{"id":6,"date":"2015-05-02T14:15:00","date_gmt":"2015-05-02T11:15:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/sikarin-puolustus\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:50","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:50","slug":"sikarin-puolustus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/sikarin-puolustus\/","title":{"rendered":"Sikarin puolustus"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
\"\"<\/p>\n

(Essee kirjasta Mit\u00e4 tupakka tarkoittaa? <\/i>(Savukeidas 2014) Teoksen voi tilata t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.)<\/div>\n

—<\/p>\n

<\/div>\n

Financial Times<\/i> uutisoi joulukuussa 2013, ett\u00e4 sikarit katoavat Isosta-Britanniasta vuoteen 2026 menness\u00e4. Sanomalehden mukaan sikareiden kulutus on v\u00e4hentynyt hiljattain viidenneksell\u00e4 ja per\u00e4ti 80 prosenttia kahden vuosikymmenen aikana. Syyt laskuun ovat ilmeiset. Vuonna 2007 Isossa-Britanniassa kiellettiin tupakointi ty\u00f6paikoilla. Lis\u00e4\u00e4ntyneet kiellot, yhdistettyn\u00e4 hintojen nostamiseen, ovat johtaneet maailmanlaajuisesti tupakan ostamisen ja polttamisen v\u00e4henemiseen.<\/p>\n

Vastaavia uutisia julkaistaan tasaisin v\u00e4liajoin my\u00f6s Suomessa. Yle uutisoi sivuillaan syyskuussa 2010 maassamme voimaan tulleesta maailman ankarimmasta tupakkalaista, jonka pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen tavoitteena on tupakoimisen kielt\u00e4minen kokonaan. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n hallitusneuvos Ismo Tuominen kommentoi: \u201dVanhan lain tavoite oli tupakoinnin v\u00e4hent\u00e4minen. Laki piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 tupakka hyv\u00e4ksyttiin osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Eih\u00e4n se voi olla niin, sill\u00e4 tupakka vastaa hyvin suurta osaa ennenaikaisista kuolemista. Kaikki tajuavat, ett\u00e4 jos tupakka tulisi nyt markkinoille, se olisi kielletty.\u201d (1)<\/p>\n

Kaikki tupakointia valtavirtamediassa k\u00e4sittelev\u00e4t artikkelit noudattavat samaa kaavaa. Tupakka tappaa, joten siit\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 laitonta. Sama p\u00e4tee toiseen suosittuun p\u00e4ihteeseen alkoholiin, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n vastaavasti kielloilla ja hinnankorotuksilla v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Er\u00e4s asia j\u00e4\u00e4 kuitenkin rummutuksen keskell\u00e4 huomioimatta. Luksussikareiden ja pikkusikareiden suosio on tupakan vastaisesta yleisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4 huolimatta nousussa. Asia selvi\u00e4\u00e4 samasta Financial Timesin <\/i>uutisesta, jonka k\u00e4rjess\u00e4 sikareiden katoaminen mainittiin. Isojen sikareiden kulutus keskittyy sikarisalonkeihin, joita perustetaan muun muassa luksushotellien yhteyteen. Olemassaolostaan taistelevat tupakkayhti\u00f6t ovat puolestaan kehitt\u00e4neet lukuisia pikkusikareita. Monista niist\u00e4 on tullut suosittuja ja kaksi kolmasosaa Isossa-Britanniassa myydyist\u00e4 sikareista on t\u00e4llaisia pieni\u00e4 merkkej\u00e4.<\/p>\n

Sikari vaikuttaa vastustuskykyisimm\u00e4lt\u00e4 tupakkatuotteelta. Piippu- ja purutupakat ovat k\u00e4ynn\u00f6ss\u00e4 kadonneet. Sama p\u00e4tee nuuskaan. Savukkeiden kulutus v\u00e4henee sekin kovaa vauhtia. Sikarit k\u00e4yv\u00e4t kuitenkin edelleen kaupaksi ja se liittyy niiden poikkeuksellisuuteen verrattuna muuhun tupakkaan.<\/p>\n

Kaksi asiaa hallitsee sikareista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua. Ensimm\u00e4inen on niiden yst\u00e4vien ylist\u00e4v\u00e4 ja toinen niiden vastustajien hysteerinen n\u00e4k\u00f6kulma. Sikareiden polttajat turvautuvat niiden saloihin vihkiytym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 kummallisilta tuntuviin v\u00e4tteisiin. Runoilija St\u00e9phane Mallarm\u00e9 v\u00e4itti olleensa onneton aina kun ei saanut sytytt\u00e4\u00e4 sikaria. Muista tunnetuista aficionadoista<\/i> (intohimoisista harrastajista) Mark Twain lohkaisi v\u00e4hent\u00e4neens\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tyytym\u00e4ll\u00e4 vain yhteen sikariin kerrallaan. Psykologi Sigmund Freud yll\u00e4piti vuosikymmeni\u00e4 hurjaa ty\u00f6tahtia kokaiinilla ja sikareilla. Freud ja Winston Churchill polttivat kymmenisen paksua sikaria p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Heist\u00e4 kuitenkin vain poliitikko sai oman sikareiden kokoluokkansa, pitk\u00e4n ja paksun Churchillin.<\/p>\n

