{"id":4928,"date":"2022-03-16T13:24:01","date_gmt":"2022-03-16T11:24:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/?p=4928"},"modified":"2022-03-16T13:25:10","modified_gmt":"2022-03-16T11:25:10","slug":"grimmin-saduista-controliin-kirjasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/grimmin-saduista-controliin-kirjasta\/","title":{"rendered":"Grimmin saduista Controliin -kirjasta"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone wp-image-4929\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/03\/grimmin.jpg\" alt=\"\" width=\"321\" height=\"455\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/03\/grimmin.jpg 564w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/03\/grimmin-212x300.jpg 212w\" sizes=\"(max-width: 321px) 100vw, 321px\" \/><\/p>\n<p>Ensi kuussa julkaistaan esseeteos <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/arthouse.fi\/sivu\/tuote\/grimmin-saduista-controliin\/4043975\"><i>Grimmin saduista Controliin<\/i><\/a>, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n monipuolisesti kirjallisuuden ja videopelien varsin solmuista suhdetta. Mukana ovat teksteill\u00e4\u00e4n lis\u00e4kseni muun muassa n\u00e4kemykselliset ajattelijat Aura Nurmi ja Jani Saxell. He kirjoittavat <i>Dyynist\u00e4<\/i> ja Stephen Kingist\u00e4. Oma esseeni k\u00e4sittelee puolestaan H.P. Lovecraftin (1890\u20131937) kauhujutuista kehiteltyj\u00e4 pelej\u00e4. Onko Lovecraftin kirjallista perint\u00f6\u00e4 kunnioitettu vai k\u00e4ytetty hyv\u00e4ksi?<\/p>\n<p>Lovecraft on eritt\u00e4in kiistanalainen henkil\u00f6 ja kirjailija, kuten teen esseess\u00e4nikin selv\u00e4ksi. H\u00e4nen ep\u00e4miellytt\u00e4vyytens\u00e4 ei kuitenkaan mielest\u00e4ni est\u00e4 ihailemasta h\u00e4nen tarinoitaan \u2013 tai ainakaan niiden mielikuvituksellisuutta. Lovecraftin vaikutus my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n kauhutaiteeseen, oli kyse sitten vaikkapa kirjoista, elokuvista tai peleist\u00e4, on kiistaton. H\u00e4n oli kuollessaan marginaalikirjailija, mutta uskolliset seuraajat pitiv\u00e4t mestarinsa muistoa yll\u00e4 ja ennen pitk\u00e4\u00e4 Lovecraftista innostuttiin laajemmin.<\/p>\n<p>Lovecraft vihasi niin kutsuttua realismia. H\u00e4n ei halunnut kuvailla todellisuutta tai j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sit\u00e4 uudestaan, vaan j\u00e4tti sen huomioimatta, koska se oli niin ep\u00e4kiinnostava. Lovecraftin proosa voisi silti olla totta, mik\u00e4 ahdistaa siin\u00e4 ehk\u00e4 eniten. H\u00e4n kirjoitti muun muassa pimeist\u00e4 jumaluuksista, kuten lonkerohirvi\u00f6 Cthulhusta, jotka vaanivat meit\u00e4 toisissa todellisuuksissa ja odottavat p\u00e4\u00e4sy\u00e4 omaamme. Ihmisi\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i suuri pimeys. Universumi ei ole meit\u00e4 kohtaan kuitenkaan erityisen vihamielinen, vaan l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n, aivan kuin olisimme pelkki\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4. Itse asiassa kaikki el\u00e4m\u00e4 saattaa olla suurten jumalien luomaa joko vahingossa tai huvikseen. K\u00e4sit\u00e4mme kauhuksemme olevamme pienell\u00e4 valoisalla saarella suuren kosmisen pimeyden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>1970-luvulle tultaessa Lovecraft oli jo populaarikulttuurin valtavirtaa, kiitos esimerkiksi kirjojen ja lautapelien, mutta h\u00e4nen alkuper\u00e4iset ideansa k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi outoja mutaatioita. Tuloksena oli sek\u00e4 onnistumisia ett\u00e4 floppeja. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/H._P._Lovecraft\">Wikipediassa<\/a> lainataan <i>Ulkomaisia fantasiakirjailijoita<\/i> -teosta (2003), jonka mukaan lukuisat \u201dj\u00e4ljittelij\u00e4t eiv\u00e4t yksinkertaisesti ole kyenneet tavoittamaan [Lovecraftin] kosmista yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja kauhua. Moderni kauhukirjallisuus on useimmiten l\u00e4htenyt aivan eri linjoille, joko m\u00e4ss\u00e4ilem\u00e4\u00e4n verisill\u00e4 yksityiskohdilla tai sitten etsim\u00e4\u00e4n kauhua ihmisen oman mielen sis\u00e4lt\u00e4. Lovecraftin t\u00e4rkein perint\u00f6 onkin kenties se hyyt\u00e4v\u00e4n pelon tunne, jolla h\u00e4n latasi parhaat tarinansa.