{"id":7,"date":"2015-04-17T09:15:00","date_gmt":"2015-04-17T06:15:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/lannenelokuvista\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:50","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:50","slug":"lannenelokuvista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/lannenelokuvista\/","title":{"rendered":"L\u00e4nnenelokuvista"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
\"\"<\/a><\/p>\n

L\u00e4nnenelokuva on Hollywoodin kest\u00e4vin ja pidetyin lajityyppi. Harva kuitenkaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ennen vuotta 1939 sit\u00e4 ei ollut olemassa sellaisena kuin se nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan. Silloin ilmestyi Hy\u00f6kk\u00e4ys er\u00e4maassa<\/i>, John Fordin ohjaama ja John Waynen t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 klassikko, joka sis\u00e4lsi monia jatkossa arkkityyppisiksi tulleita l\u00e4nnenelokuvan elementtej\u00e4. Ylen esittelyss\u00e4<\/a> todetaan: \u201dL\u00e4nnenelokuvia toki tehtiin ja paljon, mutta mykk\u00e4kauden j\u00e4lkeen ne ani harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta olivat kaikki l\u00e4hinn\u00e4 lapsiyleis\u00f6lle nopeasti ja mahdollisimman halvalla kyh\u00e4ttyj\u00e4 tekeleit\u00e4, joita kukaan ei arvostanut ja joissa l\u00e4hinn\u00e4 ratsastettiin hurjasti edestakaisin samalla kun t\u00e4hdet, Roy Rogersin ja Gene Autryn kaltaiset laulavat cowboyt, tarttuivat herkemmin kitaraan kuin Coltiin.\u201d<\/div>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ys er\u00e4maassa<\/i> yhdisti syv\u00e4llist\u00e4 luonnekuvausta viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan. T\u00e4st\u00e4 kaavasta tuli uudentyyppisen l\u00e4nnenelokuvan vakio. Monet niist\u00e4 sijoittuivat Yhdysvaltojen l\u00e4nsirannikolle ja vuosiin 1861\u20131890. Ajanjakson alussa k\u00e4rsittiin raa\u2019asta sis\u00e4llissodasta ja lopussa n\u00e4htiin viitteit\u00e4 tulossa olleesta imperialismin ja monopolien kaudesta. Peter von Bagh kirjoittaa Lajien synnyss\u00e4<\/i> (2009): \u201dHenry Nash Smithin kuuluisassa tutkimuksessaan The Virgin Land esitt\u00e4m\u00e4n ajatuksen mukaan L\u00e4nsi on Amerikan historian ja tietoisuuden vertauskuva. Keskeinen ajatus matkassa L\u00e4nteen on Frontier \u2013 Raja \u2013 eli tietoisuus rajoittamattomista mahdollisuuksista, unelma ikuisesta nuoruudesta ja ikuisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.\u201d (s. 21)<\/p>\n

Vaikka westernit olivat suosittuja jo mykk\u00e4filmien aikana, jaksoa 1940-luvulta 1960-luvulle pidet\u00e4\u00e4n lajityypin kulta-aikana. Hy\u00f6kk\u00e4ys er\u00e4maassa<\/i> -elokuvan vanavedess\u00e4 julkaistiin monia hienoja l\u00e4nnenelokuvia, kuten Sheriffi <\/i>(1952), Rio Bravo<\/i> (1959) ja Hyv\u00e4t, pahat ja rumat<\/i> (1966). Sam Peckinpahin Hurjaa joukkoa<\/i> (1969) pidet\u00e4\u00e4n viimeisen\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 l\u00e4nnenelokuvana, vaikka my\u00f6s muun muassa Clint Eastwoodin Armottoman<\/i> (1992) harteille on sovitettu samaa viittaa.<\/p>\n

Hurjassa joukossa<\/i> seurataan viimeist\u00e4 keikkaansa tekevi\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 rikollisia. He ovat j\u00e4\u00e4neet j\u00e4lkeen ajastaan ja el\u00e4v\u00e4t yhteiskunnan ulkopuolella. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 merkitsev\u00e4t vanheneminen, tunne joutumisesta maalatuksi nurkkaan, v\u00e4henev\u00e4 itsekunnioitus ja jatkuvat arviointivirheet. Elokuva kommentoi villin l\u00e4nnen kuolemaa ja Vietnamin sotaa, kahta amerikkalaista traumaa. Hurja joukko<\/i> tehtiin Vietnamin sodan aikana. Se k\u00e4sittelee julkaisuajankohtansa ongelmia, kuten Yhdysvaltoja vaivannutta tunnetta suunnan kadottamisesta ja maata runnellutta v\u00e4kivaltaa. Baghin mukaan Hurjan joukon<\/i> v\u00e4kivaltaisista kohtauksista \u201dv\u00e4littyy illuusioton kuva ihmisen halusta dominoida ja tappaa.\u201d (s. 377)<\/p>\n