Eric Deschodt ja Philippe Morane v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t korkealentoisessa kirjassa Sikari<\/i>, ett\u00e4 k\u00e4sin tehdyn sikarin polttaminen on suurin mahdollinen nautinto. V\u00e4ite pit\u00e4\u00e4kin paikkansa. Suurin osa muista nautinnoista ei vastaa odotuksia, mutta ammattitaitoisesti k\u00e4\u00e4rittyyn ja t\u00e4ytettyyn sikariin voi aina luottaa. Sen polttamista kuvaillaan \u201dmietteli\u00e4\u00e4n hurmion\u201d kaltaisilla runollisilla m\u00e4\u00e4ritelmill\u00e4, joita harrastajat usein k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Sikarin voisi kiteytt\u00e4\u00e4 parhaaksi tupakkatuotteeksi. Hyv\u00e4t sikarit k\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n ja t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4sin. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n myrkkyj\u00e4 kuin teollisesti tuotetut savukkeet. Sikari on hitaasti palava ja hyv\u00e4 tupakkatuote, joka mahdollistaa keskittymisen ja rauhallisen mietiskelyn. Se sopii hyvin hektiseen maailmaan. Sikareissa ei ole kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempaa, vaan ihmiset polttavat niit\u00e4 \u201dhitaasti rentoutuakseen ja hemmotellakseen itse\u00e4\u00e4n tai nauttiakseen niiden mausta ja aromista pohdiskelun hetken\u00e4.\u201d (2)<\/p>\n

Sikarin valitseminen, leikkaaminen ja polttaminen on aloittelijoille haastavaa. Merkill\u00e4, v\u00e4rill\u00e4, muodolla ja tupakan alkuper\u00e4ll\u00e4 on v\u00e4li\u00e4. Samaa merkki\u00e4 voidaan valmistaa monessa maassa. Tummemmat sikarit ovat vahvempia ja vaaleammat miedompia. T\u00e4rkeimm\u00e4t tupakan tuottajat, Brasilia, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Filippiinit, Kuuba, Honduras, Jamaika, Kanarian saaret, Kamerun, Meksiko, Nicaragua, Sumatra ja Yhdysvallat, tuottavat kukin omanlaistaan tupakkaa. Sikarit jaetaan lis\u00e4ksi erilaisiin kokoluokkiin niiden pituuden ja paksuuden mukaan. Kaksi p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4 ovat nimilt\u00e4\u00e4n parejos<\/i> (suorat sikarit) ja figurados<\/i> (ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset sikarit).<\/p>\n

Ilman asiantuntemusta oikeanlaisen sikarin l\u00f6yt\u00e4minen voi olla vaikeaa. Jane Resnick kirjoittaa, ett\u00e4 madonreik\u00e4 p\u00e4\u00e4llyslehdess\u00e4 \u201dluonnollisesti tiet\u00e4\u00e4 ehdokkaan diskvalifioimista. Sikarin tulisi olla v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tasainen ja tikuton, mutta auringonpilkut sallitaan. Lehtisuonet eiv\u00e4t saisi n\u00e4ky\u00e4 kovin selv\u00e4sti, mutta ne kuuluvat joka tapauksessa tupakanlehteen ja usein viel\u00e4p\u00e4 paljastavat sen alkuper\u00e4n. [\u2026] Kuivaa, haurasta tai k\u00e4\u00e4reest\u00e4\u00e4n halkeillutta sikaria ei tietenk\u00e4\u00e4n kannata ostaa.\u201d (3)<\/p>\n

Sikarikirjallisuuteen tutustumalla oppii erottamaan hyvin ja huonosti k\u00e4\u00e4rityt ja t\u00e4ytetyt sikarit. Oikean sikarin l\u00f6ydytty\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 leikata, sytytt\u00e4\u00e4 ja polttaa oikein. Sikarin vy\u00f6t\u00e4 ei pid\u00e4 poistaa. Sytytt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 sikaria ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa kostuttaa, sill\u00e4 se on oikein s\u00e4ilytettyn\u00e4 tarpeeksi kostea. Hyvin leikattu sikari palaa tasaisesti: \u201dVaihtoehtoina ovat sikarin p\u00e4\u00e4n tasaisesti katkaiseva \u2019giljotiinileikkaus\u2019, p\u00e4\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 kiilamainen \u2019v-leikkaus\u2019 ja pierce eli rei\u00e4n puhkaiseminen p\u00e4\u00e4n keskelle. V\u00e4linein\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 pieness\u00e4, intiimiss\u00e4 v\u00e4kivallassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n giljotiinia, hovileikkuria tai l\u00e4vist\u00e4j\u00e4\u00e4.\u201d (4)<\/p>\n

Hyv\u00e4n leikkurin omistaminen on sekin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Aloitettaessa polttop\u00e4\u00e4 on sytytett\u00e4v\u00e4 kokonaan. Muussa tapauksessa sikari ei ved\u00e4 kunnolla ja maistu silt\u00e4 kuin pit\u00e4isi. Butaanisytyttimen lis\u00e4ksi my\u00f6s tulitikut k\u00e4yv\u00e4t. K\u00e4\u00e4reen nokeentuessa ja savun kohotessa sikari vedet\u00e4\u00e4n huulille ja sit\u00e4 imet\u00e4\u00e4n hitaasti. Samalla sit\u00e4 py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n liekin p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta ei itse liekiss\u00e4. Jos sikari sammuu, tuhka karistetaan ennen uutta sytytt\u00e4mist\u00e4. Polttamisen j\u00e4lkeen sikaria ei koskaan tumpata, vaan se asetetaan tuhkakuppiin lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Etiketit ovat sikareiden harrastajille t\u00e4rkeit\u00e4. Kokeneet heist\u00e4 huomaavat merkkien v\u00e4lill\u00e4 selvi\u00e4 eroja. Sikareita arvostellaan samaan tapaan kuin viinej\u00e4. Suomessa arvosteluja julkaistaan v\u00e4h\u00e4n, mutta niit\u00e4 on ollut muun muassa Optio<\/i>-lehdess\u00e4. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuonna 2012 lehden Sikariklubi-palstan lopetettavaksi. Se oli Valviran mielest\u00e4 tupakkalain vastainen mainostamalla sikareita ja edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niiden myynti\u00e4. Markkinaoikeus kumosi kuitenkin tuomion. Option<\/i> ja muiden sikariarvosteluissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n sikareiden teknisi\u00e4 ominaisuuksia, makua ja tuoksua. Arvostelut ovat yleens\u00e4 runollisia ja lyhyit\u00e4. Amerikkalaisen Cigar Aficionadon<\/i> jutuissa voidaan puhua sikarista, jossa on toffeen ja yrttien makuja. T\u00e4llaiset vivahteet ovat harrastajille t\u00e4rkeit\u00e4. Jopa saman laatikon eri sikareiden v\u00e4lill\u00e4 voi olla isoja eroja.<\/p>\n