\u201d<\/p>\n<p>Kommentoinkin <i>Grimmin saduista Controliin <\/i>-kirjassa, ett\u00e4 Lovecraftin vaikutus my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n kauhuun ja fantasiaan on usein luonteeltaan ep\u00e4suoraa ja tyylillist\u00e4. Puhutaankin <i>lovecraftilaisuudesta<\/i>, Oxfordin yliopiston sanakirjaan asti p\u00e4\u00e4sseest\u00e4 termist\u00e4. Kirjailija ei todenn\u00e4k\u00f6isesti olisi hyv\u00e4ksynyt videopelej\u00e4 taide- tai viihdemuotona, mutta nekin ovat ammentaneet h\u00e4nelt\u00e4. Suosikkejani ovat etenkin <i>Quake<\/i>-r\u00e4iskinn\u00e4t ja japanilaisen From Softwaren toimintaseikkailut, kuten <i>Dark Soulsit<\/i> ja <i>Bloodborne<\/i>. My\u00f6s saman firman uudessa <i>Elden Ringiss\u00e4<\/i> on selvi\u00e4 vaikutteita Lovecraftilta, vaikka ei tietenk\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4. From Software tapailee lovecraftilaisuutta ainakin peliens\u00e4 yleisen tunnelman, iljett\u00e4vien hirvi\u00f6iden ja kauhistuttavien maisemien osalta. <i>Dark Soulseissa<\/i>, <i>Bloodbornessa<\/i> ja <i>Elden Ringiss\u00e4<\/i> n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkiksi niin massiivisia rakennelmia, etteiv\u00e4t ne voi olla ihmisten pystytt\u00e4mi\u00e4 tai tarkoitettu heille.<\/p>\n<p>Lovecraftilaisia videopelej\u00e4 ei pidet\u00e4 verisukulaisina, vaan yst\u00e4vin\u00e4 tai tuttavina. The Gamer -sivuston toimittaja Fredrick Ochamin <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.thegamer.com\/best-lovecraftian-games-horror\/\">mukaan<\/a> Lovecraftin tarinat ja niiden inspiroimat pelit eroavat toisistaan etenkin seuraavasti: siin\u00e4 miss\u00e4 edelliset luottavat kieroutuneisiin kuvitelmiin hirvi\u00f6ist\u00e4, joita ihmismieli ei voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, j\u00e4lkimm\u00e4iset panostavat enemm\u00e4n selviytymiskauhuun ja Sherlock Holmes -henkiseen etsiv\u00e4ty\u00f6h\u00f6n. Toimivimmat lovecraftilaiset pelit eiv\u00e4t usko halpaan s\u00e4ikyttelyyn ja puolivillaisiin tarinoihin, vaan psykologiseen pelotteluun ja syv\u00e4llisiin mysteereihin. Ne eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti menet\u00e4 vieh\u00e4tyst\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isell\u00e4 l\u00e4pipeluukerralla. The Gamerin artikkelissa \u201d20 Best Lovecraftian Games For Horror Fans\u201d (2021) mainitaan muun muassa <i>Darkest Dungeon<\/i>, <i>Carrion<\/i>, <i>Darkwood<\/i>\u00a0ja <i>Eternal Darkness<\/i>\u00a0\u2013 kaikki hyvin erilaisia nimikkeit\u00e4.<\/p>\n<p>Kauhu on yleisesti ottaen vaikeimpia lajityyppej\u00e4, oli kyseess\u00e4 sitten kirja, elokuva tai peli. <i>Resident Evil<\/i> -pelisarjan tyylinen s\u00e4ps\u00e4yttely on levinnyt laajalle, koska hienovaraisempaa, psykologisempaa ja \u00e4lyllisemp\u00e4\u00e4 otetta on niin haastava tavoittaa. My\u00f6s lovecraftilaiset pelit valitsevat toisinaan kaupallisemman tien, jossa korostetaan toimintaa pelottelun kustannuksella. Joskus Lovecraft taipuu tosin toiminnaksikin. Jo mainitut <i>Quaket<\/i>, <i>Dark Soulsit<\/i> ja <i>Bloodborne\u00a0<\/i>ovat er\u00e4it\u00e4 t\u00e4llaisia onnistumisia. Niiss\u00e4 luodaan uudet, omalakiset maailmat Lovecraftin kauhufantasioiden pohjalta. N\u00e4m\u00e4 pelit suorastaan huutavat. Ne eiv\u00e4t ole kevytt\u00e4 viihdett\u00e4, vaan vaikeaa ja vaarallista toimintaa, joissa peleille tyypillinen voimafantasia \u2013 unelma vastustajien ylivertaisesta p\u00e4ihitt\u00e4misest\u00e4 \u2013 yhdistet\u00e4\u00e4n aitoon tunnelmaan, tyyliin ja sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Lovecraftista voisi puhua kokonaisen kirjankin verran, mutta t\u00e4m\u00e4 merkint\u00e4 ja <i>Grimmin saduista Controliin <\/i>-esseeni saavat nyt riitt\u00e4\u00e4. Teos kannattaa tilata saman tien, koska se ei ole mik\u00e4\u00e4n pintaraapaisu, vaan syv\u00e4llinen katsaus kirjallisuuden ja videopelien suhteeseen. Tunnustan sen hauskasti nimetyss\u00e4 tekstiss\u00e4ni \u201dLovecraftin lonkerot kaikkialla\u201d, ett\u00e4 kirja ja videopeli ovat niin erilaisia medioita, ett\u00e4 niit\u00e4 on ehk\u00e4 ep\u00e4reilua verrata kesken\u00e4\u00e4n. Mutta yritt\u00e4nytt\u00e4 ei laiteta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensi kuussa julkaistaan esseeteos Grimmin saduista Controliin, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n monipuolisesti kirjallisuuden ja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[877,876,286,303,602,717,719],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/03\/grimmin.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4928"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4928"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4928\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4934,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4928\/revisions\/4934"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4928"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4928"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4928"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}