{"id":4952,"date":"2022-04-21T15:26:37","date_gmt":"2022-04-21T12:26:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/?p=4952"},"modified":"2022-04-21T15:26:37","modified_gmt":"2022-04-21T12:26:37","slug":"mutta-pimeys-nakee-sydamen-romaanista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/mutta-pimeys-nakee-sydamen-romaanista\/","title":{"rendered":"Mutta pimeys n\u00e4kee syd\u00e4men -romaanista"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4953\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/04\/muttapimeysnakeesydamen.jpg\" alt=\"\" width=\"345\" height=\"500\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/04\/muttapimeysnakeesydamen.jpg 345w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/04\/muttapimeysnakeesydamen-207x300.jpg 207w\" sizes=\"(max-width: 345px) 100vw, 345px\" \/><\/p>\n<p>Toimin Tuomas Mustikaisen esikoisromaanin <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/like.fi\/kirjat\/mutta-pimeys-nakee-sydamen\/\"><em>Mutta pimeys n\u00e4kee syd\u00e4men<\/em><\/a> yhten\u00e4 esilukijana ja olen my\u00f6s Mustikaisen yst\u00e4v\u00e4, joten olen kirjan arvioimiseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin j\u00e4\u00e4vi. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin esittelyni teoksesta, koska se kuuluu parhaisiin t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 lukemiini romaaneihin esimerkiksi Iida Rauman <em>H\u00e4vityksen<\/em> ohella.<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4kin: mik\u00e4 nimi! <em>Mutta pimeys n\u00e4kee syd\u00e4men<\/em> -otsikko on lainaus er\u00e4\u00e4st\u00e4 Amos Ozin runosta, mutta se kuvaa t\u00e4sm\u00e4llisesti Mustikaisen romaanin teemoja, kuten sokeutumista, sotaa ja pahuutta. Kirjan min\u00e4kertoja Tuomas on L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n l\u00e4hetetty sotareportteri, joka traumatisoituu kokemastaan ja palaa kotiinsa Turkuun. Siell\u00e4 h\u00e4n kohtaa israelilaisen pasifisti Hannahin, rakastuu ja sokeutuu. Tilanne pakottaa miehen tekem\u00e4\u00e4n tili\u00e4 uuden el\u00e4m\u00e4ntilanteensa kanssa.<\/p>\n<p>Mustikainen sanoi hiljattain haastattelussa, ett\u00e4 h\u00e4nen romaanistaan 1\u201399 % on totta. H\u00e4n toimi itse sotareportterina Gazassa ja Israelissa, asuu Turussa ja sokeutui. <em>Mutta pimeys n\u00e4kee syd\u00e4men<\/em> siis v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin leikittelee autofiktiivisill\u00e4 elementeill\u00e4. Omakohtaisuus v\u00e4littyy tarinan uskottavuudesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 se oli selv\u00e4sti pakko kertoa. Mink\u00e4\u00e4nlaisesta tilitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 paljastuskirjasta ei ole kuitenkaan kysymys, vaan Mustikainen k\u00e4sittelee fiktiossaan el\u00e4m\u00e4n vaikeuksia ja niist\u00e4 vapautumista.<\/p>\n<p>Arvostan teoksen syv\u00e4llisyytt\u00e4. On niin helppo ajatella latteasti ja yksinkertaistavasti, romaanissakin, mutta t\u00e4h\u00e4n Mustikainen ei syyllisty. H\u00e4nen teoksensa\u00a0kantavat teemat, kuten vankilat sis\u00e4ll\u00e4mme ja ymp\u00e4rill\u00e4mme, ovat loppuun asti mietittyj\u00e4: \u201dVapauden riist\u00e4v\u00e4 kontrolli ei ole vain nelj\u00e4\u00e4 sein\u00e4\u00e4 ja kalterit, vaan koneisto joka j\u00e4hmett\u00e4\u00e4 tietynlaisen yhteis\u00f6n normln kulttuurin sisuksiin.\u201d (s. 59)<\/p>\n<p>Pid\u00e4n erityisesti kertomuksen rakenteesta, siit\u00e4 symmetriasta mill\u00e4 asiat seuraavat toisiaan. Teksti on sanellun oloista.\u00a0S\u00e4hkem\u00e4inen tyyli ei kuitenkaan tunnu typer\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 kirjan kertoja on asiat suoraan ajatteleva, sanova ja kirjoittava toimittaja. Runollisuuttakin l\u00f6ytyy: \u201dKatsoimme niin pitk\u00e4lle pahaan, ett\u00e4 tulimme sokeiksi.\u201d (s. 190)<\/p>\n<p>Kirjassa kaikki on hajoamisen tilassa. Murtumista yritet\u00e4\u00e4n pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kin\u00e4isell\u00e4 hallinnalla, mutta prosessille ei voi lopulta mit\u00e4\u00e4n. Harvoin lukee n\u00e4in itsevarmaa kotimaista romaania.\u00a0Jopa kustantamon mainosteksti on t\u00e4sm\u00e4llinen, ei ymp\u00e4ripy\u00f6re\u00e4: \u201d<em>Mutta pimeys n\u00e4kee syd\u00e4men<\/em> on tarina el\u00e4m\u00e4n hauraudesta, kaiken keskener\u00e4isyydest\u00e4 ja vankiloista, joihin ihmiset suljetaan tai joihin he itse itsens\u00e4 sulkevat.\u201d<\/p>\n<p>Kirjan peruskuvio, jossa liian pitk\u00e4lle maailman pimeyteen harhautunut mies l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pilkahduksen valoa tapaamastaan vahvasta naisesta, on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kliseinen, mutta samalla yleismaailmallinen. Meid\u00e4n ei pit\u00e4isi olla toistemme heikkouksen suhteen niin armottomia. Sit\u00e4 paitsi jo t\u00e4m\u00e4 lause Tuomaksen kiinnostuksen kohteena olevasta Hannahista nostaa heid\u00e4n suhteensa latteuksien yl\u00e4puolelle: \u201dKaikkia muita olin katsonut v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla, mutta Hannahin tahdoin todella n\u00e4hd\u00e4.\u201d (s. 252)<\/p>\n<p>Tapahtumapaikka Turkua hehkutetaan sit\u00e4kin v\u00e4h\u00e4n liikaa (\u201ct\u00e4\u00e4ll\u00e4kin on seitsem\u00e4n kukkulaa kuten Roomassa\u201d), mutta eih\u00e4n mik\u00e4\u00e4n teos ole t\u00e4ydellinen. J\u00e4tettiinh\u00e4n mestarillisesti kudottuihin it\u00e4maisiin mattoihinkin tahallaan virheit\u00e4, ettei niiden tekij\u00e4 luulisi itsest\u00e4\u00e4n liikoja. L\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Tuomaksen sokeutumiselle ei lopulta l\u00f6ydet\u00e4. Uskallan j\u00e4\u00e4viydest\u00e4ni huolimatta nostaa\u00a0<em>Mutta pimeys n\u00e4kee syd\u00e4men<\/em>\u00a0-romaanin vuoden parhaiden joukkoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toimin Tuomas Mustikaisen esikoisromaanin Mutta pimeys n\u00e4kee syd\u00e4men yhten\u00e4 esilukijana ja olen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[882,518,883,881],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2022\/04\/muttapimeysnakeesydamen.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4952"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4952"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4952\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4961,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4952\/revisions\/4961"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4952"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4952"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4952"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}