Sikarit ovat tietyst\u00e4 herrasmiesm\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n huolimatta joutuneet nyky\u00e4\u00e4n laajasti k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n puolihysteerisen terveyskeskustelun osaksi. Tupakkaa vastaan hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n laajalla rintamalla ja terveysargumentit ovat ajaneet my\u00f6s sikarin nurkkaan. T\u00e4m\u00e4nhetkinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei tee eroa esimerkiksi piipputupakan, savukkeiden ja sikareiden v\u00e4lill\u00e4, vaan pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kaikkia myrkkyin\u00e4.<\/p>\n

Harvat kyseenalaistavat tupakan ep\u00e4terveellisyytt\u00e4. Se aiheuttaa keuhkojen, kurkun ja suun sy\u00f6p\u00e4\u00e4, ja muistakin vahingollisista vaikutuksista on esimerkkej\u00e4. Viel\u00e4 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 suurten valmistajien johtajat vannoivat oikeudessa, ettei tupakan haitallisuudesta ole aukottomia todisteita. V\u00e4ite on osoittautunut naurettavaksi. Savukkeet l\u00f6ysiv\u00e4t tiens\u00e4 ihmisten suupieliin ensimm\u00e4isess\u00e4 ja toisessa maailmansodassa, mutta tupakkaa on k\u00e4ytetty pitk\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 pidettiin kauan terveellisen\u00e4 luonnontuotteena, jolla on parantavia ominaisuuksia. Olli Alho ja Jari Ehrnrooth nostavat Sikari aamusta y\u00f6h\u00f6n<\/i> -teoksessa esiin Uppsalan yliopistossa vuonna 1633 julkaistun v\u00e4it\u00f6skirjan, jonka mukaan nikotiinikasvi auttaa astman, ihottuman ja katarrin kaltaisiin vaivoihin. Englantilaisissa kouluissa kerrottiin runsaan piipunpolton ehk\u00e4isev\u00e4n ruton levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llaiset k\u00e4sitykset olivat silti vain kolikon toinen puoli, sill\u00e4 tupakasta \u201dja sen nauttimisesta varoittamisella on kuitenkin Euroopassa yht\u00e4 pitk\u00e4 historia kuin my\u00f6nteisill\u00e4 arvioilla ja siell\u00e4, miss\u00e4 tupakanpolttoa alunperin haluttiin vastustaa, perustelut liittyiv\u00e4tkin esteettisten, taloudellisten tai hygieenisten syiden ohella juuri terveydellisiin. Leidenil\u00e4iset oppineet uskoivat 1600-luvulla tupakoinnin nokeavan aivot ja Englannin kuningas Jaakko I varoitti jo vuosisadan alussa sen ilmeisist\u00e4 terveysvaaroista.\u201d (5)<\/p>\n

Meid\u00e4n vuosituhantemme ei ole ensimm\u00e4inen ajanjakso, jolloin tupakointi on haluttu kielt\u00e4\u00e4, vaan tapa on ollut Euroopassa pannassa useaan otteeseen. Sauhuttelu toi Jaakko I:n mieleen barbaariset intiaanit, eik\u00e4 ollut sivistyneiden eurooppalaisten harrastus. Paavi Urbanus VIII kielsi polttamisen katoliseen kirkkoon kuuluneilta vuonna 1624. Perusteluna oli, ett\u00e4 piipuista noussut myrkyllinen savu t\u00e4rveli pyh\u00e4t paikat ja kirkolliset tekstiilit. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi polttamisesta tehtiin laitonta muun muassa Murat IV:n hallitsemassa Osmanien valtakunnassa vuonna 1633, Berliiniss\u00e4 vuonna 1724, K\u00f6nigsbergiss\u00e4 vuonna 1742 ja Stettliniss\u00e4 vuonna 1744. Kieltoja perusteltiin terveydellisill\u00e4 syill\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tsaari Aleksei Mihailovit\u0161 l\u00e4hetti tupakoijia ensin karkotukseen Siperiaan ja my\u00f6hemmin suoraan kuolemaan. Suomessa vallinneesta asenteesta kertoo se, ett\u00e4 ruotsalaisen valtiomiehen Pietari Brahen mielest\u00e4 tupakointi lis\u00e4si meill\u00e4 asuvien torppareiden laiskottelua ja juopottelua.<\/p>\n

Tupakointia on pitk\u00e4\u00e4n pyritty kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n kansanterveyden nimiss\u00e4. Vuonna 1848 Euroopassa puhjenneet monarkismin vastaiset vallankumoukset tekiv\u00e4t pitk\u00e4ksi aikaa lopun n\u00e4ist\u00e4 aikeista, kunnes kansallissosialistinen Saksa p\u00e4\u00e4tti ensimm\u00e4isen\u00e4 modernina valtiona kielt\u00e4\u00e4 1930-luvulla polttamisen useimmissa julkisissa tiloissa. Natsipuolueen j\u00e4senet joutuivat harrastamaan pahettaan muualla kuin puolueen rakennuksissa. My\u00f6s baareissa, kahviloissa ja ravintoloissa polttaminen kiellettiin. Terveysintoilija Adolf Hitler ei k\u00e4ytt\u00e4nyt luomaansa tehokasta propagandakoneistoa ainoastaan juutalaisten mustamaalaamiseen, vaan my\u00f6s lukemattomiin muihin asioihin. Tunnetussa kansallissosialistien julisteessa hampaat kasvattanut savuke ahmii miest\u00e4. Kuvan sanomana oli, ett\u00e4 vaikka polttajat luulevat hallitsevansa k\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4, se hallitsee todellisuudessa heit\u00e4. Uutta maailmaa luonut Saksa h\u00e4visi toisessa maailmansodassa, mutta monet sen kehitt\u00e4mist\u00e4 ajatuksista el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4.<\/p>\n

