{"id":388,"date":"2008-06-20T11:17:00","date_gmt":"2008-06-20T08:17:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/artikkeli-imagismi-runouden\/"},"modified":"2018-02-28T09:52:59","modified_gmt":"2018-02-28T07:52:59","slug":"artikkeli-imagismi-runouden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/artikkeli-imagismi-runouden\/","title":{"rendered":"Artikkeli: Imagismi runouden suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Artikkeli julkaistu <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.kriittinenkorkeakoulu.fi\/katsaus.html\">Katsaus-lehden<\/a> numerossa 2 \/ 2008.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Euroopan kirjallisuudessa 1900-luvun alussa syntynyt halu kokeilla loi roppakaupalla hyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Imagismi oli yksi tuon ajan t\u00e4rkeimmist\u00e4 runosuuntauksista ja tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 monille tuleville liikkeille. Sill\u00e4 oli verrattain lyhyest\u00e4 olemassaolostaan huolimatta l\u00e4htem\u00e4t\u00f6n vaikutus viime vuosisadan runouteen. Suuntaus syntyi englantilaisen kirjailijan ja filosofin T.E. Hulmen (1883-1917) vuonna 1908 perustamassa Poets\u2019 Clubissa. Kerhossa luettiin ja keskusteltiin ensimm\u00e4isist\u00e4 imagistisista runoista. N\u00e4iden joukossa oli Hulmen omia runoja, kuten tammikuussa 1909 ryhm\u00e4n lehdess\u00e4 julkaistut Autumn (\u201dSyksy\u201d) ja A City Sunset (\u201dKaupungin Auringonlasku\u201d), joita pidet\u00e4\u00e4n yleisesti imagismin er\u00e4\u00e4nlaisena l\u00e4ht\u00f6laukauksena. Imagistisen runojen tavoitteena oli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mahdollisimman tarkkoja kuvia ja kielt\u00e4. S\u00e4keiss\u00e4 kuvattiin usein arkitodellisuutta ja tavallista ihmist\u00e4. Kyse oli reaktiosta vanhojen uskomusten s\u00e4rkymist\u00e4 ja maailmankuvan ep\u00e4selvyytt\u00e4 vastaan. Runot oli tarkoitettu dynaamiseksi vastavoimaksi yhteiskunnan turvattomuudelle. Koettiin, ett\u00e4 vanha mitallinen runous ei en\u00e4\u00e4 pysty vastaamaan todellisuuden asettamiin vaatimuksiin. Kaikenlaiset symbolit hylk\u00e4\u00e4v\u00e4 uusi runous oli vahvassa ristiriidassa esimerkiksi silloisen mitallisen runouden kanssa. S\u00e4keiden tarkka kuvallisuus levisi sittemmin my\u00f6s muihin taiteenlajeihin, kuten kubistisiin maalauksiin.<\/p>\n<p>Yhdysvalloista Englantiin muuttanut runoilija ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Ezra Pound (1885-1972) oli kuitenkin se mies, joka teki liikkeen tunnetuksi. H\u00e4n piti Hulmen ajatuksista ja huomasi, ett\u00e4 ne vastasivat h\u00e4nen omaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n oikeasta runoudesta. Siin\u00e4 miss\u00e4 Hulme oli enemm\u00e4nkin organisoija ja p\u00e4\u00e4llep\u00e4sm\u00e4ri, Pound vei imagismia taiteena pidemm\u00e4lle. Pound huomasi tarkkan\u00e4k\u00f6isesti, ett\u00e4 Hulme ammensi kuviinsa aineksia etenkin ranskalaisista ja englantilaisista symbolisteista, mutta pidemm\u00e4lt\u00e4kin aina kreikaksi, latinaksi, hepreaksi, kiinaksi ja japaniksi kirjoitetusta klassisesta kirjallisuudesta l\u00e4htien. Yksitt\u00e4iset imagistit eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ammentaneet samoista l\u00e4hteist\u00e4. Liikkeen sanoma oli kuitenkin harmonisen yleismaallinen ja juuri siksi se veti puoleensa monen tyyppisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Sanoma levisi Poundin omassa runoudessa ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4nen lukuisissa artikkeleissaan. H\u00e4n j\u00e4tti Poets\u2019 Clubin nopeasti kyll\u00e4stytty\u00e4\u00e4n sen nurkkakuntaisuuteen ja perusti uuden ryhm\u00e4n, Lontoossa kokouksiaan pit\u00e4neen ns. Eiffel Tower \u2013ryhm\u00e4n (nimi tuli siit\u00e4, ett\u00e4 tapasivat kuuluisan pariisilaisen tornin mukaan nimetyss\u00e4 ravintolassa). Vuonna 1911 Pound otti imagisteihin entisen rakastettunsa, runoilija Hilda Doolittlen, taiteilijanimelt\u00e4\u00e4n H.D.:n. H\u00e4nest\u00e4 tuli Poundin ohella yksi uuden runoliikkeen aktiivisimpia ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 vaikuttajia. My\u00f6hemmin samana vuonna perustettiin viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmestyv\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 amerikkalainen Poetry-lehti. Ezra Pound pestattiin lehden ulkomaiseksi toimittajaksi ja h\u00e4n julkaisi ensimm\u00e4isiss\u00e4 numeroissa omiaan ja muiden imagistien runoja. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 alkutaipaleen numeroista oli my\u00f6s Poundin kirjoittamia lyhyit\u00e4 manifesteja, jotka selvensiv\u00e4t imagistisen suuntauksen tarkoitusperi\u00e4.<\/p>\n<p>Imagistit ja erityisesti Ezra Pound saivat kiitosta klassisen kiinalaisen ja japanilaisen runouden k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4. My\u00f6hemmin esimerkiksi 1950- ja 1960-lukujen Beat-kirjallisuussuuntaus inspiroitui it\u00e4maisesta runoudesta paljolti juuri Poundin ansiosta. Vuonna 1914 julkaistiin yksi imagistisen liikkeen t\u00e4rkeimmist\u00e4 kirjoista, Poundin itsevaltaisesti toimittama Des Imagistes \u2013antologia. Englanninkielisess\u00e4 teoksessa oli kirjoittajina toimittajan, H.D.:n ja h\u00e4nen aviomiehens\u00e4 Richard Aldingtonin lis\u00e4ksi mm. sellaisia nimi\u00e4, kuten Amy Lowell, James Joyce, Ford Madox Ford ja William Carlos Williams. Valitut runoilijat eiv\u00e4t kaikki edustaneet imagismia, mutta he olivat puhuneet liikkeest\u00e4 hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn. Kirja ei ilmestyess\u00e4\u00e4n saavuttanut juurikaan suosiota, mutta se on sittemmin noussut klassikoksi.<\/p>\n<p>Pound riitautui pian Eiffel Tower \u2013ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa ja siirtyi eteenp\u00e4in. H\u00e4n perusti yhdess\u00e4 maalari Wyndham Lewisin (1884-1957) kanssa imagismin ideaa pidemm\u00e4lle viem\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4n vortisismin. Siin\u00e4 tarkasta kuvasta tai hahmosta pyrittiin etsim\u00e4\u00e4n dynaamista periaatetta ja energiaa. Amy Lowell (1874-1925) otti Poundin paikan imagismi-liikkeen nimellisen\u00e4 johtajana. Lowell julkaisi muutaman uuden imagisti-antologian ja sai jopa liikett\u00e4 vastaan puhuneen D.H. Lawrencen (1885-1930) tarjoamaan runojaan. Ensimm\u00e4inen maailmansota merkitsi kuitenkin kulttuurille vaikeaa aikaa ja imagismin loppua. Ideat, joita vastaan kuvallisuuteen pyrkinyt runous oli hy\u00f6k\u00e4nnyt, k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Kaikkea sensuroitiin, my\u00f6s runojen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 kuvia. Imagismi j\u00e4i kuitenkin ihmisten mieliin ja se nousi 1940-lukuun menness\u00e4 arvostettuun asemaan. Liikkeen vaikutus n\u00e4kyy erityisesti englantilaisessa modernistisessa runoudessa, kuten T.S. Eliotin tuotannossa.  1910- ja 1920 \u2013luvuilla vaikuttanut suomenruotsalainen modernismi on my\u00f6skin vahvasti imagismin kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4. Mm. Edith S\u00f6dergranin (1892-1923) ja Elmer Diktoniuksen (1896-1961) runoissa on tarkkoja, uudistamiseen pyrkivi\u00e4 kuvia. Monet muutkin ovat saaneet vaikutteita Hulmen ja Poundin aloittamasta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>&#8211; Wikipedia<br \/>&#8211; Glenn Hughes: Imagism &#038; the Imagists \u2013 A Study in Modern Poetry (Bowes &#038; Bowes, 1960)<br \/>&#8211;  Stanley K. Coffman, jr.: Imagism : A Chapter for the History of Modern Poetry (University of Oklahoma Press, 1951)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Artikkeli julkaistu Katsaus-lehden numerossa 2 \/ 2008. &#8212; Euroopan kirjallisuudessa 1900-luvun alussa&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[160,225,285],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/388"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=388"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3548,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions\/3548"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}