{"id":67,"date":"2013-05-14T09:19:00","date_gmt":"2013-05-14T06:19:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/jukeboksista\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:04","slug":"jukeboksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/jukeboksista\/","title":{"rendered":"Jukeboksista"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nPieni LURRA Editions
\n-kustantamo tekee kulttuurity\u00f6t\u00e4 julkaisemalla muun muassa Thomas Bernhardin el\u00e4m\u00e4kertaa
\nja Peter Handken tuotantoa suomeksi. It\u00e4valtalaiskirjailija Handken pienoisromaani tai
\npitk\u00e4 novelli Jukeboksista<\/i> (2005) on minulle t\u00e4rkeit\u00e4 kirjoja. Matkaamisesta kertova teksti kulkee usein mukanani ollessani ulkomailla, kuten nyt kirjoittaessani pyhimys Franciscus Assisilaisen kotiseudulla keskell\u00e4 vehre\u00e4\u00e4 Italiaa.<\/div>\n


\nJukeboksista<\/i>-kirjaa markkinoidaan yleens\u00e4 kirjoittamista k\u00e4sittelev\u00e4n\u00e4 pitk\u00e4n\u00e4
\nesseen\u00e4, vaikka kyse on enimm\u00e4kseen lyhyest\u00e4 proosasta. Markkinointimiehi\u00e4 (ja mahdollisesti my\u00f6s tekij\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n) sekoittanee se, ett\u00e4 Jukeboksista<\/i> yhdist\u00e4\u00e4 saumattomasti eri lajityyppej\u00e4,
\nkuten matkakirjallisuutta, proosaa ja esseet\u00e4. Handke on monien tyylien taitaja.<\/p>\n


\nJukeboksista<\/i> on selv\u00e4sti fiktiota, mutta siin\u00e4 on omael\u00e4m\u00e4kerrallisia
\nelementtej\u00e4. Teoksen p\u00e4\u00e4hahmo on kirjailija, joka suunnittelee kirjoittavansa jukebokseista.
\nProjektin aloittamista v\u00e4ltelless\u00e4\u00e4n h\u00e4n harhailee 1980-luvun lopun pohjoisessa Espanjassa. Otto Lappalainen kirjoittaa<\/a> Kiiltomadossa<\/i>: \u201dJukeboksista<\/i> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhdell\u00e4
\ntasollaan esseen jukeboksin historiasta ja kulttuurisesta merkityksest\u00e4 sek\u00e4
\nsen yhtym\u00e4kohdista teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Samalla se on pienoisromaani
\nkirjailijan ty\u00f6n siit\u00e4 vaiheesta, jossa teos on hahmottumassa mieless\u00e4 mutta
\nsen paperille saattamista on lyk\u00e4tt\u00e4v\u00e4 mahdollisimman otollisiin olosuhteisiin \u2013
\nmik\u00e4 samalla on tekosyy olla aloittamatta varsinainen kirjoitusty\u00f6. Jukeboksista<\/i>
\non my\u00f6s hyvin keskittynyt kuvaus matkasta sek\u00e4 fyysisen\u00e4 siirtymisen\u00e4 ett\u00e4
\nhenkisen\u00e4 irtiottona tutusta tuntemattomaan.\u201d<\/p>\n

Jukeboksista<\/i> on romaani kirjoittamisen
\nvaikeudesta, mutta sen voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s kertovan muuttuvasta maailmasta (sen
\ntapahtuma-aika on Espanjan lopullisen demokratisoitumisen ja kylm\u00e4n sodan lopun
\naikaa) tai olevan kaunis tunnelmapala (sen kertoja analysoi vierasta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4
\nkirjailijamaisen kauniilla ja tarkalla tavalla). Romaani on t\u00e4ynn\u00e4 t\u00e4llaisia
\nmonimerkityksellisi\u00e4 kohtia: \u201dSeuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 s\u00e4\u00e4 pysyi sateisena, ja
\nlehtien mukaan Soria oli j\u00e4lleen kerran Espanjan kylmin maakunta \u2013 h\u00e4n l\u00e4hti j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isk\u00e4velylle
\nkaupungin halki. Ilman ett\u00e4 oli suunnitellut sit\u00e4 etuk\u00e4teen, h\u00e4n n\u00e4ki yht\u00e4kki\u00e4
\nedess\u00e4\u00e4n Santo Domingon julkisivun, jonka mitat ja vaaleat, usein py\u00f6reiksi
\npuhaltuneet hiekkakivet kertoivat heti rakennuksen i\u00e4n. Miten h\u00e4nt\u00e4 s\u00e4v\u00e4yttiv\u00e4tk\u00e4\u00e4n
\nromaanistyyliset rakennukset, tekiv\u00e4t sen niin vaikuttavasti, ett\u00e4 h\u00e4n tunsi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti
\nniiden suhteet olemuksessaan, hartioissaan, kupeissaan, jalkapohjissaan, ik\u00e4\u00e4n
\nkuin kyseess\u00e4 olisi ollut h\u00e4nen varsinainen, k\u00e4tketty ruumiinsa.\u201d (s. 33\u201334)<\/p>\n