Hiljattain tutkimukset aktiivisen ja passiivisen tupakoinnin haitoista ovat johtaneet tupakoinnin kielt\u00e4miseen julkisilla paikoilla sek\u00e4 tupakkatuotteiden verotuksen kirist\u00e4miseen. Muutokset ovat ajaneet sikarin polttajat ahtaalle. Hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4sin tehty\u00e4 sikaria ei ole sopiva polttaa ulkona, koska se sammuu helposti etenkin Suomen kaltaisessa kylm\u00e4ss\u00e4, sateisessa ja tuulisessa ilmastossa, eik\u00e4 syty helposti uudestaan. Helsingiss\u00e4 on joitakin sikarikerhoja, mutta niiden hinta rajaa ne vain varakkaampien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. K\u00f6yhemm\u00e4t polttajat ovat hakeutuneet muualle. Esimerkiksi Tallinnassa on t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa sikarikerhoja, joissa k\u00e4ymisest\u00e4 ei tarvitse maksaa j\u00e4sen- tai p\u00e4\u00e4symaksuja. Niiden asiakkaat ovat l\u00e4hinn\u00e4 liikemiehi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 turistit ole viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet paikkoja. Virolaiset sikarikerhot ovat baareja ja kahviloita, joissa voi rentoutua sikarin lis\u00e4ksi kahvin tai viskin \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n

Sikarit eiv\u00e4t ole terveydelle yht\u00e4 haitallisia kuin savukkeet. Alho ja Ehrnrooth kommentoivat, ett\u00e4 arviot \u201dsikareiden savukkeita v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4 haitallisuudesta perustuvat l\u00e4hinn\u00e4 kahteen n\u00e4k\u00f6kohtaan: sikareissa k\u00e4ytetyn tupakan erilaiseen k\u00e4sittelyyn ja sikareiden erilaiseen polttamiseen. Laatusikareissa (k\u00e4sintehdyt ja varsin monet koneellisesti valmistetut) k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tupakanlehti k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti l\u00e4pi kaksi, toisinaan kolme fermentaatiovaihetta ennenkuin se kelpuutetaan sikarien valmistukseen. [\u2026] N\u00e4iden vaiheiden yhteydess\u00e4 my\u00f6s lehdess\u00e4 olevan tervan ja nikotiinin m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja sen em\u00e4ksisyys kasvaa.\u201d (6)<\/p>\n

Huolellinen valmistus ei tee sikarista terveystuotetta. Savua py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n suussa, eik\u00e4 sit\u00e4 vedet\u00e4 keuhkoihin, mutta nikotiini siirtyy t\u00e4st\u00e4 huolimatta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n elimist\u00f6\u00f6n suun limakalvojen kautta. Monet sikarinpolttajat, kuten suurk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t Freud ja Churchill, ovat silti el\u00e4neet pitk\u00e4n ja ty\u00f6teli\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n. Sikari lis\u00e4\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja parantaa keskittymiskyky\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 savukkeiden polttajat pyrkiv\u00e4t suoriutumaan rituaalistaan mahdollisimman nopeasti, sikarit vaativat aikaa. T\u00e4m\u00e4 pakottaa pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n nykyel\u00e4m\u00e4\u00e4n erottamattomasti kuuluvan kiireen keskell\u00e4. Sikari on harvinainen p\u00e4ihde, koska se lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6tehoa, eiv\u00e4tk\u00e4 sen haittavaikutukset ole lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 suuret.<\/p>\n

Terveysintoilijoiden yksipuolisessa n\u00e4k\u00f6kulmassa piipputupakka, savukkeet ja sikarit ovat yht\u00e4 lailla haitallisia, eik\u00e4 niit\u00e4 eroteta toisistaan. K\u00e4sitys on virheellinen. On totta, ett\u00e4 tupakat tehd\u00e4\u00e4n samasta kasvista. Lopulliset tuotteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Alho ja Ehrnrooth kirjoittavat, ett\u00e4 Keski-Amerikassa ja Etel\u00e4-Amerikassa el\u00e4neet intiaanit viljeliv\u00e4t ja k\u00e4yttiv\u00e4t tupakkaa ensimm\u00e4isin\u00e4. Tupakka oli t\u00e4rke\u00e4 osa heid\u00e4n arkeaan, kuten etymologia osoittaa: \u201dSikari-sana tuleekin todenn\u00e4k\u00f6isesti mayojen sanasta sik\u2019ar, joka tarkoittaa tupakan polttamista, siis tupakointia \u2013 joskin toiset uskovat siihen, ett\u00e4 sikarin kantana on espanjankielen sana cigarro, \u2019k\u00e4\u00e4ri\u00e4\u2019, joka taas joidenkin arvioiden mukaan on v\u00e4\u00e4nn\u00f6s mayojen sik\u2019arista.\u201d (7)<\/p>\n

Waraointiaanien suuret henget tarvitsivat tupakansavua pit\u00e4\u00e4kseen maailman py\u00f6r\u00e4t py\u00f6rim\u00e4ss\u00e4. Heimon poppamiesten piti polttaa valtavia pihkalla maustettuja sikareita. Jatkuva polttaminen sai heid\u00e4t vaipumaan transsin kaltaiseen tilaan, joka tunnetaan varhaisista tupakoinnin kuvauksista. Ep\u00e4tietoisuus aiheutti pelkoa l\u00f6ydetty\u00e4 kasvia kohtaan. Vuonna 1493 Kristoffer Kolumbuksen tulkki Luis de Torres pid\u00e4tettiin Madridissa inkivisiittorien toimesta h\u00e4nen poltettuaan sikaria. Ep\u00e4onninen Torres tuomittiin noituudesta kymmenen vuoden vankeuteen.<\/p>\n

