{"id":426,"date":"2008-01-14T17:08:00","date_gmt":"2008-01-14T15:08:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/leevi-lehto-ja-kokeilemisen-helppous\/"},"modified":"2018-02-28T09:53:05","modified_gmt":"2018-02-28T07:53:05","slug":"leevi-lehto-ja-kokeilemisen-helppous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/leevi-lehto-ja-kokeilemisen-helppous\/","title":{"rendered":"Artikkeli: Leevi Lehto ja kokeilemisen helppous"},"content":{"rendered":"<p>Artikkeli julkaistiin Katsaus-kulttuurilehden numerossa 2\/2007.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Leevi Lehto on kirjallisuuden monitoimimies. H\u00e4n on julkaissut useita runokokoelmia niin omaa kuin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 runoutta, kirjoittanut kokeellisen romaanin, ollut Tuli&#038;Savu -lehden p\u00e4\u00e4toimittajana, perustanut kustantamon, opettanut luovaa kirjoittamista Kriittisess\u00e4 korkeakoulussa ja tehnyt paljon muuta. Lehto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 56-vuotiaanakin ristiriitoja.<\/p>\n<p>Miehell\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kiireit\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Nuori Voima \u2013palkinto ty\u00f6st\u00e4\u00e4n suomalaisen runouden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Nuorena Lehto kirjoitti, osallistui nuorisoliittoihin ja otti kantaa. Voitettuaan Parnasson vuoden 1967 runokilpailun h\u00e4n tuli julkisuuteen esikoiskirjallaan Muuttunut Tuuli (Otava, 1968). Kokoelmassa liikuttiin viel\u00e4 perinteisiss\u00e4 tunnelmissa:<\/p>\n<p>pehme\u00e4t varjot liukuvat edestakaisin tuulessa<br \/>maankuori kuorii kahtaalle peitett\u00e4\u00e4n lumi vesittyy<br \/>N\u00e4in kuulen tuulen kahisevan kohinan avoimesta ikkunasta<br \/>Ja ratkaisujen teko on vaarallista<br \/>Joku l\u00e4himm\u00e4isesi alkaa heti k\u00e4rsi\u00e4.<\/p>\n<p>Runoja seurasi politiikka. 70-luvulla Lehto oli mukana kommunistisessa puolueessa ja yritti est\u00e4\u00e4 puoluetta hajoamasta keskin\u00e4isiin riitoihinsa. 80-luvulla politiikka korvautui k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ll\u00e4 ja my\u00f6hemmin muilla kirjallisuuteen liittyvill\u00e4 projekteilla.<\/p>\n<p>Paradoksaalista kyll\u00e4 punaisesta taustastaan Lehto on aina tuntunut suurta yhteenkuuluvuutta Yhdysvalloista kotoisin olevien kirjailijoiden kanssa. John Ashbery ja Charles Bernstein ovat heist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4. Lehto on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt heist\u00e4 molempia suomeksi.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjat veiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n Lehdon kaiken ajan. Omien kirjojen kannalta hiljaisempaa vaihetta seurasi 1990-luvun luomispiikki. Lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4 ilmestyiv\u00e4t runokokoelma Ihan toinen iankaikkisuus (Otava, 1991), kokeellinen romaani Janajevin unet (Taifuuni, 1992) ja runokirja Kielletyt leikit (Otava, 1994).<\/p>\n<p>Vuonna 1997 Lehto julkaisi suomeksi sonettimuotoisen kokoelman nimelt\u00e4 \u00c4\u00e4ninen. Vaikka sonetin ei luulisi taipuvan hyvin \u00e4idinkielellemme, Lehto oli toista mielt\u00e4. Silloin h\u00e4n kirjoitti:<\/p>\n<p>Eiv\u00e4tk\u00e4 sanat merkityst\u00e4 riist\u00e4<br \/>jos eiv\u00e4t annakaan. K\u00e4y seist\u00e4<br \/>et\u00e4\u00e4ll\u00e4 kohteistaan ja &#8220;soida&#8221; niist\u00e4:<br \/>edet\u00e4 tiet\u00e4 tuulen-seppeleist\u00e4.<\/p>\n<p>Ennen kuin n\u00e4ytteen puristavat selk\u00e4piist\u00e4<br \/>ja varoittavan esimerkin teist\u00e4<br \/>(&#8220;tyhjin\u00e4 vuotavista tynnyreist\u00e4&#8221;)<br \/>kyh\u00e4\u00e4v\u00e4t, neuvoni on: Niist\u00e4, kiist\u00e4!<\/p>\n<p>Riimi voi olla isku taikka voita.<br \/>Vie tyhj\u00e4 t\u00e4hdellisyys lukuhalut,<br \/>jos yksinomaan silm\u00e4\u00e4t markkinoita<\/p>\n<p>voi hyllyillens\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 kaupankalut.<br \/>Arvalla heit\u00e4 miimit, lainaa alut,<br \/>maailman taskussa on maailmoita.<\/p>\n<p>Vuonna 2000 Lehto lupasi lopettaa kirjoittamisen, mutta py\u00f6rsi my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4, tai pikemminkin tarkensi sit\u00e4. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4nen p\u00e4\u00e4asiallisena julkaisukanavanaan on toiminut internet. Kirjailijan verkkosivut ovat t\u00e4ynn\u00e4 materiaalia.<\/p>\n<p>Lehto edist\u00e4\u00e4 ja kirjoittaa kokeellista runoutta. Sit\u00e4 ei aina katsota hyv\u00e4ll\u00e4 perinteisemm\u00e4n runouden yst\u00e4vien keskuudessa. H\u00e4nen aloittamansa google-runogeneraattori, jossa hakukone kirjoittaa runon muutamalla annetulla sanalla, on her\u00e4tt\u00e4nyt tunteita puolesta ja vastaan. Lehto on ihastuttanut ja vihastuttanut my\u00f6s julkaisemalla teoksen nimelt\u00e4 P\u00e4iv\u00e4 (Kirja kerrallaan, 2004), jossa on kaikki 20. elokuuta 2003 julkaistut Suomen Tietotoimiston uutiset lajiteltuna aakkosj\u00e4rjestykseen. Muutama vuotta sitten kauppoihin ilmestynyt runokirja Ampauksia ymp\u00e4ripy\u00f6riv\u00e4st\u00e4 raketista (Savukeidas, 2004) on my\u00f6s ep\u00e4sovinnainen, kokeileva kokonaisuus.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4nkaltaiset tempaukset ovat Lehdolle arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta kokeelliselle runoilijalle sopii mielenkiintoista kyll\u00e4 my\u00f6s klassisempi runous. Kivi, Runeberg ja Leino ovat kovassa kulutuksessa, luvussa ja tulkinnassa. Lehto onkin monesti kehottanut ihmisi\u00e4 arvioimaan itsen\u00e4isyytt\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 Suomea uudelleen runojen kautta.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nirunouskin on saanut Lehdon innostumaan. H\u00e4n on kokeillut \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n ja kokeillut erilaisia keino\u00e4\u00e4ni\u00e4. Lehto on my\u00f6s r\u00e4p\u00e4nnyt Eino Leinon runoja, koska on kiinnostunut niiden tarjoamista rytmisist\u00e4 mahdollisuuksista.<\/p>\n<p>Lehto yritt\u00e4\u00e4 \u201dkyseenalaistaa korrektin kielen vallan kirjallisuudessa.\u201d H\u00e4nen mukaansa kielt\u00e4 ei tarvitse hallita t\u00e4ydellisesti, ett\u00e4 sill\u00e4 voisi kirjoittaa.<\/p>\n<p>Kun mik\u00e4\u00e4n ei ole kielletty\u00e4, saattaa joskus sattumalta tai tarkoituksella osua uusiin ja mielenkiintoisiin asioihin. Tekij\u00e4n ei tarvitse tehd\u00e4 kaikkea itse, vaan runo tai romaani voi synty\u00e4 my\u00f6s oivalluksen, l\u00f6yt\u00e4misen kautta.<\/p>\n<p>Er\u00e4s t\u00e4llainen oivallus oli Ntamo. Lehdon t\u00e4n\u00e4 vuonna perustama kustantamo toimii vain internetiss\u00e4 ja sit\u00e4 py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n book on demand \u2013periaatteella. Ntamo ei markkinoi kirjojaan mitenk\u00e4\u00e4n, mutta pystyy Lehdon mukaan julkaisemaan paljon ja lyhyell\u00e4 varoitusajalla.<\/p>\n<p>Konsepti ei ole suomessakaan uusi, mutta Lehto on ensimm\u00e4inen, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 n\u00e4in laajassa mittakaavassa. Ntamon julkaisemia teoksia ei saa kirjakaupoista. Kirjoja saattaa l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6hemmin kirjastoista, mutta kauppaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vain verkossa..<\/p>\n<p>   Rahoiksi kirjailija tai kustantaja eiv\u00e4t Ntamolla ly\u00f6, elleiv\u00e4t sitten onnistu muuttamaan kuluttajien tottumuksia. Lehto onkin liikkeell\u00e4, j\u00e4lleen kerran, kokeilumielell\u00e4.<\/p>\n<p>Kun virheellinenkin kieli voi olla merkityksi\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 ja edess\u00e4 on internetin tarjoama l\u00e4hes loputon mahdollisuus, Leevi Lehdolla riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tekemist\u00e4 seuraaviksi vuosiksi ja vuosikymmeniksi. Tulevaisuus on kirjoja t\u00e4ynn\u00e4.<\/p>\n<p>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi 8-9\/2007<\/p>\n<p>Kirjoittaja opiskelee luovaa kirjoittamista Kriittisess\u00e4 korkeakoulussa. Leevi Lehdon kotisivu l\u00f6ytyy osoitteesta http:\/\/www.leevilehto.net.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Artikkeli julkaistiin Katsaus-kulttuurilehden numerossa 2\/2007. &#8212; Leevi Lehto on kirjallisuuden monitoimimies. H\u00e4n&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[285,334],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/426"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=426"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3586,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/426\/revisions\/3586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}