\nJukeboksista<\/i> ei sis\u00e4ll\u00e4 selke\u00e4\u00e4, helposti seurattavaa juonta, mink\u00e4 takia
\nlyhyys on sille eduksi. Teksti on tyylik\u00e4st\u00e4, mutta yht\u00e4\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4
\njaksaisi lukea. Kiiltomadossa<\/i> todetaan: \u201dJukeboksista<\/i> on Handken kaiken
\nproosan tavoin teksti\u00e4, jossa maailman havainnoimisella on t\u00e4rke\u00e4 sija. Se on
\naktiivista toimintaa, ty\u00f6t\u00e4, johon n\u00e4hden kirjoittaminen on jopa toisarvoista.
\nTekstiss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s ajattelun kuvaaminen. Havainnot ja niiden tulkinta
\novat olennainen osa fiktiivisen henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4in syntyy proosaa, joka ei
\ntarvitse varsinaista juonta ollakseen kiinnostavaa ja koskettavaa.\u201d<\/p>\n

Teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 k\u00e4rsii ja nauttii juurettomuudestaan. H\u00e4n kaipaa lapsuutensa
\nkielt\u00e4 saksaa, mutta ei pid\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 kovin kiinnostavana. Huomioimisen arvoisia
\novat h\u00e4nen ajatuksensa siit\u00e4, ett\u00e4 tietyt kirjat tarvitsevat tietty\u00e4
\nkirjoitusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa huonon s\u00e4\u00e4n takia melankolisena n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4
\nEspanjaa: \u201dTuulen mukana pois leijuvat lastukierukat sekoittuivat tuhkah\u00f6ytyviin,
\njotka olivat per\u00e4isin jostakin nuotiosta; alhaalla talon edess\u00e4, keitti\u00f6n oven
\nluona, josta saattoi astella suoraan ohdake-, j\u00e4tesora- ja sammalkent\u00e4lle,
\npuhdisti joku oppipoika k\u00e4sivarren pituisella veitsell\u00e4 melkoista joukkoa viel\u00e4kin
\npitempi\u00e4 kaloja, niin ett\u00e4 ilmassa lenteli ja v\u00e4l\u00e4hteli vaaleanhohtoisia
\nsuomuja.\u201d (s. 57)<\/p>\n

Handke sijoittaa romaaninsa Baskimaahan, mit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 poliittisena
\nkommenttina. Omaleimaisen kulttuurin omaavat pohjoisessa asuvat baskit ovat pitk\u00e4\u00e4n halunneet
\nitsen\u00e4isty\u00e4 Espanjasta, mutta ep\u00e4onnistuminen on saanut monet heist\u00e4 vajoamaan
\napatiaan. Jukeboksista<\/i> on t\u00e4ten my\u00f6s kuvaus baskien luovuttamisen
\nromanttisesta laadusta, siit\u00e4 milt\u00e4 ihmisest\u00e4 tuntuu kun h\u00e4nell\u00e4 ei ole
\nkotimaata ja juuria.<\/p>\n

Handke on joutunut ep\u00e4suosioon poliittisten mielipiteittens\u00e4
\ntakia. H\u00e4nelt\u00e4 on muun muassa ev\u00e4tty Heinrich Heine -palkinnon ehdokkuus sen takia, ett\u00e4 h\u00e4n on julkisesti puolustanut Jugoslavian
\nvaltiota ja erityisesti sen monien mielest\u00e4 kaikkein ryvettyneint\u00e4 entist\u00e4 osaa
\nSerbiaa. K\u00e4rkev\u00e4t poliittiset kannanotot eiv\u00e4t kuitenkaan juuri esiinny h\u00e4nen
\nsuomennetuissa romaaneissaan, vaikka Jugoslavia mainitaankin ohimennen
\npositiivisesti Jukeboksista<\/i>-kirjan sivuilla. Handken kirjalliset ansiot ovat kiistattomat, mink\u00e4 meill\u00e4 l\u00e4hes tuntemattomaksi j\u00e4\u00e4nyt
\nJukeboksista<\/i> osoittaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pieni LURRA Editions -kustantamo tekee kulttuurity\u00f6t\u00e4 julkaisemalla muun muassa Thomas Bernhardin el\u00e4m\u00e4kertaa…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":551,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[264,303,463],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/handke.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/handke.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/67"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3227,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions\/3227"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}