{"id":63,"date":"2013-06-26T10:10:00","date_gmt":"2013-06-26T07:10:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/johannes-vermeerista\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:03","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:03","slug":"johannes-vermeerista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/johannes-vermeerista\/","title":{"rendered":"Johannes Vermeerist\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nJohannes Vermeerist\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n
\nv\u00e4h\u00e4n. H\u00e4nen kerrotaan olleen Delftin pikkukaupungissa 1600-luvulla asunut
\nhollantilainen taidemaalari, joka ty\u00f6skenteli huolellisesti ja nousi vasta pitk\u00e4n
\naikaa kuolemansa j\u00e4lkeen maineeseen. Vain vajaata 40 maalausta pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4
\nkirjoitettaessa h\u00e4nen tekemin\u00e4\u00e4n, muista on vastuussa v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4. Vermeeri\u00e4 ei juuri arvostettu h\u00e4nen
\nelinaikanaan ja h\u00e4net nostettiin kunnolla esiin vasta 1800-luvulla. Nyky\u00e4\u00e4n
\nVermeer mainitaan samaan hengenvetoon aikalaistensa, kuten Rembrantin ja Jans
\nHalsin kanssa, mutta h\u00e4n nautti vuosisatoja l\u00e4hinn\u00e4 paikallisten piirien
\narvostuksesta. <\/div>\n

\nHans Koning totesi enimm\u00e4kseen sis\u00e4tiloja maalanneesta Vermeerist\u00e4, ett\u00e4
\nmelkein kaikki \u201dh\u00e4nen maalauksensa sijoittuvat ilmeisesti kahteen pienehk\u00f6\u00f6n
\nhuoneeseen h\u00e4nen talossaan Delftiss\u00e4; niiss\u00e4 on samat huonekalut ja
\nkoriste-esineet eri tavoin j\u00e4rjestettyn\u00e4 ja ne esitt\u00e4v\u00e4t usein samoja ihmisi\u00e4,
\nl\u00e4hinn\u00e4 naisia.\u201d Hahmot tekev\u00e4t arkisia askareita, kuten j\u00e4rjestelev\u00e4t paikkoja
\ntai kaatavat maitoa. Kuvissa elet\u00e4\u00e4n idealisoidussa vermeeril\u00e4isess\u00e4
\nmaailmassa, jossa vallitsee rikkumaton rauha.<\/p>\n


\nTytt\u00f6 ja helmikorvakoru<\/i> on Peter Webberin ohjaama elokuva, joka perustuu Tracy
\nChevalierin samannimiseen kirjaan. Ansaitut Oscarit kuvauksesta, lavastuksesta ja
\npuvustuksesta saanut kymmenen vuotta vanha filmi kertoo kuvitteellisen version Vermeerin tunnetuimman maalauksen, Turbaanip\u00e4isen tyt\u00f6n<\/a><\/i> (englanniksi Girl with
\na Pearl Earring<\/i>), synnyst\u00e4. Maalaria esitt\u00e4\u00e4 Colin Firth, mallia Scarlett
\nJohansson. Elokuva on huomionarvoinen, koska se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 onnistuneesti Vermeerin
\nmaalauksista tuttua yht\u00e4 aikaa hillitty\u00e4 ja kirkasta v\u00e4rimaailmaa.<\/p>\n


\nTytt\u00f6 ja helmikorvakoru<\/i> p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 katsojan tutustumaan Vermeerin \u00e4itipuolen
\nomistamaan kotitaloon ja sen ateljeeseen, jotka osoittautuvat toistensa
\nvastakohdiksi. Ty\u00f6skentelytilassa on hiljaista, mutta muualla talossa on lasten
\ntakia kauhea meteli. T\u00e4t\u00e4 vastakkainasettelua Vermeer t\u00f6iss\u00e4\u00e4n korosti. Elokuvasta
\nk\u00e4y hyvin ilmi, millaiseen paineen alla verkkaisuuteen tottunut ja suurperheen
\nis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tynyt Vermeer toimi yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ansaita elantonsa. Vermeerin
\nmaalaukset k\u00e4viv\u00e4t huonosti kaupaksi ja h\u00e4n joutui turvautumaan mesenaattiin,
\nmahdollisesti filmiss\u00e4 huonosti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4n varakkaaseen Pieter van
\nRuijveniin, tai johonkin h\u00e4nen kaltaiseensa.<\/p>\n

