{"id":40,"date":"2014-02-18T11:56:00","date_gmt":"2014-02-18T09:56:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/12-years-slavesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:42:02","modified_gmt":"2018-02-28T07:42:02","slug":"12-years-slavesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/12-years-slavesta\/","title":{"rendered":"12 Years a Slavesta"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n

\n12
\nYears a Slave<\/i> on ehdolla yhdeks\u00e4n Oscarin saajaksi ensi kuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4
\ngaalassa. Se voittanee suurimman osan niist\u00e4, mutta l\u00e4hinn\u00e4 aiheensa takia.
\n1800-luvulle sijoittuva elokuva perustuu Solomon Northupin vuonna 1853 julkaisemiin
\nmuistelmiin. New Yorkissa asunut mustaihoinen Northup kaapattiin ja pakotettiin
\norjuuteen. H\u00e4n ty\u00f6skenteli v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 lousianalaisilla plantaaseilla ennen kuin onnistui p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n vapauteen. Northupin traagisista vaiheista kerrotaan 12 Years a Slavessa <\/i>melko siirappisella tavalla.<\/p>\n

12 Years a Slaven<\/i> ohjaaja Steve
\nMcQueen, jota ei tule sekoittaa vuonna 1980 kuolleeseen samannimiseen n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4n,
\non tehnyt Hungerin<\/i> ja Shamen<\/i>, loistavat elokuvat vaikeista
\naiheista. Hunger <\/i>kuvaa n\u00e4lk\u00e4lakkoon
\nmenev\u00e4\u00e4 IRA-aktivistia, Shame<\/i>
\nseksiaddiktiosta k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 amerikkalaista miest\u00e4. 12 Years a Slave<\/i> ei ole monista ansioistaan huolimatta tekij\u00e4n aiempien filmien tasolla. Uudessa elokuvassa on sen maailmankuvaan ja rytmitykseen liittyvi\u00e4 puutteita.<\/p>\n

Elokuvassa on vahvoja ja heikkoja hahmoja. Chiwetel Ejiofor esitt\u00e4\u00e4 upeasti Northupia. Michael Fassbender n\u00e4yttelee niin ik\u00e4\u00e4n
\nhienosti sadistista plantaasinomistajaa Edwin Eppsi\u00e4. Useimmat sivuhahmot ovat
\nkuitenkin turhia. Heid\u00e4n avullaan yritet\u00e4\u00e4n luodata orjuuden eri puolia, mutta
\nheikon rytmityksen takia henkil\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t karikatyyreiksi. Hyv\u00e4\u00e4 tarkoittava pappi
\n(Benedict Cumberbatch) ja vapaamielinen kanadalainen (Brad Pitt) unohtuisivat
\nnopeasti, ellei heit\u00e4 esitt\u00e4isi tunnettu n\u00e4yttelij\u00e4. Heid\u00e4n mukanaolonsa ei ole perusteltua.<\/p>\n

Uskomaton tositarina on 12 Years a Slaven<\/i> parhaita puolia. Northup oli harvoja kaapattuja ja vapautettuja orjia. Orjuus
\nkiellettiin Yhdysvalloissa vasta sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen vuonna 1865. Sen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4
\nperusteltiin lailla ja uskonnolla, kuten 12
\nYears a Slavesta<\/i> asianmukaisesti ilmenee. Elokuva k\u00e4rsii kuitenkin j\u00e4lkiviisaudesta.
\nNykyn\u00e4k\u00f6kulmasta orjuus on ehdottoman tuomittavaa, mutta 1800-luvulla suurin
\nosa etel\u00e4valtiolaisista oli sen kannalla. Kaikkien orjanomistajien on vaikea
\nuskoa olleen juntteja sadisteja, kuten 12 Years a Slavessa <\/i>v\u00e4itet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Orjuus on er\u00e4s vaikeimmista suuren elokuvan aiheista. McQueen on tehnyt tiettyj\u00e4 my\u00f6nnytyksi\u00e4 tyydytt\u00e4\u00e4kseen suuren yleis\u00f6n makua. 12 Years a Slavea<\/i> on kiitetty ja syytetty v\u00e4kivaltaisuudesta, mutta elokuva ei ole erityisen m\u00e4ss\u00e4ilev\u00e4. Quentin Tarantinon vuoden 2012 Django Unchained<\/i> on viihdytt\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n huolimatta raaempi. McQueen
\nk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa v\u00e4hemm\u00e4n hienovaraisemmin kuin Cormac McCarthy romaanissa Veren \u00e4\u00e4riin<\/i>, jossa Amerikan kommentoidaan
\nsyntyneen verenvuodatuksen ja vihan perustuksille. <\/p>\n

On selv\u00e4\u00e4, miksi 12 Years a Slave<\/i>
\non kriitikkojen ja yleis\u00f6n suosikki. Kukaan ei ole orjuuden kannalla, joten aiheesta
\nhuolellisesti tehty\u00e4 elokuvaa ei voi haukkua. The Observeriss\u00e4<\/i> McQueenin kolmas ohjaus kehutaan<\/a> maasta taivaaseen.
\nTarina on t\u00e4rke\u00e4, mutta isoilla amerikkalaisilla elokuvilla on
\ntapana vesitt\u00e4\u00e4 perustavalaatuisinkin kertomus kevyeksi viihteeksi. 12 Years a Slave<\/i> on toimivaa taidetta. Se
\nei kuitenkaan yll\u00e4 tekij\u00e4ns\u00e4 muiden elokuvien tai elokuvahistorian
\nmerkkipaalujen tasolle. <\/p>\n

The New York Timesin<\/i> kolumnissa
\nkiinnitet\u00e4\u00e4n<\/a> huomiota k\u00e4sikirjoituksen t\u00f6nkk\u00f6yteen. Northup pelastuu vain Pittin n\u00e4yttelem\u00e4n kirkasotsaisen hahmon hyv\u00e4ntahtoisuuden takia. T\u00e4m\u00e4 tuntuu ep\u00e4realistiselta. <\/i>Fyysiset ja henkiset k\u00e4rsimykset
\nkasautuvat purkautuakseen lopun itkukohtauksessa, joka on toiveikas. Orjuuden laajat
\nyhteiskunnalliset vaikutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t elokuvassa k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Lopussa
\nNorthupin mainitaan k\u00e4rsineen vapautumisensa j\u00e4lkeen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.
\nH\u00e4nt\u00e4 kiduttanutta Eppsi\u00e4 tai muita orjuuttajia ei saatu vastaamaan teoistaan. 12 Years a Slaven<\/i> maailma on t\u00e4ysin sattumanvarainen, eik\u00e4 siin\u00e4 ole todellista oikeutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

12 Years a Slave on ehdolla yhdeks\u00e4n Oscarin saajaksi ensi kuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":497,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[25,140,585],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/12-Years-A-Slave__140101173929.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/12-Years-A-Slave__140101173929.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/40"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3200,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions\/3200"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/497"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}