![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2020\/04\/9789510446287_frontcover_final_original.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Juhani Branderin esseekokoelma Miehen kuolema \u2013 Pohdintoja maskuliinisuudesta <\/em><\/a>(2020), jonka suuri kustantamo WSOY tekij\u00e4n julkaisuhistorian huomioiden hieman yll\u00e4tt\u00e4en julkaisi, on sek\u00e4 ajankohtainen ett\u00e4 persoonallinen. Kirjoitin siit\u00e4 tuoreeltaan arvostelun Demokraattiin<\/em> ja linkit\u00e4n juttuni t\u00e4m\u00e4n blogimerkinn\u00e4n kommentteihin, kun se julkaistaan lehden nettisivuilla<\/a>.<\/p>\n Kiteytettyn\u00e4 todettakoon, ett\u00e4 pidin Branderin kirjasta, vaikka siin\u00e4 onkin useita minua h\u00e4iritsevi\u00e4 elementtej\u00e4. Ensin ruusut: Brander pist\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 likoon ja tuo kotimaiseen esseehen raadollista tunnustuksellisuutta. H\u00e4n on Miehen kuolemassa<\/em> todella l\u00e4sn\u00e4 ja sen joka sivulta v\u00e4littyy tunne siit\u00e4, ett\u00e4 teos oli pakko kirjoittaa. Ja sitten risut: tekstien taso heittelee liikaa ja Branderin tapa tukeutua esimerkiksi sukupuolentutkijoihin ei toimi, vaikka onkin rakenteellisesti ja tyylillisesti perusteltua.<\/p>\n Brander kertoo tai pikemminkin tilitt\u00e4\u00e4 esseiss\u00e4\u00e4n kokemuksistaan miehen\u00e4. Ne ovat olleet enimm\u00e4kseen ik\u00e4vi\u00e4, vaikka h\u00e4n onkin tehnyt uraa kirjailijana ja toimittajana. Fyysisesti isona tyyppin\u00e4 Branderin oletettiin sujahtavan tiettyyn muottiin, vaikka stereotyyppist\u00e4 kovaa ja hiljaista miest\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole. Sit\u00e4 tavoitellut Brander pakotettiin silti piilottamaan herkk\u00e4 puolensa \u00e4ij\u00e4ilev\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6kseen.<\/p>\n Esseisti nostaa kunnon nykymieheksi norjalaisen kirjailija Karl Ove Knausg\u00e5rdin, jonka autofiktiivinen Taisteluni<\/em>-romaanisarja<\/a> (suomeksi 2012\u20132016) kertoo muun muassa h\u00e4nen koettelemuksistaan lukevana ja kirjoittavana miehen\u00e4. Miehen kuolema<\/em> muistuttaa tosin enemm\u00e4n toista taannoista kohukirjaa, Timo H\u00e4nnik\u00e4isen seksuaalista syrj\u00e4ytymist\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 teosta Ilman<\/em><\/a> (2009). Molemmat yritt\u00e4v\u00e4t ratkaista nykymaskuliinisuuden ongelman, mutta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat kovin erilaisia. Siin\u00e4 miss\u00e4 edellinen vaatii aikansa el\u00e4neen miesmallin unohtamista, j\u00e4lkimm\u00e4inen haaveilee paluusta vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin naiset tiesiv\u00e4t paikkansa.<\/p>\n On kuitenkin aiheellista kysy\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Branderin ja H\u00e4nnik\u00e4isen sukupuolisotkut ovat itse aiheutettuja? Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ne tulisi laittaa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 m\u00e4d\u00e4n kulttuurin tai toisaalta yksil\u00f6n valintojen piikkiin? Valkoisten heteromiesten valitus ei muutenkaan ole sielt\u00e4 raikkaimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, kuten Branderkin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4\u00e4n rehellisesti tunnustaa. H\u00e4n ja H\u00e4nnik\u00e4inen voisivatkin kenties ratkaista miehisen paremmuutensa nyrkkeily- tai vapaaottelukeh\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Kuten Miehen kuoleman<\/em> kritiikiss\u00e4ni huomautin, opin rockmuusikko Bruce Springsteenilt\u00e4 miehen voivan olla samaan aikaan kova ja herkk\u00e4. Springsteen toimi minulle vahvana is\u00e4hahmona, jollainen Branderilta ja H\u00e4nnik\u00e4iselt\u00e4 kenties puuttui. Kasvoin Heinolassa, jossa l\u00e4hinn\u00e4 pelattiin videopelej\u00e4 ja ajettiin autolla rinki\u00e4 torin ymp\u00e4ri. N\u00e4iss\u00e4 aktiviteeteissa ei ole mit\u00e4\u00e4n pahaa, mutta ne eiv\u00e4t riitt\u00e4neet minulle. Kirjastosta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni runot ja musiikkilevyt johdattivat minut kuitenkin kulttuurin pariin.<\/p>\n Mutkattomampi l\u00e4hestymistapani sukupuoleeni johtuukin kenties siit\u00e4, ett\u00e4 en tullut \u00e4lykk\u00f6perheest\u00e4 tai yliopistopiireist\u00e4, vaan maalta. En varmaankaan pystyisi tekem\u00e4\u00e4n Ilman<\/em>-esseekokoelman tai Miehen kuoleman<\/em> kaltaista avautumiskirjaa, sill\u00e4 minulla ei ole aiheesta tarpeeksi sanottavaa. N\u00e4k\u00f6kulmani lienee terveempi.<\/p>\n Sek\u00e4 H\u00e4nnik\u00e4isen ett\u00e4 Branderin teokset ovat kiinnostavia ja ongelmallisia. Ratkaisuja etsit\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 ehk\u00e4 v\u00e4\u00e4rist\u00e4 suunnista, kuten vanhoillisesta ajattelusta ja erilaisista tutkimuksista. Kumpikin esseisti tuntuu p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n vain entist\u00e4 pahempaan henkiseen solmuun, vaikka luokin samalla hyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Julkaisuista Miehen kuolema<\/em> k\u00e4sittelee tosin turhan monia ajankohtaisia ilmi\u00f6it\u00e4, kuten Joker-<\/em>elokuvaa<\/a> (2019) ja psykologi Jordan Petersonin nettipaasausta<\/a>. Vaikkapa Ville Rannan sarjakuvaromaani Kuningas menett\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4<\/em><\/a> (2018), niin ik\u00e4\u00e4n WSOY:lt\u00e4, k\u00e4sittelee nykymiehen kriisi\u00e4 Branderia viihdytt\u00e4v\u00e4mmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Juhani Branderin esseekokoelma Miehen kuolema \u2013 Pohdintoja maskuliinisuudesta (2020), jonka suuri kustantamo…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[813,815,811,808,812,814],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2020\/04\/9789510446287_frontcover_final_original.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4316"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4316"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4338,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4316\/revisions\/4338"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}