Chevalier kirjoittaa verkkosivullaan<\/a>, ett\u00e4
\nVermeerin ateljeessa \u201coli kolme ikkunaa ja valo luoteesta \u2013 maalarit pitiv\u00e4t
\nsiit\u00e4, koska se oli levi\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja tasaista. Useimmissa maalauksissa naiset
\nistuvat tai seisovat samassa nurkassa, valonl\u00e4hteen ollessa vasemmalla, joten
\nVermeerin k\u00e4den varjo ei n\u00e4kynyt h\u00e4nen maalatessaan kankaalla.\u201d T\u00e4m\u00e4
\nmahdollisti t\u00e4ydellisen keskittymisen.<\/p>\n

Hollannin kultakauden maalaukset, joita esimerkiksi Vermeerin ja Rembrantin ty\u00f6t
\nedustavat, ovat tunnettuja nimenomaan valon ja varjon huolellisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.
\nToisin kuin aiemmissa suuntauksissa, jolloin n\u00e4htiin paljon raamattuaiheisia
\nkuvia, 1600-luvun hollantilaiset taiteilijat keskittyiv\u00e4t maanl\u00e4heisempiin
\naiheisiin, kuten maisemiin, muotokuviin ja asetelmien kuvaukseen. Maalausten
\nvaltava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei tiett\u00e4v\u00e4sti vaikuttanut laatuun, vaan ty\u00f6t olivat ainakin
\nteknisesti korkealla tasolla.<\/p>\n

The Metropolitan Museum of Artin esittelyss\u00e4<\/a> todetaan, ett\u00e4 Vermeerin is\u00e4n aikainen
\nkuolema ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t velat johtivat todenn\u00e4k\u00f6isesti siihen, ett\u00e4 pojan t\u00e4ytyi
\nkouluttautua ilman esikuvaa, ajanjaksolle tyypillist\u00e4 mestaria, ja tulemaan
\ntoimeen omillaan. H\u00e4n kehittikin tyylin, jossa yhdisti vanhoja ja uusia
\naineksia. Vermeerin mainitaan olleen kiinnostuneen camera obscurasta, valokuvakameran
\nesiasteesta, mutta sen merkityst\u00e4 delftil\u00e4isen t\u00f6ille on MoMAn artikkelin mukaan
\nsuuresti liioiteltu. Maalausten korkea taso kertoo ennen kaikkea tekij\u00e4n
\nhuolellisuudesta, pikkutarkkuudesta jossa jokainen yksityiskohta on mietitty.<\/p>\n

Vermeer kuoli 43-vuotiaana, ilmeisesti
\nsyd\u00e4nkohtaukseen. T\u00e4m\u00e4 johtui h\u00e4nen vaimonsa Catharina Bolnesin mukaan siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4
\nstressist\u00e4, jonka jatkuva velkaantuminen ja pelko kadulle joutumisesta
\naiheutti. Ranska ja Hollanti olivat sotineet vuodesta 1672, mik\u00e4 johti
\nhollantilaisten taidemarkkinoiden ja maan talouden romahtamiseen. T\u00e4m\u00e4 aiheutti
\nvaikeuksia kaikille maalareille, mutta erityisen kova isku se oli Vermeerin
\nkaltaisille juuri ja juuri toimeen tulleille miehille. Vermeerin vaimo, jonka
\nkanssa mies ei Tyt\u00f6n ja helmikorvakorun<\/i> perusteella ollut l\u00e4mpimiss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4,
\npuhui ristiriidasta, joka vallitsi Vermeerin varmaotteisen taiteen ja h\u00e4nen huonon
\nel\u00e4m\u00e4nhallintansa v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on edelleen useimpien taiteilijoiden ongelma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johannes Vermeerist\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. H\u00e4nen kerrotaan olleen Delftin pikkukaupungissa 1600-luvulla asunut hollantilainen…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":543,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[247,352,684,691],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/earring.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/earring.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/63"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3223,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/3223"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/543"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}