Eniten tupakkaa palvoivat sik\u2019ar-sanaa k\u00e4ytt\u00e4neet mayat. Heid\u00e4n mytologiset henkil\u00f6ns\u00e4 ja henkens\u00e4 olivat kovia polttamaan. Mayat katsoivat t\u00e4hdenlentojen olleen henkien sytytt\u00e4mien sikareiden hehkuvia tulia. Ukkonen syntyi jumaluuden ly\u00f6ty\u00e4 kahta kive\u00e4 vastakkain. Salamat olivat kipin\u00f6it\u00e4 ja pilvet sadejumalan sikarin savua.<\/p>\n

Vastaavia tarinoita l\u00f6ytyy muidenkin intiaaniheimojen parista. Eurooppalaiset kohtasivat tupakan Kolumbuksen ja h\u00e4nen retkikuntansa saavuttua nykyisen Karibian alueelle vuonna 1492. Atlantin valtameren ensimm\u00e4isen\u00e4 eurooppalaisena virallisesti ylitt\u00e4nyt Kolumbus etsi Kiinaa, mutta l\u00f6ysi Amerikan ja tupakan. Tarkkasilm\u00e4inen tutkimusmatkailija pani merkille, ett\u00e4 alkuper\u00e4isasukkaat polttivat kummallista k\u00e4sin valmistettua k\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4, jossa maissinkuoreen oli k\u00e4\u00e4ritty tupakanlehti\u00e4. Rekikunta toi tupakkakasvin mukanaan Eurooppaan. Siihen miellyttiin ensin Espanjassa ja Portugalissa, my\u00f6hemmin my\u00f6s Ranskassa, Italiassa ja muualla. Tapa levisi ahkerasti liikkuneiden merimiesten mukana. 1500-luvun loppuun menness\u00e4 tupakka paloi ymp\u00e4ri Eurooppaa. Sikareiden laajamittainen tuotanto k\u00e4ynnistyi noin sata vuotta my\u00f6hemmin. Espanjan valtion tupakkamonopoli Tabacalera hallitsi pitk\u00e4\u00e4n markkinoita. Asemasta kertoo se, ett\u00e4 Sevillassa keksittiin 1700-luvun alussa nykyisen sikarin perusmuotti, jossa se koostui k\u00e4\u00e4reest\u00e4, sidoksesta ja t\u00e4ytteest\u00e4. Espanjalaiset tekiv\u00e4t vastaavia sikareita ilmastoltaan ja maaper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tupakan viljelyyn otollisessa siirtomaassaan Kuubassa. Siell\u00e4 tehtiin \u201dhavannalaisia\u201d, herkullisia sikareita. Ne syrj\u00e4yttiv\u00e4t ajan saatossa \u201dsevillalaiset\u201d ja muut historian eri vaiheissa parhaina pidetyt sikarit.<\/p>\n

Kaikkiin kunnollisiin tupakkatuotteisiin sis\u00e4ltyv\u00e4 riippuvuutta aiheuttava nikotiini sai nimens\u00e4 Lissabonissa ty\u00f6skennelleelt\u00e4 Ranskan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lt\u00e4 Jean Nicot\u2019lta. Paikallinen aatelinen kasvatti hovin puutarhassa tupakkaa yhdysvaltalaisista siemenist\u00e4 ja Nicot pyysi t\u00e4lt\u00e4 tupakkaa kokkinsa vamman hoitoon. Kokin parannuttua Nicot ryhtyi kasvattamaan tupakkaa omassa puutarhassaan. H\u00e4n joutui sairaiden ahdistelemaksi heid\u00e4n kerj\u00e4tess\u00e4\u00e4n osaansa t\u00e4st\u00e4 ihmett\u00e4 tehneest\u00e4 kasvista.<\/p>\n

1500-luvulla el\u00e4neen Nicot\u2019n ja h\u00e4nen aikalaistensa k\u00e4ytt\u00e4ytyminen kuvaa hyvin tupakkaan liittyneit\u00e4 harhaluuloja. Sit\u00e4 pidettiin vuosisatoja hyv\u00e4\u00e4 tekev\u00e4n\u00e4 l\u00e4\u00e4kekasvina. Tupakointia yritettiin rajoittaa, mutta l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 sen katsottiin kuuluvan huonoihin tapoihin. L\u00e4\u00e4ketieteelliset perusteet tulivat my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Sikaria pidet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 tupakkatuotteena. Kummallista kyll\u00e4, nuuska, piipputupakka ja purutupakka levisiv\u00e4t maailmalle paljon sit\u00e4 nopeammin. Amerikan alkuper\u00e4isasukkaat polttivat maissinlehtiin k\u00e4\u00e4rittyjen varhaisten sikareiden lis\u00e4ksi varreltaan kapeaa calumetia (rauhanpiippua). Er\u00e4\u00e4t heimot pureskelivat miedon huumaavan vaikutuksen antaneita tupakanlehti\u00e4. Tavat levisiv\u00e4t tupakkakasvin mukana Eurooppaan. Yleisimmin esitetty syy sikareiden suosion hitaalle kasvulle on se, ett\u00e4 niit\u00e4 oli aluksi saatavilla Karibian pienell\u00e4 alueella, eiv\u00e4tk\u00e4 ne kest\u00e4neet pitk\u00e4\u00e4 kuljettamista muualle maailmaan. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on kuitenkin virheellinen, koska sikareita olisi jo varhain voitu viljell\u00e4 Euroopassa Amerikasta tuoduista tupakansiemenist\u00e4, kuten tapahtui sittemmin 1700-luvulla. Todenn\u00e4k\u00f6isin syy piipun ja purutupakan aikaiselle suosiolle oli silkka sattuma. Muoti ei aina seuraa j\u00e4rke\u00e4. Euroopassa sikari nousi suosioon vuonna 1816, kun sikareita alettiin valmistaa massatuotantona Ranskassa. Ne levisiv\u00e4t nopeasti ja esimerkiksi vuoden 1908 aikana 150 000 ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 valmisti 8,6 miljardia pikkusikaria Saksassa. M\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat sittemmin laskeneet, mutta Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa tupakkateollisuus on edelleen t\u00e4rke\u00e4 taloudellinen toimija.<\/p>\n

