{"id":393,"date":"2008-05-08T17:57:00","date_gmt":"2008-05-08T14:57:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/arvostelu-kirjallisuuden-avantgarde-ja\/"},"modified":"2018-02-28T09:53:00","modified_gmt":"2018-02-28T07:53:00","slug":"arvostelu-kirjallisuuden-avantgarde-ja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/arvostelu-kirjallisuuden-avantgarde-ja\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus (Gaudeamus, 2007)"},"content":{"rendered":"

Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden<\/a> numerossa 1 \/ 2008.<\/p>\n

—<\/p>\n

Etujoukoissa<\/p>\n

Sakari Katajam\u00e4ki ja Harri Veivo (toim.): Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus, tietokirja, Gaudeamus 2007<\/p>\n

Ranskalaisella avantgarde-sanalla tarkoitettiin alun perin pient\u00e4 eliittisotilaiden joukkoa, etuvartiota, joka tutki maastoa ennen per\u00e4ss\u00e4 seuraavaa varsinaista armeijaa. Taiteessa avantgarde merkitsee kumouksellista pyrkimyst\u00e4 uudistamiseen ja uusien alueiden rohkeaa tutkimista. Se on ristiriitaiselle 1900-luvulle ja vaikealle 2000-luvulle tyypillinen kulttuuri-ilmi\u00f6, joka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 kulloinkin vallitsevaa hyv\u00e4\u00e4 makua vastaan. Avantgardeen kuuluu olennaisesti se, ett\u00e4 oman ajan koetaan poikkeavan merkitt\u00e4v\u00e4sti edelt\u00e4vist\u00e4 ajoista. Erilaisuuden esitt\u00e4minen on kokeilevan uuden taiteen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Sakari Katajam\u00e4en ja Harri Veivon toimittama Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus on ensimm\u00e4inen suomenkielinen yleisesitys avantgarden historiasta ja nykyisyydest\u00e4. Teos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valikoiman useiden eri tekij\u00f6iden kirjoittamia artikkeleita, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t kokeellista taidetta suuntausten, termien, ilmi\u00f6iden, historian ja maantieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirja on kaivattu edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4. Leijonanosa kansien v\u00e4liin kootusta materiaalista on ollut kirjoitettuna jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta sirpaleisena, kulttuurilehdiss\u00e4 ja muissa yhteyksiss\u00e4 julkaistuina tekstein\u00e4. Teokseen kootut artikkelit ovatkin tiivistelmi\u00e4 jo k\u00e4sitellyist\u00e4 aiheista. <\/p>\n

Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus toimii parhaiten, jos sit\u00e4 lukee hipaisuna valtavaan aiheeseen, ei kaikenkattavana analyysin\u00e4. L\u00e4hes jokainen teoksen kirjoittajista on akateemikko tai muuten vain aihepiiri\u00e4 paljon tutkinut intellektuelli. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy tekstin puisevuutena ja kiinnostavienkin aiheiden alistamista puuduttavaan teoreettiseen analysointiin. Esimerkkej\u00e4 tai lukuohjeita ei juurikaan ole. T\u00e4m\u00e4 voi lukijasta riippuen olla hyv\u00e4 tai huono asia. Oppikirjan\u00e4k\u00f6kulmasta kirja toimii hyvin, mielikuvituksen tasolla huonosti.<\/p>\n

Artikkelikokoelma alkaa katsauksella avantgarden teoriaan ja manifesteihin. Seuraavaksi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tutustumaan kokeellisen kirjallisuuden suuntauksiin, kuten italialaiseen futurismiin, ven\u00e4l\u00e4iseen avantgardeen, dadaan, surrealismiin, uuteen ranskalaiseen romaaniin ja suomalaiseen kirjalliseen vastarintaan. Viimeisess\u00e4 osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n avantgardea muissa taiteissa, kuten teatterissa ja elokuvassa. Kyse on siis hyvin laajasta alueesta, jota olisi voitu k\u00e4sitell\u00e4 enemm\u00e4nkin. Valtava tietom\u00e4\u00e4r\u00e4 on ahdettu muutaman kymmenen sivun mittaisiin artikkeleihin, joita on pakostakin jouduttu karsimaan. Monet nimet vilahtavatkin kirjan sivuilla vain syntym\u00e4- ja kuolinvuosiin rajoittuvina mainintoina.<\/p>\n

Kiinnostavimpia artikkeleita ovat Harri Veivon n\u00e4kemykset ranskalaisista Oulipo- ja Tel Quel \u2013liikkeist\u00e4 sek\u00e4 Leevi Lehdon kirjoitus amerikkalaisl\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 language-runoudesta. My\u00f6s Vesa Haapalan poikkileikkaus suomalaisesta kirjallisesta vastarinnasta 1960-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n on perusteltu lis\u00e4 valikoimaan. Tavallinen lukija kokee kuitenkin puistatusta esimerkiksi Irmeli Hautam\u00e4en ja P\u00e4ivi Mehtosen avantgarden ja manifestien teoriaa k\u00e4sittelevien, termipaljoudesta k\u00e4rsivien artikkelien \u00e4\u00e4rell\u00e4. On kummallista, ett\u00e4 n\u00e4inkin teoriapainotteisessa teoksessa ei ole asiasanahakemistoa. Viiteluettelokin on ty\u00f6nnetty kirjan loppuun, vaikka se toimisi paljon paremmin helpommin luettavina alaviittein\u00e4.<\/p>\n

Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus on puutteistaan huolimatta k\u00e4yp\u00e4 hakuteos aiheesta kiinnostuneille. Se ei sis\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n uutta, ja useimmat artikkeleiden kirjoittajista ovatkin k\u00e4sitelleet samoja aiheita aiemmassa tuotannossaan, mutta hyv\u00e4 henkil\u00f6hakemisto ja liitteet tarjoavat hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan tarkemmalle tutkimukselle. Avantgarde on valtavan monitahoinen ja ristiriitainen alue, josta voisi kirjoittaa runsaimmin esimerkein ja intohimoisemmin. Nykyisess\u00e4 muodossaan kirja taantuu paikoin sen saman tyls\u00e4n sovinnaisuuden tasolle, jota vastaan avantgarde-liikkeet manifesteissaan ja tuotannossaan ovat hy\u00f6k\u00e4nneet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden numerossa 1 \/ 2008. — Etujoukoissa Sakari Katajam\u00e4ki ja…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[285],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/393"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=393"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/393\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3553,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/393\/revisions\/3553"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}