{"id":69,"date":"2013-04-22T08:46:00","date_gmt":"2013-04-22T05:46:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/milan-kundera-esirippu\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:04","slug":"milan-kundera-esirippu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/milan-kundera-esirippu\/","title":{"rendered":"Milan Kundera: Esirippu"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nRevitty esirippu<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nMilan Kundera: Esirippu<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nSiltala 2013, 151
\ns.<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nSuomentanut Ville Keyn\u00e4s<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nPitk\u00e4n uran tehnyt Milan Kundera (s. 1929) lukeutuu tunnetuimpiin t\u0161ekkil\u00e4isiin kirjailijoihin. H\u00e4nen romaanejaan, kuten p\u00e4\u00e4teosta Olemisen siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n keveys<\/i>, on k\u00e4\u00e4nnetty
\nlaajasti muille kielille. Nobel-ehdokkaana useasti ollutta Kunderaa
\nkarsastetaan kuitenkin synnyinmaassaan, koska h\u00e4n muutti sielt\u00e4 Neuvostoliiton
\nvalloituksen j\u00e4lkeen ja on asunut vuosikymmeni\u00e4 Ranskassa. Monet h\u00e4nen kirjansa
\nkertovatkin muuttuneesta identiteetist\u00e4.<\/p>\n

Kundera k\u00e4sitteli ensimm\u00e4isess\u00e4
\nromaanissaan Pila<\/i> satiirisesti
\ntotalitarismia. H\u00e4din tuskin piilotetusta kritiikist\u00e4 suuttuneet
\nneuvostoliittolaiset kielsiv\u00e4t Kunderan teosten levitt\u00e4misen T\u0161ekiss\u00e4 aina maan
\nvuonna 1989 tapahtuneeseen vapautumiseen asti, mutta panna ei est\u00e4nyt tekij\u00e4n mainetta
\nlevi\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin tosin petturina Ranskaan muuttonsa takia. My\u00f6hemmiss\u00e4
\nromaaneissaan, kuten Kuolemattomuudessa<\/i> ja Kiireett\u00f6myydess\u00e4<\/i>, kirjailija
\nlis\u00e4si huumorin rinnalle filosofista pohdintaa.<\/p>\n

Kunderan esseetuotanto on v\u00e4hemm\u00e4n
\ntunnettu. Mielenkiintoista kyll\u00e4, siin\u00e4 miss\u00e4 suurin osa h\u00e4nen romaaneistaan on
\nkirjoitettu t\u0161ekiksi, esseet on tehty ranskaksi. My\u00f6s nyt suomennetun Esiripun<\/i> alkuteos on julkaistu Kunderan
\ntoisella kielell\u00e4. Kirjan on suomentanut Ville Keyn\u00e4s, muun muassa Michel
\nHouellebecqi\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt ranskalaisen kirjallisuuden asiantuntija. Esirippua<\/i> on ilo lukea. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4
\nitsens\u00e4 taustalle ja antaa Kunderan puhua omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 kertoo
\nuseimmiten onnistuneesta suomennoksesta.<\/p>\n

Kirja koostuu seitsem\u00e4st\u00e4
\nlyhyisiin osiin jaetusta esseest\u00e4. Teksteiss\u00e4 pohditaan romaanin olemusta, sit\u00e4
\nmik\u00e4 tekee romaanista keskeisen taiteessa. Kirjoitusten ytimess\u00e4 on ajatus
\nesiripusta, esitulkitusta maailmasta, jonka hyv\u00e4n kirjailijan on revitt\u00e4v\u00e4
\nalas. Kunderan mukaan ensimm\u00e4inen repimisess\u00e4 onnistunut taiteilija oli
\nespanjalainen Miguel de Cervantes (1547\u20131616), Don Quijoten<\/i> tekij\u00e4. H\u00e4n vaikutti l\u00e4nsimaisen kirjallisuuden
\nkehitykseen merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Kursivointeja t\u00e4rke\u00e4t kohdat osoittaakseen usein
\nk\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Kundera kirjoittaa: \u201dRep\u00e4istess\u00e4\u00e4n esitulkinnan esiripun Cervantes l\u00e4hetti
\nuuden taidemuodon matkaan: h\u00e4nen tuhoava eleens\u00e4 heijastuu ja jatkuu jokaisessa
\nromaanissa, joka ansaitsee romaanin nimityksen; se on romaanitaiteen tunnusmerkki<\/i>.\u201d (s. 83)<\/p>\n