Eurooppalaiset sikarit eiv\u00e4t nauti suurien tuotantom\u00e4\u00e4riens\u00e4 takia asiantuntijoiden arvostuksesta. Monet niist\u00e4 koostuvat kitker\u00e4n makuisista sekoituksista. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4ri maailmaa tuotua ja yhteen sekoitettua tupakkaa. Parhaat sikarit tehd\u00e4\u00e4n Karibian alueella, eritoten Dominikaanisessa tasavallassa, Kuubassa ja Nicaraguassa, mutta my\u00f6s El Salvadorissa ja Jamaikassa. Espanja esti kohtuuttomilla veroilla ja muilla rajoituksilla pitk\u00e4\u00e4n siirtomaansa Kuuban tupakkateollisuuden luonnollisen kehityksen, mutta 1700-luvulle tultaessa kuubalaiset sikarit olivat jo valloittamassa maailmaa. Salakuljetus oli yleist\u00e4, sill\u00e4 kullanarvoista tupakkamonopoliaan suojellut Espanja peri Kuubasta tuodusta tupakasta kauan kohtuutonta veroa. Viel\u00e4 1700-luvun lopulla monopoli tuotti Madridille 70 miljoonaa kultarahaa ja mahdollisti Espanjan pitk\u00e4kestoiset sotilaalliset seikkailut.<\/p>\n

Seuraavalla vuosisadalla syntyiv\u00e4t sikarimerkit. Havannassa rekister\u00f6itiin Bernardino Rencurrel ja Cabanas y Carbajol. Nyky\u00e4\u00e4n tunnetuista merkeist\u00e4 Punch tuli kauppoihin vuonna 1840, Henry Upmann ja Partagas molemmat vuonna 1844. Kunnianhimoisesti nimetty kuubalais-saksalainen El Rey del Mundo (maailman kuningas) tuli markkinoille Euroopan hulluna vuotena 1848 ja William Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4n mukaan nimetty Romeo y Julieta kaksi vuotta my\u00f6hemmin. Suurinta osaa n\u00e4ist\u00e4 merkeist\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n yh\u00e4. Sikaritehtaita perustettiin 1800-luvulla ymp\u00e4ri Kuubaa. Vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 syntyi erikoinen villitys, kun merkkihenkil\u00f6t tai sellaisiksi pyrkiv\u00e4t halusivat kasvonsa sikareita kiert\u00e4neisiin koristeellisiin v\u00f6ihin. Suomessa muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Jean Sibelius saivat seuraavalla vuosisadalla omat nimikkosikarinsa.<\/p>\n

Kuuban sikarituotanto k\u00e4rsi poliittisista mullistuksista. Vuonna 1868 maassa alkoi ensimm\u00e4inen itsen\u00e4isyystaistelu. Kuubalaiset sotivat Espanjaa vastaan kymmenen verist\u00e4 vuotta. Verenvuodatus johtui pitk\u00e4lti sikareista, koska espanjalaiset halusivat puristaa t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 vientituotteesta kaiken irti. Vuonna 1878 kirjoitettu rauhansopimus ei lopettanut levottomuuksia. Jotkut kapinalliset katsoivat espanjalaisten tekemien my\u00f6nnytysten olleen liian pieni\u00e4. Vallankumouksellinen Jos\u00e9 Mart\u00ed aloitti joukkoineen Kuuban toisen itsen\u00e4isyyssodan 1800-luvun lopussa. Kytk\u00f6s sikareihin oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa selvempi: \u201dKapinak\u00e4sky tuli Havannaan tabaquero<\/i> ja kenraali Fernando Figueron Key Westiss\u00e4 k\u00e4\u00e4rim\u00e4ss\u00e4 sikarissa. Sotaa k\u00e4ytiin tunnuksena tupakka, jonka kukka muistutti runoilijoiden ja kuubalaisten patrioottien mielest\u00e4 kansallislipun yksin\u00e4ist\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 \u2013 viisi sakaraa, valkoinen keskiosa ja punainen reunus.\u201d (8)<\/p>\n

Ruutitynnyri oli r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt er\u00e4\u00e4n espanjalaisen kenraalin yritetty\u00e4 palauttaa tupakkamonopolin Madridiin. Mart\u00edn kapinalliset voittivat sodan, mutta Yhdysvallat tuli v\u00e4liin ja miehitti Kuuban. Amerikkalaiset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t siit\u00e4 l\u00e4htien pitk\u00e4\u00e4n Karibian saaren asioista, kuten tupakan myynnist\u00e4. Tilanne muuttui vasta, kun Friedrich Engelsin ja Karl Marxin sosialistisiin oppeihin mieltynyt Fidel Castro nousi valtaan tammikuussa 1959. Demokraattina esiintynyt Castro paljastui kommunistiksi. H\u00e4nen sotilaansa syrj\u00e4yttiv\u00e4t sissisodan j\u00e4lkeen Kuuban johdosta amerikkalaisten kanssa hyv\u00e4\u00e4 pataa olleen kenraali Fulgencio Batistan. Tuloerot olivat Batistan aikana kasvaneet suuriksi ja Castro vannoi tekev\u00e4ns\u00e4 lopun ep\u00e4tasaisesta tulojaosta. Vuosina 1959\u20132008 Kuubaa hallinneen Castron johdolla maa muuttui kommunistiseksi valtioksi ja hyvinvointivaltiosta kehitysmaaksi.<\/p>\n

