![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2021\/02\/9789512401512_hhhh.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Et\u00e4luentojen pit\u00e4minen tuntuu yh\u00e4 oudolta. Joskus linjoilla on vain pari hassua katsojaa ja kuulijaa, joskus taas paljon enemm\u00e4n. Taannoinen luentoni<\/a> historiallisista romaaneista HHhH \u2013 Heydrichin salamurhan j\u00e4ljill\u00e4<\/em> (2010) ja P\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky<\/em> (2017) ker\u00e4si ik\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n yleis\u00f6\u00e4, joten kirjoitan niist\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Tajusin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 my\u00f6s Jonathan Littellin Hyv\u00e4ntahtoiset<\/em><\/a> (2006) olisi pit\u00e4nyt ottaa mukaan, vaikka se onkin v\u00e4h\u00e4n vanhempi teos. N\u00e4m\u00e4 historialliset romaanit t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Kaikissa kerrotaan toisesta maailmansodasta ja saksalaisista, mutta n\u00e4k\u00f6kulmat ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t. Oppimisen lis\u00e4ksi lukija viihtyy.<\/p>\n Vaikka t\u00e4llaisen proosan tarkka m\u00e4\u00e4rittely on vaikeaa, l\u00f6ysin seuraavan kuvauksen Kirjasammosta<\/em><\/a>: “Historiallinen romaani on yksinkertaisesti m\u00e4\u00e4ritellen romaani, jonka tarina sijoittuu menneisyyteen. Kyse on aina kirjoitushetkest\u00e4: jos kuvataan kirjoitushetken kanssa samana aikakautena tapahtuneita asioita, on puolestaan kyse aikalaiskuvauksesta.”<\/p>\n En voi kuvitella montaa kuluneempaa aihetta tarinalle kuin natsit. Hitlerist\u00e4 ja kumppaneista on riitt\u00e4nyt juttua, mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pahuuden teema jaksaa kiinnostaa yh\u00e4. Harvoissa t\u00e4llaisissa kertomuksissa on kuitenkaan yht\u00e4 raikas ote kuin Hyv\u00e4ntahtoisissa<\/em>, HHhH:ssa<\/em><\/a> ja P\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyss\u00e4<\/em><\/a>.<\/p>\n Hyv\u00e4ntahtoisissa<\/em> seurataan SS-upseeria sodan aikana. H\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 turhaan vakuuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 natseilla oli oikeasti puhtaat jauhot pussissa. Littell keskittyy psykologiaan ja kirjoittaa kansallissosialismin painajaismaisimmista puolista.<\/p>\n Suuri osa romaanista on puhdasta fiktiota, vaikka puitteet ovat todelliset. Laurent Binet\u2019n HHhH<\/em> ja \u00c9ric Vuillardin P\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky<\/em> tukeutuvat lujemmin faktoihin. Niiss\u00e4 jopa muistetaan mainita aina, kun kirjailijat panevat sekaan omiaan.<\/p>\n HHhH:ssa<\/em>, jonka erikoinen nimi tulee saksankielisest\u00e4 sanonnasta Himmlers Hirn heisst Heydrich, eli Himmlerin aivot ovat Heydrich, kerrotaan Hitlerin luottomies Reinhard Heydrichin murhasta. P\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyss\u00e4<\/em> raportoidaan puolestaan sek\u00e4 natsien taloudellisista tukijoista ett\u00e4 Anschlussista, vuonna 1938 tapahtuneesta It\u00e4vallan liitt\u00e4misest\u00e4 Saksaan. Romaanit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t monia ainakin minulle uusia paljastuksia.<\/p>\n Lajityyppien sekoitus saattaa h\u00e4mment\u00e4\u00e4, mutta Littellin, Binet’n ja Vuillardin tekstit sopivat hyvin aikaamme, jossa ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n kaikkea, my\u00f6s jo sinet\u00f6ity\u00e4 historiallista totuutta. Tommi Melender kirjoitti Suomen Kuvalehdess\u00e4<\/em><\/a>: “Binet kiivaili tositapahtumista kertovia romaaneja vastaan, koska ne ovat nojautuvinaan faktoihin, mutta sy\u00f6tt\u00e4v\u00e4t lukijalle sepitett\u00e4. H\u00e4n kielt\u00e4ytyi kuvitelluista yksityiskohdista: Heydrich ei kohotellut kulmakarvojaan, eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen surmaajansa pyyhkineet hike\u00e4 otsaltaan.” Ja edelleen: “Vuillard ei ole yht\u00e4 tinkim\u00e4t\u00f6n, vaan el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 teksti\u00e4\u00e4n historianhenkil\u00f6iden ilmeill\u00e4, eleill\u00e4 ja huudahduksilla. Olennaisissa asioissa P\u00e4iv\u00e4k\u00e4skykin<\/em> perustuu tutkittuun tietoon.”<\/p>\n Jos romaani todella on kaikkiruokainen sika, kuten sanotaan, niin Littell, Binet ja Vuillard ovat runsaine tarinoineen taidemuodon ytimess\u00e4. Heid\u00e4n teoksensa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t luottamusta ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t mieleen etenkin siksi, ett\u00e4 ne nostavat esiin likaisen totuuden virallisen kaunistelun takaa. Vuillard kommentoi<\/a> metodiaan STT:lle: “Kirjallisuus tutkii tapahtumia hyvin l\u00e4helt\u00e4, tarkentaa katseensa mieluummin p\u00f6yt\u00e4liinan tahraan kuin ruokalistaan, jotta todella tuntisimme tapahtumien ja todellisuuden merkityksen.”<\/p>\n Oscar Wilden mukaan meid\u00e4n ei pid\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 jumiin kysymykseen siit\u00e4, ovatko jotkin kirjat moraalisia vai moraalittomia. Ne ovat vain joko hyvin tai huonosti kirjoitettuja, eiv\u00e4t muuta. Olen samaa mielt\u00e4. Ket\u00e4\u00e4nh\u00e4n ei pakoteta lukemaan mit\u00e4\u00e4n, paitsi ehk\u00e4 joskus koulussa, eiv\u00e4tk\u00e4 lukijat my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niele purematta kaikkea. Hyv\u00e4ntahtoiset<\/em>, HHhH<\/em> ja P\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky<\/em> toimivat onneksi sek\u00e4 proosana ett\u00e4 tietona.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Et\u00e4luentojen pit\u00e4minen tuntuu yh\u00e4 oudolta. Joskus linjoilla on vain pari hassua katsojaa…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[850,206,852,217,851,518,664],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","historia"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2021\/02\/9789512401512_hhhh.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4722"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4722"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4722\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4737,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4722\/revisions\/4737"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4722"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4722"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4722"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}