{"id":3987,"date":"2019-08-14T12:22:49","date_gmt":"2019-08-14T09:22:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/?p=3987"},"modified":"2019-08-14T12:22:49","modified_gmt":"2019-08-14T09:22:49","slug":"linkolan-soutajan-paivakirjasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/linkolan-soutajan-paivakirjasta\/","title":{"rendered":"Linkolan soutajan p\u00e4iv\u00e4kirjasta"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3988\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2019\/08\/index.jpg\" alt=\"\" width=\"181\" height=\"278\"><\/p>\n<p>Jos Pentti Linkola (s. 1932) saisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, Suomessa palattaisiin toista maailmansotaa edelt\u00e4neeseen harvaan asutukseen ja tehottomaan maatalouteen. Silloin luonnonvarojen kohtuutonta riistoa ja tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 \u201dkehityst\u00e4\u201d ei harrastettu, vaan maamme eli luonnonmukaisemmassa tilassa. Ihmiset olisivat onnellisia ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kunnioitettiin.<\/p>\n<p>Utopisti Linkola on ollut vuosikymmeni\u00e4 Suomen ehk\u00e4 ankarin mies. H\u00e4n vaatii itselt\u00e4\u00e4n ja muilta kohtuuttoman paljon, mist\u00e4 syyst\u00e4 on hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n laittoi poikkeuksellisen energiansa kalastamiseen, lintujen seuraamiseen, esseiden kirjoittamiseen ja yleiseen luonnonsuojeluty\u00f6h\u00f6n, eik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 esimerkiksi leivottu Suomen diktaattoria, sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa j\u00e4lki olisi ollut verist\u00e4.<\/p>\n<p>Linkola on ainutlaatuinen ja huomion arvoinen hahmo, vaikka h\u00e4nen retoriseen tapaansa kuuluukin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota h\u00f6lm\u00f6ill\u00e4 t\u00f6lv\u00e4isyill\u00e4, kuten vaatimuksilla ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten ihmisten tappamisesta, tietenkin ymp\u00e4rist\u00f6n pelastamisen nimiss\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 arvostetaan etenkin h\u00e4nen rehellisyydest\u00e4\u00e4n. H\u00e4n eli kuten opetti, eik\u00e4 l\u00e4htenyt mukaan massojen h\u00f6mp\u00f6tyksiin, kuten sokeaan kuluttamiseen.<\/p>\n<p>L\u00e4hemm\u00e4s 90-vuotias kalastaja rakastaa ihmisi\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4, mutta vihaa heit\u00e4 massoina. H\u00e4n on ty\u00f6ns\u00e4 tehnyt, mutta h\u00e4nell\u00e4 on yh\u00e4 joukko vannoutuneita opetuslapsia, jotka pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 h\u00e4nen myytti\u00e4\u00e4n. Legendan rakentamisen puolelle lipsahtaa my\u00f6s Eero Al\u00e9nin <em>Linkolan soutajan p\u00e4iv\u00e4kirja<\/em> (2006), sill\u00e4 vaikka apupojaksi ryhtynyt Al\u00e9n kuvaa kirjassaan rehellisesti mestarinsa lapsellista kiukuttelua, tekstin s\u00e4vy on p\u00e4\u00e4asiassa ihaileva. Al\u00e9n ihmettelee, miten joku voi el\u00e4\u00e4 Suomessa n\u00e4in riippumattomasti.<\/p>\n<p>Teos sijoittuu loppuvuoteen 1994, Euroopan unioniin liittymisest\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n kansan\u00e4\u00e4nestyksen ja Estonia-risteilij\u00e4n uppoamisen aikaan. Al\u00e9n toimii kalastajana toimeentulonsa hankkivan Linkolan apurina ja saa kokemusta kovasta ruumiillisesta ty\u00f6st\u00e4. Rehkiminen on pakollista, sill\u00e4 intellektuellina toimiminen ei ly\u00f6 leiville: \u201dT\u00e4ss\u00e4 maassa kun ei tule miljon\u00e4\u00e4riksi esseit\u00e4 julkaisemalla, ei vaikka p\u00e4\u00e4sisi yhten\u00e4\u00e4n televisioon.\u201d (s. 89)<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4kirja on kirjoitettu rentoon jutustelevaan s\u00e4vyyn. Nuori kaupunkilaispoika Al\u00e9n joutuu keski-ik\u00e4isen Linkolan kovaan kouluun. Sitke\u00e4n j\u00e4\u00e4r\u00e4n per\u00e4ss\u00e4 ei ole helppo pysy\u00e4. Kalastajaa ihannoiva nuorukainen on vaihtoehtoisesta maailmasta haaveileva idealisti, siin\u00e4 miss\u00e4 Linkola on tekij\u00e4. Al\u00e9n vaikuttaa ep\u00e4sopivalta oppipojaksi, mutta osoittautuu tyypiksi, joka ei hevill\u00e4 luovuta, ja voittaa t\u00e4ll\u00e4 ominaisuudellaan Linkolan vastahakoisen ihailun.<\/p>\n<p>Joskus unohtuu, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4inen Linkola on kaiken julistamisensa ohella huumorimiehi\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjan lohkaisu osoittaa: \u201dMin\u00e4 en \u00e4\u00e4nest\u00e4 EU:ta vastaan siksi, ett\u00e4 pelk\u00e4isin Euroopan Unionia, vaan siksi ett\u00e4 haluan pelastaa Euroopan sivistyneet kansat hirvitt\u00e4vilt\u00e4 suomalaisilta.\u201d (s. 115)<\/p>\n<p>Teoksen jutut ovat enimm\u00e4kseen vanhentuneet hyvin, mutta poikkeuksiakin l\u00f6ytyy, kuten Linkolan \u00e4ityess\u00e4 ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Paavo V\u00e4yryst\u00e4 sitkeydest\u00e4 ja periksiantamattomuudesta. Linkolan oma taistelu tuulimyllyj\u00e4 vastaan p\u00e4\u00e4ttyi, kuinkas muutenkaan, tappioon. Maailma kulkee h\u00e4nest\u00e4 huolimatta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kohti tuhoaan. Mutta ehk\u00e4 parempi niin, ottaen huomioon ihmisen kyvyn s\u00e4hl\u00e4t\u00e4. Mit\u00e4 pikemmin lajimme kuolee sukupuuttoon, Linkola ny\u00f6kyttelisi, sen parempi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jos Pentti Linkola (s. 1932) saisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, Suomessa palattaisiin toista maailmansotaa edelt\u00e4neeseen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[787,459],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","luonto"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2019\/08\/index.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3987"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=3987"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3987\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3999,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3987\/revisions\/3999"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=3987"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=3987"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=3987"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}