Luova tuhoaminen takaa
\nKunderan mukaan jatkumon. Romaanitaide on pitk\u00e4 ketju, johon osallistuvan on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4
\nperinteen merkitys. \u201dKapinalliset, kaiken ja kaikkien vastustajat\u201d saavat esseistilt\u00e4
\ntylyn tuomion, koska \u201dhe kapinoivat ainoastaan sit\u00e4 vastaan, mik\u00e4 on tulkittua
\n(esitulkittua) ja siksi kapinoimisen arvoista.\u201d (s. 83) Todelliset uudistajat,
\nkuten poukkoilevan Tristram Shandy \u2013 el\u00e4m\u00e4
\nja mielipiteet<\/i> -romaanin tehnyt Laurence Sterne (1713\u20131768),
\nymm\u00e4rsiv\u00e4t perinteen t\u00e4rkeyden. Klassiseen, luonnollisesti kehittyv\u00e4\u00e4n
\ntarinnankerrontaan mieltyneen Kunderan on toisin sanoen vaikea n\u00e4hd\u00e4 v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n
\nkokeellisesta proosasta, kuten Jaakko Yli-Juonikkaan (s. 1976) nerokkaasta teoksesta
\nNeuromaani<\/i>.<\/p>\n

Kundera vieroksuu Esiripussa<\/i> ilmenev\u00e4st\u00e4
\nkonservatiivisuudestaan huolimatta eniten kopiointia. El\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4vien romaanien
\ntulee h\u00e4nen mukaansa kertoa jotakin uutta omasta ajastaan. Entist\u00e4 toistavat
\nromaanit h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t nopeasti. Kaavoihin kangistunutta kirjallisuutta rakastavat
\npalauttavat esseistin mieleen pys\u00e4htyneisyydest\u00e4 k\u00e4rsineen ja sosialistista
\nrealismia taiteelta vaatineen Neuvostoliiton. Kundera n\u00e4kee vanhan ja uuden kekseli\u00e4\u00e4n
\nyhdist\u00e4misen taisteluna merkityksellisen taiteen puolesta.<\/p>\n

Esiripun<\/i> tekij\u00e4n maahanmuuttajatausta tulee mielenkiintoisella
\ntavalla esiin h\u00e4nen puhuessaan maailmankirjallisuudesta. T\u0161ekin kaltaisten
\npienien kielien vaikutusmahdollisuudet ovat h\u00e4nen n\u00e4hd\u00e4kseen mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4t saksan
\nkaltaisiin suuriin kieliin verrattuna. Kundera nostaa esimerkiksi Prahassa
\nsyntyneen Franz Kafkan (1883\u20131944), jota pidet\u00e4\u00e4n t\u0161ekkil\u00e4isen\u00e4 kirjailijana, vaikka
\nh\u00e4n kirjoitti saksaksi. Saksan k\u00e4ytt\u00e4minen teki Kafkab tunnetuksi, mutta t\u0161ekkil\u00e4iset
\novat nurkkakuntaisuuttaan my\u00f6hemmin yritt\u00e4neet omia h\u00e4net.<\/p>\n

Kundera itse nousi kirjalliselle
\nkartalle muutettuaan Ranskaan ja ryhdytty\u00e4\u00e4n suurempaan kieleen vaihtaessaan maailmankirjailijaksi.
\nH\u00e4n ei menett\u00e4nyt identiteetti\u00e4\u00e4n, vaan antoi sen muuttua toiseksi. Esiripun<\/i> lopussa rummutetaan yksil\u00f6llisyyden
\npuolesta: \u201dKuvittelen ahdistuksen vallassa p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin taide lakkaa etsim\u00e4st\u00e4
\nennen sanomatonta ja palaa kuuliaisena yhteis\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4n palvelukseen, joka
\nvaatii sit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kertaamisesta kaunista ja auttamaan yksil\u00f6\u00e4 sulautumaan
\nrauhan ja riemun vallassa olemisen yhdenmukaisuuteen.\u201d (s. 151)<\/p>\n

Romaanin teoria ei ole tietenk\u00e4\u00e4n kiveen hakattu, mutta punaista lankaa lajityypin historiasta etsiv\u00e4 Esirippu<\/i> on silti kiinnostava katsaus ter\u00e4v\u00e4n
\nt\u0161ekkil\u00e4is-ranskalaisen kirjailijan ajatusmaailmaan. Kundera kertoo kirjan
\nalussa muusikkona toimineesta is\u00e4st\u00e4\u00e4n. My\u00f6s poika on opiskellut musiikin
\nteoriaa, mink\u00e4 huomaa h\u00e4nen esseittens\u00e4 ja romaaniensa tarkkaan mietityst\u00e4 rakenteesta.
\nKundera per\u00e4\u00e4nkuuluttaa Esiripussa <\/i>tyypilliseen
\ntapaansa t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 ajattelua ja musikaalisia lauseita. Toisaalta h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4
\nmuistuttaa taiteen olevan jokeltelua, lapsen ihmettely\u00e4 el\u00e4m\u00e4n edess\u00e4.<\/div>\n

\n
<\/i><\/div>\n
\nJulkaisematon arvostelu vuodelta 2013.<\/i><\/div>\n
\n
<\/b><\/div>\n
\nEsa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/b><\/div>\n
\nesa.makijarvi[at]gmail.com<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Revitty esirippu Milan Kundera: Esirippu Siltala 2013, 151 s. Suomentanut Ville Keyn\u00e4s Pitk\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":555,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[153,302,303,392],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/251895_487436714630925_100446453_n.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/251895_487436714630925_100446453_n.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/69"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3229,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/3229"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}