{"id":4110,"date":"2019-12-12T06:56:42","date_gmt":"2019-12-12T04:56:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/?p=4110"},"modified":"2019-12-28T11:16:37","modified_gmt":"2019-12-28T09:16:37","slug":"the-irishmanista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/the-irishmanista\/","title":{"rendered":"The Irishmanist\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Kaikki ei ollut ennen paremmin, mutta Martin Scorsesen The Irishman <\/em>(2019) edustaa loistavaa vanhan ajan tarinankerrontaa. Netflixin haaviin p\u00e4\u00e4tynyt elokuva, jonka 159 miljoonan dollarin budjetti johtui ensisijaisesti siin\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4 kalliista tietokonetehosteista, on ohjaajansa aiempien mestariteosten, kuten Mafiaveljien <\/em>(1990) ja Casinon<\/em> (1995), kaltainen. Scorsesesta ja h\u00e4nen n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4\u00e4n paljastuu The Irishmaniss\u00e4 <\/em>kuitenkin i\u00e4n tuomaa haavoittuvaisuutta ja herkkyytt\u00e4.<\/p>\n

Mennytt\u00e4 aikaa huokuu my\u00f6s j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4isen elokuvan liki kolmen ja puolen tunnin kesto. Kriitikko Kalle Kinnunen naljaili jo Twitteriss\u00e4<\/a>, ett\u00e4 The Irishmani\u00e4 <\/em>liian pitk\u00e4n\u00e4 pit\u00e4vilt\u00e4 tulisi ottaa netti pois. Kommentti viittasi \u00e4lypuhelinten osin synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myyteen, joka ei ole hyv\u00e4 asia The Irishmanin<\/em> kaltaisten hitaiden kertomusten kannalta. Mik\u00e4li Scorsese olisi tehnyt filmins\u00e4 sijaan sopiviin p\u00e4tkiin jaetun televisiosarjan, tilanne olisi toinen, mutta The Irishman<\/em> matelee tauoitta. Sen katsominen vaatii samanlaista k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 kuin paksuun romaaniin uppoutuminen.<\/p>\n

The Irishmanin<\/em> p\u00e4\u00e4osia esitt\u00e4v\u00e4t vanhan liiton t\u00e4hdet Robert De Niro, Al Pacino ja Joe Pesci, jotka tekiv\u00e4t useat parhaat ty\u00f6ns\u00e4 jo 1970- ja 1980-luvulla. He kuuluvat ohjaajansa tavoin el\u00e4kel\u00e4isosastoon. N\u00e4yttelij\u00f6iden kasvoja on monissa kohtauksissa nuorennettu hintavalla teknologialla, mutta visuaaliseen kikkailuun tottuu heti. Se vaikuttaa yht\u00e4 luonnolliselta kuin paksu meikki ja sopii filmin yleisilmeeseen.<\/p>\n

Realismin sijaan Scorsesen elokuva huokuu romantiikkaa ja nostalgiaa vanhaa Amerikkaa kohtaan autoineen ja arvoineen. Se vaikuttaa aluksi perinteiselt\u00e4 mafiap\u00e4tk\u00e4lt\u00e4, mutta sen p\u00e4\u00e4teemaksi nousee vanheneminen. Isona gangsterina (De Niro, Pesci) tai ammattiliiton pomona (Pacino) h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen voi tuntua t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4, mutta menett\u00e4\u00e4 kuoleman l\u00e4hestyess\u00e4 merkityksens\u00e4 ja saa kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota oikeisiin arvoihin. The Irishmanin<\/em> keskeinen s\u00e4vy on katumus. Minne aika katosi ja menik\u00f6 el\u00e4m\u00e4 hukkaan kaiken juonittelun keskell\u00e4?<\/p>\n

