![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2020\/12\/mishima-yukio-1966.jpg\"){kind=spacer}
<\/p>\n<\/p>\n
Japanilaisen kirjailija Yukio Mishiman (1925\u20131970) kuolemasta tuli marraskuussa kuluneeksi 50 vuotta. Merkkip\u00e4iv\u00e4n kunniaksi Kiiltomato<\/em> julkaisi pitk\u00e4n esseeni<\/a>, jossa k\u00e4sittelen kriittisesti Mishiman el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tuotantoa. Editoin t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 yhdess\u00e4 sivun p\u00e4\u00e4toimittaja Ville H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen kanssa. Sovin samalla, ett\u00e4 esseeni saksimaton versio p\u00e4\u00e4tyy Japanin kulttuuria k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n tietokirjaani, joka ilmestyy sitten joskus.<\/p>\n Mishiman aivoituksia on n\u00e4in j\u00e4lkeenp\u00e4in l\u00e4hes vaikea uskoa todeksi. H\u00e4n oli fanaatikko ja kirjallisuuden samurai, eik\u00e4 h\u00e4nen persoonaansa varmasti en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4isi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Mutta miten taitava kirjoittaja h\u00e4n olikaan. H\u00e4n yhdisti omaper\u00e4isen ilmaisun perinteiden kunnioittamiseen. H\u00e4n ei tyytynyt v\u00e4h\u00e4\u00e4n, vaan oli muun muassa voittaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon, perusti yksityisarmeijan ja teki rituaali-itsemurhan Japanin itsepuolustusjoukkojen p\u00e4\u00e4majassa yritetty\u00e4\u00e4n ensin turhaan innoittaa sen sotilaat vallankumoukseen.<\/p>\n Mishima palvoi keisaria \u2013 siis instituutiota, ei ihmist\u00e4 \u2013 ja vaati japanilaisia toimimaan samoin. H\u00e4n haaveili paluusta Meiji-restauraatiota<\/a> ja amerikkalaisten vaikutteiden tuloa edelt\u00e4neisiin arvoihin, mutta heitt\u00e4ytyi samalla t\u00e4ysill\u00e4 uuteen globaaliin aikaan esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Levi\u2019sin farkkuja sek\u00e4 havaijipaitoja, asumalla eurooppalaiseen tyyliin rakennetussa kartanossa ja nauttimalla kansainv\u00e4lisest\u00e4 menestyksest\u00e4\u00e4n. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen el\u00e4v\u00e4 japanilainen kirjailija, joka nousi huomattavaan kuuluisuuteen my\u00f6s l\u00e4nness\u00e4, eik\u00e4 n\u00e4in rajoja rikkova p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen voinut olla hivelem\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nen itsetuntoaan.<\/p>\n Luin esseet\u00e4ni varten Mishiman koko suomennetun tuotannon ja my\u00f6s h\u00e4nen englanniksi k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4 romaanejaan. Mishima kyn\u00e4ili paljon muutakin, muun muassa runoja, n\u00e4ytelmi\u00e4 ja kolumneja, mutta h\u00e4nen fiktionsa tunnetaan meill\u00e4 parhaiten. Suurimman vaikutuksen minuun tekiv\u00e4t romaanit Kultainen temppeli<\/em> ja neliosainen The Sea of Fertility,<\/em> jota ei ole saatavilla suomeksi.<\/p>\n Mishiman proosa on tyylillisesti hieman vanhentunutta ja puisevaa, mutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 pime\u00e4n energiansa ja \u00e4lyns\u00e4. Mishiman kanssa joutuu ponnistelemaan. H\u00e4n taitaa kuitenkin my\u00f6s viihdytt\u00e4misen, kuten trillerim\u00e4inen Kunnia on katkera juoma<\/em> ja kulutuskulttuurin satiiri Life for Sale<\/em> osoittavat.<\/p>\n Jos varhainen onnistuminen Kultainen temppeli<\/em> oli viel\u00e4 osin saksalaisen klassikko Thomas Mannin matkimista, niin japanilaisen p\u00e4\u00e4ty\u00f6 The Sea of Fertility<\/em> loistaa kaikin tavoin. Kirjassa on silti jopa \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 raskautta. Ennen siihen sukeltamista onkin hyv\u00e4 tuntea Japanin historiaa ja kulttuuria sek\u00e4 buddhalaisia teorioita. Kuusta l\u00f6ytyv\u00e4n pime\u00e4n alueen mukaan nimetty The Sea of Fertility<\/em> hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Mishiman vahvuuksia, kuten h\u00e4nen yksityiskohtien tajuaan, kyky\u00e4\u00e4n rakentaa kohtauksia ja taitoaan eritell\u00e4 inhimillisi\u00e4 heikkouksia viile\u00e4sti kuin tiedemies, huomautettiin The Guardianissa<\/em><\/a>.<\/p>\n