on toiminnallinen mutta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ajatuksia. Eri aikatasot on rytmitetty mestarillisesti.<\/p>\n<p>Toisaalta ohjaajan lupaukset Guevaran puolueettomasta tarkastelusta eiv\u00e4t aivan toteudu El Argentinossa. Ehk\u00e4 toisessa osassa, joka tiett\u00e4v\u00e4sti on ensimm\u00e4ist\u00e4 synkempi, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vallankumoustaisteilijan makaaberimpia puolia. El  Argentinossa Guevara on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sympaattinen, viisas ja syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 ihminen, joka pakon edess\u00e4 joutuu tekem\u00e4\u00e4n vaikeita ratkaisuja. H\u00e4n on ihanteellisesti kansan puolella.<\/p>\n<p>Toisissa k\u00e4siss\u00e4 kiehtova aihe olisi kuitenkin varmasti mennyt hukkaan. Hieno k\u00e4sikirjoitus, osaava p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4 ja hyv\u00e4 ohjaaja tuovat Che Guevaran l\u00e4helle. Parasta El Argentinossa on kuitenkin sen maanl\u00e4heisyys. Se ei ole pomp\u00f6\u00f6si Hollywood-elokuva, vaan kertoo ihmisest\u00e4 ja ihmisist\u00e4. Kyseess\u00e4 on yksi vuoden 2008 parhaista suurista tuotannoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vallankumoustaisteilija Ernesto &#8220;Che&#8221; Guevaran (1928-1967) nimi ja naama ovat tuotemerkkej\u00e4. Marxilaisia aatteita&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":1111,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[94,140],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Checannesposter.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Checannesposter.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/342"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=342"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/342\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3502,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/342\/revisions\/3502"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/1111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=342"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=342"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=342"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}