Sikarit k\u00e4rsiv\u00e4t Castron kansallistettua ensi t\u00f6ikseen sikariteollisuuden ja h\u00e4vitetty\u00e4 tunnetut merkit. J\u00e4ljelle j\u00e4tettiin nelj\u00e4 sikaria, joiden levityksest\u00e4 huolehti valtion monopoli Cubatabaco. Havannalaisten laadun romahtaminen johti viennin v\u00e4henemiseen. Katastrofista selvittiin viime hetkell\u00e4, kun sikariyhti\u00f6 Davidoffin omistaja Zino Davidoff neuvoi Castroa pelastamaan sikarit. Kuluttajien tuntemien merkkien ja vanhojen tuotantotapojen palauttaminen pelasti kuubalaiset sikarit tuholta. Havannalaiset k\u00e4rsiv\u00e4t laadullisista ongelmista viel\u00e4 1960-luvulla. Vallankumous oli ajanut osan parhaista sikarintekij\u00f6ist\u00e4 maanpakoon, mutta pian kaikki oli n\u00e4enn\u00e4isesti ennallaan. Castron h\u00e4t\u00e4iset kansallistamiset johtivat muuttoihin ja siihen, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviss\u00e4 Karibian maissa toimii useita samannimisi\u00e4 sikareita tekevi\u00e4 tehtaita. Kommunistit eiv\u00e4t kuitenkaan onnistuneet tuhoamaan vuosisataisia perinteit\u00e4, vaan kuubalaisia sikareita pidet\u00e4\u00e4n edelleen maailman parhaina.<\/p>\n

Amerikkalaiset asettivat Kuuban kauppasaartoon vuonna 1960. Sen takia amerikkalaiset eiv\u00e4t ole vuosikymmeniin saaneet ostaa kuubalaisia sikareita laillisten kanavien kautta. Edelleen yll\u00e4pidetyn kauppasaarron tavoitteena oli pakottaa Castro luopumaan vallasta, mutta Kuuba jatkaa yh\u00e4 tiukasti kommunistien otteessa. Sen hedelm\u00e4llinen maa ja kostea ilmasto mahdollistavat kaikkien sikareiden osien \u2013 k\u00e4\u00e4reen, t\u00e4ytteen ja sidoksen \u2013 viljelemisen samassa paikassa. V\u00e4hemm\u00e4n sikariyst\u00e4v\u00e4llisiss\u00e4 ilmastoissa sikareita s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n tiiviiss\u00e4 laatikoissa, humidoreissa. Sikarit s\u00e4ilyv\u00e4t niiden sopivassa l\u00e4mp\u00f6tilassa ja kosteustasossa. Sopiva kosteusprosentti on Kuuban ilmaston mukainen 65\u201372.<\/p>\n

Yhdysvalloissa tupakkaa viljeltiin intiaanien ja alueen valloittaneiden englantilaisten toimesta. Erityisen hyv\u00e4\u00e4 tupakkaa tuli Virginiasta. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 piipuissa ja sikareissa. 1800-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4 amerikkalaiset polttivat 300 miljoonaa sikaria vuodessa. Floridan alueelle muuttaneet kuubalaiset muuttivat Tampa Bayn Cigar Cityksi<\/i> (sikarikaupungiksi). Amerikkalaiset sikarit ovat miedompia, koska ne vastaavat sik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 makua. Barack Obaman nimitt\u00e4minen Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 2008 her\u00e4tti toiveita kauppasaarron p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4, mutta kuubalaisten sikareiden tulo amerikkalaisiin kauppoihin on j\u00e4\u00e4nyt haaveeksi.<\/p>\n

Rapakon takaisessa populaarikulttuurissa sikari on silti s\u00e4ilytt\u00e4nyt n\u00e4kyv\u00e4n asemansa Arnold Schwarzeneggerin, Bill Clintonin ja Michael Jordanin kaltaisten julkimoiden tupakoinnin takia. Clint Eastwood poltti vahvoja italialaisia Toscano-sikareita Sergio Leonen ohjaamissa klassisissa 1960-luvun l\u00e4nnenelokuvissa, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 polttaminen on etenkin Hollywood-elokuvissa pannassa. Vain roistot ja muut moraalisesti kyseenalaiset hahmot turvautuvat tupakkaan. Muutos on ollut huomattava, mutta sikari on onnistunut s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n myllerryksess\u00e4 myyttisen runollisuutensa.<\/p>\n

Piippu ja sikari olivat pik\u00e4\u00e4n suosituimpia tupakkatuotteita, kunnes koneellisesti tehdyt savukkeet syrj\u00e4yttiv\u00e4t ne 1900-luvulla. Ne yleistyiv\u00e4t erityisesti maailmansodissa. Sotien j\u00e4lkeen esiin nostetut terveyshaitat ja niiden pohjalta k\u00e4ynnistetyt voimakkaat terveyskampanjat johtivat tupakan suosion laskuun. Therapia Fennican<\/i> mukaan nikotiini \u201daiheuttaa voimakkaan fyysisen, sosiaalisen, psyykkisen ja emotionaalisen riippuvuuden.\u201d (9) Kirjassa huomautetaan samalla, ett\u00e4 polttamisen \u201dmuut terveyshaitat aiheutuvat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti muista tupakan ainesosista kuin nikotiinista.\u201d (10) Myrkyt tekev\u00e4t tupakasta vaarallista. Tupakointi on kampanjoista huolimatta edelleen melko yleist\u00e4 Suomessa. Meill\u00e4 \u201dty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 miehist\u00e4 tupakoi p\u00e4ivitt\u00e4in 27 % ja naisista 20 %. 1980-luvulta l\u00e4htien miesten tupakointi on v\u00e4hentynyt ja naisten pysynyt ennallaan. Viime vuosina etenkin nuorten naisten tupakointi on k\u00e4\u00e4ntynyt nousuun. V\u00e4hiten koulutetut ja heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevat tupakoivat runsaimmin. Suomalaisten nuorten tupakointi alkaa ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llistyy aikaisemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.\u201d (11)<\/p>\n

