{"id":392,"date":"2008-05-08T18:01:00","date_gmt":"2008-05-08T15:01:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/arvostelu-adolfin-linna-gummerus-2007\/"},"modified":"2018-02-28T09:53:00","modified_gmt":"2018-02-28T07:53:00","slug":"arvostelu-adolfin-linna-gummerus-2007","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/arvostelu-adolfin-linna-gummerus-2007\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Adolfin linna (Gummerus 2007)"},"content":{"rendered":"<p>Arvostelu julkaistu <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.kriittinenkorkeakoulu.fi\/katsaus.html\">Katsaus-lehden<\/a> numerossa 1 \/ 2008.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Kirja pahuudesta<\/p>\n<p>Norman Mailer: Adolfin linna, romaani, Gummerus 2007, Kalevi Nyyt\u00e4j\u00e4 ja Tommi Uschanov (suom.)<\/p>\n<p>Truman Capoten aikalainen, viime vuoden lopussa menehtynyt Norman Mailer (1923-2007), on yksi Yhdysvaltojen kiitellyimpi\u00e4 ja kiistellyimpi\u00e4 kirjailijoita. H\u00e4nen viimeiseksi romaanikseen j\u00e4\u00e4nyt Adolfin linna vain lis\u00e4si h\u00e4nen ristiriitaista mainettaan. Kyseess\u00e4 on faktaa ja fiktiota yhdist\u00e4v\u00e4 pitk\u00e4 romaani Adolf Hitlerin lapsuudesta ja nuoruudesta. Kirja on luontaista jatkoa h\u00e4nen aiemmalle tuotannolleen, johon kuuluu teoksia Pablo Picassosta, Marilyn Monroesta, Lee Harvey Oswaldista, CIA:sta sek\u00e4 muista ihmiskunnan muistia viime vuosisadalla muokanneista ihmisist\u00e4 tai ilmi\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Mailer oli uuden ajan ensimm\u00e4isi\u00e4 julkimokirjailijoita ja aito kapinallinen. 1950-luvulla h\u00e4net tunnettiin itsetuhoisasta el\u00e4m\u00e4ntavastaan ja my\u00f6hemmin julkaistut mit\u00e4\u00e4n kaihtamattomat romaanit vain lis\u00e4siv\u00e4t h\u00e4nen mainettaan. H\u00e4n sai aikanaan ehdollista vankeutta ly\u00f6ty\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 vaimoaan kuulak\u00e4rkikyn\u00e4ll\u00e4, oli naimisissa kaiken kaikkiaan kuusi kertaa ja sai yhdeks\u00e4n lasta. H\u00e4n perusti kiitellyn The Village Voice \u2013lehden, joka ilmestyy viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin, sai Pulitzer-palkinnon kahdesti ja National Book Awardin kerran. R\u00e4j\u00e4hdysherkk\u00e4 persoona yhdistyi h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja kirjailijanty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Mailer oli juutalainen, joten romaani juutalaisten kansanmurhan j\u00e4rjest\u00e4neest\u00e4 Hitlerist\u00e4 her\u00e4tti pakostakin kohua. Mailer nautti omien sanojensa mukaan ajatellessaan, millaista kohua uusi kirja aiheuttaisi. Adolfin linnan ilmestymisen j\u00e4lkeen kuultiin odotettu kritiikkivy\u00f6ry. Arvostelijat syyttiv\u00e4t tekij\u00e4\u00e4 Hitlerin kuvaamisesta liian inhimillisen\u00e4, kuten aina murhamiehist\u00e4 kerrottaessa. Kymmenen vuoden ja valtavan tutkimusty\u00f6n tuloksena syntynyt Adolfin linna on vastenmielisyydess\u00e4\u00e4n onnistunut kirja. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sivukaupalla insesti\u00e4, perversioita, demoneita ja muuta ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kuten tavallista, Mailer ei pelk\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Juuri se on h\u00e4nen vahvuutensa ja heikkoutensa. Uusi kirja on paikoin loistavan dekadentti ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 Hitlerin kaltaisen ihmishirvi\u00f6n synnyst\u00e4. Toisinaan tekij\u00e4 taas sortuu tarpeettomaan m\u00e4ss\u00e4ilyyn.<\/p>\n<p>Adolfin linnan kertojana toimii Heinrich Himmlerin palveluksessa oleva SS-mies nimelt\u00e4 Dieter. H\u00e4net paljastetaan Paholaiseksi. Romaani onkin yhdell\u00e4 tasolla Jumalan ja Saatanan taistelu Hitlerin ep\u00e4vakaasta sielusta. Ylimaallinen kamppailu sekoittuu Hitlerin sukuhistoriaan, jota k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi seikkaper\u00e4isesti. Kirjassa on Mailerin mukaan vain yksi t\u00e4ysin keksitty hahmo, mehil\u00e4isenhoitaja Magnus Rudiker. Historiaa tulkitaan silti vapaasti, sill\u00e4 Hitlerin varhaisista vuosista ei ole definitiivisi\u00e4 dokumentteja. Adolfin is\u00e4n mieltymys mehil\u00e4isten kasvatukseen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisyyden vertauskuvana ja pinnallinen perhe-el\u00e4m\u00e4 kuvatulle ajalle ominaisena teenn\u00e4isen\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4. Mailer ei pyri painamaan villaisella Hitlerin kauheaa tulevaisuutta. H\u00e4n pyrkii osoittamaan, millaisia traumoja huono lapsuus voi ihmisess\u00e4 aiheuttaa. Is\u00e4n ja pohjan vaikean suhteen kuvaileminen on asia, jota Mailer on k\u00e4sitellyt tuotannossaan aikaisemminkin. Adolfin linna kertookin yht\u00e4 paljon kuvatun henkil\u00f6n perheest\u00e4 kuin diktaattoriksi kasvavasta pojasta itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Adolfin linnan tasapainottelu \u00e4lykk\u00e4\u00e4n ja inhottavan sis\u00e4ll\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 on rohkeaa ja tarkoituksellista. Yli 600-sivuinen romaani on kirjoitushetkell\u00e4 yli 80-vuotiaan tekij\u00e4n n\u00e4yte siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen pystyy vanhoillakin p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n olemaan kumouksellinen ja rajoja rikkova. Ilman Mailerin vuosikymmenien aikana ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 mainetta romaani tuskin olisi p\u00e4\u00e4ssyt kustannusseulasta l\u00e4pi. Mailer k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapauttaan julkaista l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa hyv\u00e4kseen. Kalevi Nyyt\u00e4j\u00e4n ja Tommi Uschanovin suomennosty\u00f6 on l\u00e4hes virheet\u00f6nt\u00e4. Adolfin linna on kaikessa karmeudessaan kirja, jota kovan vatsan omaava ajatteleva ihminen ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukematta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden numerossa 1 \/ 2008. &#8212; Kirja pahuudesta Norman Mailer:&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[285],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/392"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=392"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/392\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3552,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/392\/revisions\/3552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=392"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=392"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=392"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}