The Irishman<\/em> seuraa vuonna 1975 kadonnutta ammattiyhdistysjohtaja Jimmy Hoffaa, jota Pacino h\u00e4nelle ominaisella pauhaavalla tyylill\u00e4 esitt\u00e4\u00e4. Kertojana toimii ep\u00e4luotettava mafian tappaja Frank Sheeran (De Niro), jonka versio tapahtumista on todenn\u00e4k\u00f6isesti keksitty. H\u00e4n kaveeraa Hoffan ja mafiapomo Russell Bufalinon (Pesci) kanssa, vaikka heid\u00e4n veljellist\u00e4 mieltymyst\u00e4\u00e4n kivikasvoiseen Sheeraniin ei selitet\u00e4. Palkkatappaja Sheeran ei ole mik\u00e4\u00e4n sankari. H\u00e4n n\u00e4kee vain mafiael\u00e4m\u00e4n likaisen puolen, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se nauttimaan isoista rahoista. Ammattirikollisuus n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n likaisena ja arvottomana toimintana, jossa ei ole lopulta mit\u00e4\u00e4n hienoa.<\/p>\n

Kuvaus, k\u00e4sikirjoitus ja oikeastaan kaikki muukin filmiss\u00e4 toimii mestarillisesti. The Irishma<\/em>n nousee jopa hieman yll\u00e4tt\u00e4en Scorsesen toimivimpien tekeleiden joukkoon siit\u00e4 huolimatta (tai juuri siit\u00e4 johtuen), ett\u00e4 sen keskeiset nimet ovat l\u00e4hemm\u00e4s 80-vuotiaita. Naisia t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n Scorsesen elokuvassa ei tosin juuri n\u00e4hd\u00e4. Maskuliininen ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sovinistinenkin vanhan liiton ohjaaja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 filmeiss\u00e4\u00e4n naiset yleens\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6miin sivurooleihin, ja toimii samoin nyt. Hoffan, Sheeranin ja Bufalinon vaimot ovat heit\u00e4 nuorempia koristuksia, joilla ei tunnu olevan muuta tarkoitusta kuin miestens\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4minen.<\/p>\n

V\u00e4kivallalla on t\u00e4ss\u00e4kin Scorsesen ohjauksessa t\u00e4rke\u00e4 rooli, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa hahmot eiv\u00e4t saa siit\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista nautintoa, vaan sen merkitys on l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. Sheeran opetteli tappamaan sotilaana toisessa maailmansodassa ja teki siit\u00e4 puhtaasti rutiinin. H\u00e4nen julmuutensa on salakavalaa. Se kuplii pinnan alla, ja vaikka h\u00e4n ei esimerkiksi ly\u00f6 vaimoaan tai lapsiaan, he oppivat pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 ja n\u00f6yristelem\u00e4\u00e4n h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n. Kylm\u00e4verist\u00e4 tappajaa esitt\u00e4v\u00e4 De Niro suoriutuu roolistaan upeasti.<\/p>\n

Scorsese aiheutti taannoin pahennusta ilmoittamalla, ettei pid\u00e4 Marvelin supersankarielokuvia taiteena. Purkauksen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ne tehd\u00e4\u00e4n sarjatuotantona ja yksityiskohdat, kuten tarinoiden nyanssit, j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti suurien linjojen alle. Marvelin filmien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on viihdytt\u00e4\u00e4 ja takoa rahaa, miss\u00e4 ne onnistuvat toki hyvin. Kalliin The Irishmanin<\/em> on sen sijaan vaikea n\u00e4hd\u00e4 tuottavan perinteist\u00e4 voittoa. Se on hidastempoinen kuvaus tietyst\u00e4 aikakaudesta ja tarjoaa jonkin verran pohdiskeltavaa. Mik\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on lopulta t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Ei ainakaan ison egon kasvattaminen ja siit\u00e4 huolehtiminen, mihin ansaan Hoffa, Sheeran ja Bufalino kaikki lankesivat. Surullisesta ja tyylikk\u00e4\u00e4st\u00e4 The Irishmanist\u00e4<\/em> nauttii t\u00e4ysin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaikki ei ollut ennen paremmin, mutta Martin Scorsesen The Irishman (2019) edustaa…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[794,139,795,792,796,793],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["televisio-ja-elokuvat"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2019\/12\/the-irishman-2019-650x952.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4110"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4110"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4110\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4184,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4110\/revisions\/4184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4110"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4110"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4110"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}