Sikarit ovat olleet vuosisatoja makean el\u00e4m\u00e4n symboli. Sanomalehdiss\u00e4 julkaistiin 1800-luvulla karikatyyrej\u00e4, joissa suuri sikari roikkui m\u00f6h\u00f6mahaisen ja k\u00f6yhille naureskelleen rikkaan miehen suupieless\u00e4. Juniin asennetut tupakkavaunut ja eliitille varatut sikarisalongit vahvistivat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 intiaanien keksim\u00e4\u00e4 ja espanjalaisten kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 sikaria polttivat vain harvat ja valitut. Sikari miellet\u00e4\u00e4n ylellisyystuotteeksi. Monilta j\u00e4\u00e4 huomaamatta, ett\u00e4 sikarit ovat melko edullisia. T\u00e4ysi sikarilaatikko voi tuntua kalliilta, mutta sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 vastaavasti iloa pitk\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n

Psykoanalyysin keksij\u00e4 Freud n\u00e4ki kaikkialla likaisia motiiveja. Sikaria voisi pit\u00e4\u00e4 fallossymbolia, mutta sen kohdalla Freud teki poikkeuksen: h\u00e4nest\u00e4 sikari on joskus pelkk\u00e4 sikari. Polttamisessa on kyse yksinkertaisesta nautinnosta, jota ei tule monimutkaistaa. Sikareiden puolustajat ja niit\u00e4 vastaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t ovat molemmat oikeassa. K\u00e4sin valmistettu sikari on nautinto. Huonosti k\u00e4\u00e4rityt ja t\u00e4ytetyt sikarit ovat harvassa. Niit\u00e4 maistellaan kuin viinej\u00e4. Makuaisti kehittyy i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Samalla on totta, ett\u00e4 sikarit aiheuttavat syd\u00e4nvikoja, sy\u00f6p\u00e4\u00e4 ja muita ik\u00e4\u00e4 lyhent\u00e4vi\u00e4 tauteja. Polttajat maksavat nautinnostaan kovan hinnan, mutta toisaalta sikarit mahdollistavat t\u00e4ydellisen keskittymisen k\u00e4sill\u00e4 olevaan hetkeen.<\/p>\n

Sikareiden historia on Euroopassa melko lyhyt, vain muutaman sadan vuoden mittainen. Ne liittyv\u00e4t l\u00f6yt\u00f6retkiin, siirtomaiden ottamiseen, teolliseen vallankumoukseen ja muihin keskeisiin k\u00e4\u00e4nteisiin. Niit\u00e4 ei pid\u00e4 kuitenkaan luulla menneisyyden hairahdukseksi. Sikarin kapinalliseksi tehnyt Castro lopetti polttamisen vuonna 1985. Kuubassa oli k\u00e4ynnistynyt polttamisen vastainen kampanja ja Castro halusi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4. H\u00e4n toivoi my\u00f6s saavansa el\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. Castro on t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa edelleen hengiss\u00e4, mutta on joutunut siirtym\u00e4\u00e4n sivuun julkisuudesta. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sikareihin mieltyneet el\u00e4v\u00e4t lyhyemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n, mutta ainakin he nauttivat jokaisesta hetkest\u00e4.
\n
\nEsa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/b><\/p>\n

—<\/p>\n

Viitteet<\/b><\/p>\n

(1) \u201dSuomeen maailman tiukin tupakkalaki\u201d. Yle 30.9.2010.
\n(2) Sikari: kirja nautiskelijalle<\/i>, s. 6
\n(3) Kansainv\u00e4linen sikariopas: sikarin valinnan ja polttamisen taito<\/i>, s. 31\u201332
\n(4) Kansainv\u00e4linen sikariopas: sikarin valinnan ja polttamisen taito<\/i>, s. 33\u201334
\n(5) Sikari aamusta y\u00f6h\u00f6n<\/i>, s. 177
\n(6) Sikari aamusta y\u00f6h\u00f6n<\/i>, s. 178
\n(7) Sikari aamusta y\u00f6h\u00f6n<\/i>, s. 59
\n(8) Sikari: kirja nautiskelijalle<\/i>, s. 78
\n(9) Therapia Fennica<\/i>, s. 1615
\n(10) Therapia Fennica<\/i>, s. 1615
\n(11) Therapia Fennica<\/i>, s. 1616<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n

Kirjallisuus:<\/p>\n

Alho, Olli ja Ehrnrooth, Jari: Sikari aamusta y\u00f6h\u00f6n<\/i> (WSOY 1998)
\nBati, Anwer: Sikari: kirja nautiskelijalle <\/i>(K\u00f6nemann 1998, Linda Raivio suom.)
\nDeschdot, Eric ja Morane, Philippe: Sikari <\/i>(Gummerus 1998, Marja-Liisa Tirkkonen suom.)
\nM\u00e4yr\u00e4np\u00e4\u00e4, Mikko (toim.): Therapia Fennica<\/i> (Kandidaattikustannus Oy 2007)
\nResnick, Jane: Kansainv\u00e4linen sikariopas: sikarin valinnan ja polttamisen taito<\/i> (K\u00f6nemann 2006, Leena Lehtinen suom.)<\/p>\n

Muut:<\/p>\n

\u201dThe Brief History of the Cigar\u201d. Time <\/i>2.1.2009.
\n\u201dSuomeen maailman tiukin tupakkalaki\u201d. Yle 30.9.2010.
\n\u201dCigars face extinction in Britain by 2026\u201d. Financial Times <\/i>30.12.2013.
\n\u201dTupakointi on paljon luultua vaarallisempaa\u201d. Helsingin Sanomat<\/i> 17.1.2014.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(Essee kirjasta Mit\u00e4 tupakka tarkoittaa? (Savukeidas 2014) Teoksen voi tilata t\u00e4\u00e4lt\u00e4.) —…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":429,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[397,572],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/20090909_cigar_0002.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/20090909_cigar_0002.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/6"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=6"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3166,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions\/3166"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/429"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=6"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=6"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=6"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}