{"id":423,"date":"2008-01-28T15:34:00","date_gmt":"2008-01-28T13:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/arvostelu-3-jack-kerouac-matkalla\/"},"modified":"2018-02-28T09:53:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:53:04","slug":"arvostelu-3-jack-kerouac-matkalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/arvostelu-3-jack-kerouac-matkalla\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Matkalla (Tammi 2007)"},"content":{"rendered":"<p>Arvostelu on julkaistu <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.kriittinenkorkeakoulu.fi\/katsaus.html#\">Katsaus-lehden<\/a> numerossa 3 \/ 07.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4isk\u00e4sikirjoituksen pitk\u00e4 matka<\/p>\n<p>Jack Kerouac: Matkalla, Tammi 2007, romaani, Markku Lahtela (alkup. suom.) ja Markus J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen (lis\u00e4tyt kohdat ja esipuheet)<\/p>\n<p>Jack Kerouacin Matkalla-romaani ilmestyi englanniksi vuonna 1957. Kyseess\u00e4 on miehen ik\u00e4\u00e4n tullut kirja, joka on sukupolvesta toiseen inspiroinut nuoria ja vanhoja etsim\u00e4\u00e4n omaa tiet\u00e4\u00e4n. Suomeksi kirja julkaistiin vuonna 1964 Markku Lahtelan erinomaisena k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4. Sen j\u00e4lkeen kotimaisella Kerouac-rintamalla oli hiljaista l\u00e4hes 40 vuotta, kunnes Sammakko-kustantamo alkoi vuosituhannen alussa julkaista uusia suomennoksia. Matkalla on merkitt\u00e4v\u00e4 kirja. Se lanseerasi lopullisesti sittemmin maailmankuuluksi tulleen termin \u201dbeat\u201d, joka merkitsee marginaalissa el\u00e4vi\u00e4 vastakulttuurin edustajia.<\/p>\n<p>Nyt julkaistu Matkalla-romaanin uusi painos kantaa t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 kuulostavaa lis\u00e4nime\u00e4 \u201dalkuper\u00e4inen versio.\u201d Suurin osa kirjasta perustuu edelleen Lahtelan klassikon aseman saaneeseen suomennokseen, mutta mukaan on lis\u00e4tty paljon teksti\u00e4 alkuper\u00e4iskustantamon ja Kerouacin itsens\u00e4 sensuroimasta ensimm\u00e4isest\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta. Uudet kohdat ja itse romaania edelt\u00e4v\u00e4t nelj\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 esipuhetta on suomentanut Markus J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen. J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen on aiemmin k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt mm. Kerouacin romaanit Dharmapummit (Sammakko 2001) ja Tuuliajolla Big Surissa (Sammakko 2002).<\/p>\n<p>Suomennos perustuu elokuussa 2007 markkinoille tulleeseen, Howard Cunnellin toimittamaan teokseen On the Road. The Originall Scroll. Keroauc kirjoitti tekstin reilun kahden viikon aikana yhdelle paperiin sy\u00f6tett\u00e4v\u00e4lle tekstirullalle. Kyseess\u00e4 on melkoinen k\u00e4\u00e4r\u00f6, sill\u00e4 sanoja siin\u00e4 on l\u00e4hteest\u00e4 riippuen noin 150.000 ja pituutta koko komeudella on 120 jalkaa. Voidaan siis hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 sanoa, ett\u00e4 Matkalla, luonnostelunimelt\u00e4\u00e4n The Beat Generation, syntyi melkoisen kirjoitusvimman tuloksena.<\/p>\n<p>Suurin ero alkuper\u00e4isen Matkalla-kirjan ja uuden version v\u00e4lill\u00e4 on hahmojen esiintyminen omilla nimill\u00e4\u00e4n. Dean Moriarty on siis Neal Cassady, Carlo Marx tunnetaan kotoisammin Allen Ginsbergin\u00e4 ja Sal Paradiso on Kerouac itse. Kerouac matkaa omael\u00e4m\u00e4kerrallisessa teoksessa ymp\u00e4ri Yhdysvaltoja, tapaa koko joukon beat-liikkeen ymp\u00e4rille s\u00e4dekeh\u00e4n luoneita persoonallisuuksia ja el\u00e4\u00e4 kuin jokainen p\u00e4iv\u00e4 olisi h\u00e4nen viimeisens\u00e4. Kirjassa esitelty maantiekiert\u00e4j\u00e4el\u00e4m\u00e4ntapa on jakanut mielipiteit\u00e4. 1950-luvun lopun konservatiiviseen Amerikkaan kirja upposi kuin veitsi voihin, mutta viesti on sittemmin ehtinyt hieman laimentua. Matkalla on silti viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mukaansatempaava ja puhutteleva teos.<\/p>\n<p>Kirjan syntyprosessia ja kirjassa esiintyvi\u00e4 hahmoja ja teemoja valaisevat esipuheet eiv\u00e4t tuo Matkalla-kirjan ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6riv\u00e4\u00e4n keskusteluun juurikaan uutta. Ne kirjoitettu asiantuntevasti ja k\u00e4\u00e4nnetty hyvin, mutta samat asiat l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s lukuisista Kerouac-el\u00e4m\u00e4kerroista. Itse romaani vie mukanaan. Sit\u00e4 on vaikea j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kesken, koska tapahtumat vy\u00f6ryv\u00e4t vastustamattomasti eteenp\u00e4in eik\u00e4 kappalejakoja ole. Kerouac olisi varmasti mieliss\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 uudesta k\u00e4sikirjoituksesta, joka on sensuroimattomana hyvin l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen alkuper\u00e4ist\u00e4 visiotaan. Jopa romaanin virheellinen aloituslause on j\u00e4tetty korjaamatta: \u201dNealin n\u00e4in n\u00e4in ensimm\u00e4isen kerran v\u00e4h\u00e4n sen j\u00e4lkeen kun is\u00e4ni kuoli.\u201d Cunnell vertaa rivi\u00e4 pitk\u00e4lle matkalle l\u00e4htev\u00e4n, katkonaisesti k\u00e4ynnistyv\u00e4n auton \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n<p>Beat-liikkeen johtohahmoksi leimautuminen haittasi Kerouacia koko h\u00e4nen my\u00f6hemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan. Kirjailija alkoholisoitui ja kuoli 47-vuotiaana vuonna 1969. Matkalla-kirja teki h\u00e4nest\u00e4 kuuluisan, mutta tuhosi v\u00e4hitellen h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Traagisen miehen kirja on silti el\u00e4m\u00e4niloinen. Vaikka romaanissa olevat hahmot ovat kaikki pakomatkalla joko yhteiskunnasta tai itsest\u00e4\u00e4n, he l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t silti toisistaan merkityst\u00e4. Lukumatkalla k\u00e4yty\u00e4\u00e4n huomaa, ett\u00e4 toisenlaisiakin kiinnostavia todellisuuksia on olemassa.<\/p>\n<p>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arvostelu on julkaistu Katsaus-lehden numerossa 3 \/ 07. &#8212; Alkuper\u00e4isk\u00e4sikirjoituksen pitk\u00e4 matka&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[285],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/423"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=423"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/423\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3583,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/423\/revisions\/3583"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=423"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=423"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}