![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2020\/02\/c08a8d32-e93e-4a1b-ae47-b715603f183e.jpeg\")
<\/p>\n<\/p>\n
J\u00f6rn Donner kuoli tammikuussa kunnioitettavassa 86 vuoden i\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n sai aikaan paljon ja h\u00e4nt\u00e4 pidettiin syyst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 suomalaisena, er\u00e4\u00e4nlaisena vanhempana valtiomiehen\u00e4. Kulttuurin saralla Donner oli todellinen j\u00e4ttil\u00e4inen, tai Mammutti<\/em>, kuten h\u00e4n nimesi er\u00e4\u00e4n muistelmakirjansa. Er\u00e4\u00e4ksi tuotteliaisuutensa syyksi h\u00e4n nosti naljaillen hyv\u00e4t istumalihakset.<\/p>\n Minulla ei ole Donnerista henkil\u00f6kohtaisia muistoja. En tavannut h\u00e4nt\u00e4, mutta en ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n juuri tutustunut h\u00e4nen mittavaan tuotantoonsa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Mammutissa<\/em> on reilu tuhat uuvuttavaa sivua. Donner kiinnostaa minua enemm\u00e4n hahmona, kuten varmaan useimpia nykysuomalaisia. H\u00e4nt\u00e4 ei tosin kiinnostanut olla supisuomalainen, kansalainen muiden joukossa, vaan kuulua kansainv\u00e4liseen eliittiin. Helsingin Sanomien<\/em> tuoreessa henkil\u00f6kuvassa<\/a>\u00a0h\u00e4nen\u00a0kerrotaan ilmoittaneen nuorena olevansa\u00a0ennemmin viides Euroopassa kuin ensimm\u00e4inen Suomessa.<\/p>\n Juha Itkonen kirjoitti seitsem\u00e4n vuotta sitten<\/a> Imageen<\/em> Donnerista informatiivisen ja vet\u00e4v\u00e4n jutun. Hiljattain uudelleen julkaistu teksti todistaa j\u00e4lleen siit\u00e4, miss\u00e4 Itkosen suurimmat lahjat ovat: journalismissa. Niin tai n\u00e4in, artikkelista tekee toimivan varsinkin Itkosen halu verrata itse\u00e4\u00e4n, pehme\u00e4arvoista nuorempaa miest\u00e4, vanhempiin alfauroksiin, kuten Donneriin ja amerikkalaiseen kirjailija Philip Rothiin. He olivat kuulemma viimeisi\u00e4 tosimiehi\u00e4.<\/p>\n Donneria ja Rothia yhdist\u00e4\u00e4 heid\u00e4n l\u00e4hes pakkomielteinen suhtautumisensa miehiseen libidoon. Vanhenemisessa pahinta oli se, ettei penis en\u00e4\u00e4 toiminut. Satiirisessa elokuvassa Listen Up, Philip <\/em>(2014) naljaillaan verhoillusti Rothille. Siin\u00e4 nuori kirjailija tapaa idolisoimansa vanhan kollegan Ike Zimmermanin (Jonathan Pryce), joka on mallinnettu Rothin mukaan. Zimmerman ylpeilee vihamielisyydell\u00e4\u00e4n. H\u00e4n inhoaa ihmisi\u00e4 ja maailmaa, mist\u00e4 niin Rothia kuin Donneria joskus syytettiin.<\/p>\n Maskuliiniset ihanteet ovat tosiaan muuttuneet. Merete Mazzarella kritisoi Aurinkokissan vuosi<\/em> -teoksessaan (2015) Donneria ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 Ingmar Bergmania siit\u00e4, ett\u00e4 he tekiv\u00e4t aina niin kuin heit\u00e4 huvitti, eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4litt\u00e4neet tarpeeksi vaimoistaan tai lapsistaan. Miehet asettivat t\u00e4rke\u00e4n kulttuurillisen ty\u00f6ns\u00e4 kaiken muun edelle. Se ei en\u00e4\u00e4 sovi, kuten jo lapsilleen omistautuneen Itkosen esimerkki osoittaa. H\u00e4n tilitti taannoin<\/a>\u00a0Me Naisille<\/em>, ettei en\u00e4\u00e4 oikein ehdi kirjoittaa, mutta muisti samalla hehkuttaa perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Donner ei moiseen syyllistynyt. H\u00e4n kuului miesvaltaiseen vanhaan maailmaan ja ylpeili riippumattomuudellaan. Se oli h\u00e4nen br\u00e4ndins\u00e4, vaikka todellisuus lienee mutkikkaampi, kuten Imagen<\/em>\u00a0jutun yhteydess\u00e4 lainatuista\u00a0ep\u00e4ilevist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4. H\u00e4n kirjoittaa niiss\u00e4 muun muassa n\u00e4in: \u201dUsein tunnen kuinka mielisairaus v\u00e4ijyy, halu repi\u00e4 kaikki hajalle raivon vallassa, riist\u00e4yty\u00e4 ulos ja pakoon, tehd\u00e4 jotain ratkaisevaa. Mutta sitten seisahdun ja otan savukkeen.\u201d<\/p>\n Yksien mielest\u00e4 Donneria pystyi syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikesta pahasta ja toisten mukaan h\u00e4n oli kunnollisten arvojen\u00a0viimeisi\u00e4 puolustajia. H\u00e4n piilotti tarkoituksella herk\u00e4n puolensa ja veti loppuun asti tosimiehen roolia, vaikka puhuikin samalla humaanien sosiaalidemokraattisten k\u00e4sitysten puolesta. Ennen kaikkea Donner s\u00e4ilytti loppuun asti j\u00e4rkens\u00e4. H\u00e4nen ruumiinsa oli kovin runneltu, mutta aivot toimivat moitteetta ja lis\u00e4\u00e4 teoksia lienee postuumisti luvassa.<\/p>\n