Hurjassa joukossa<\/i> seurataan villin l\u00e4nnen kuolinkouristuksia. Elokuva sijoittuu vuosiin 1913\u20131914, aikaan juuri ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa ja sen veril\u00f6ylyj\u00e4. Peckinpahin filmiss\u00e4 autojen ja junien kaltaiset keksinn\u00f6t ovat tulleet pilaamaan hevosilla liikkuvien rehellisten ja yksinkertaisten miesten el\u00e4m\u00e4n. Sen rosvojoukko ratsastaa Yhdysvaltoja takapajuisempaan Meksikoon saadakseen el\u00e4m\u00e4ntavalleen jatkoa. Bagh kirjoittaa: \u201dKuva \u2019villist\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4\u2019 on riisuttu: mielens\u00e4 menett\u00e4neet kunniakysymykset, kadotetut miehet, el\u00e4m\u00e4, joka on ehk\u00e4 ollut vain turhuuksien turhuus. [\u2026] Katsoja tuntee, ett\u00e4 heid\u00e4n poistumisensa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 koskee my\u00f6s koko l\u00e4nnenelokuvan lajia.\u201d (s. 375)<\/p>\n

L\u00e4nnenelokuvat eiv\u00e4t ole syntyneet tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan ovat aina peilanneet aikansa sosiaalista kontekstia. L\u00e4nnell\u00e4 on amerikkalaisessa ajattelussa keskeinen asema. Sen valloittaminen on kytkeytynyt k\u00e4sityksiin kutsumuskohtalosta (Manifest Destiny) ja Yhdysvaltojen poikkeuksellisuudesta. L\u00e4nnenelokuvat puivat n\u00e4ihin ajatuksiin liittyvi\u00e4 pelkoja ja ristiiriitoja. Amerikkalaiset poliitikot ovat olleet Hollywoodin tavoin pitk\u00e4\u00e4n kiinnostuneita mielikuvista. Konkreettisen vallan lis\u00e4ksi symbolinen valta on heille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ei olekaan sattumaa, ett\u00e4 1950-luvun westernit kuvasivat Harry S. Trumanin (presidenttin\u00e4 1945\u20131953) johtamaa maata, joka oli toisen maailmansodan voitettuaan voimiensa tunnossa.<\/p>\n

1960-luvulla Amerikan ja villin l\u00e4nnen myyttej\u00e4 alettiin tietoisesti purkaa. L\u00e4nnenelokuvien p\u00e4\u00e4hahmot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet suoraselk\u00e4isi\u00e4 sankareita, vaan heiss\u00e4 oli ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 ja vastenmielisi\u00e4 piirteit\u00e4. He eiv\u00e4t juuri v\u00e4litt\u00e4neet siviiliuhreista ja olivat alkoholisoituneita, katkeria miehi\u00e4. Monissa 1960-luvun westerneiss\u00e4 l\u00e4nnenmiehet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kuuluneet yhteis\u00f6ihin, vaan olivat yksin\u00e4isi\u00e4 susia. He kokivat, ett\u00e4 aika oli ajanut heid\u00e4n ohitseen, eik\u00e4 kukaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt heit\u00e4. Ohjaajat tarkastelivat kuilua villin l\u00e4nnen todellisuuden ja siihen liittyneiden kuvitelmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 varhaisissa l\u00e4nnenelokuvissa valkoiset miehet karkottivat barbaariset intiaanit ja toivat sivistyksen, lajityypin my\u00f6hemmiss\u00e4 edustajissa jako tapahtui rikollisten ja sankarien v\u00e4lill\u00e4. Heid\u00e4n v\u00e4lilleen alkoi olla vaikea tehd\u00e4 eroa. Sergio Leonen westerneiss\u00e4 ja Hurjassa joukossa<\/i> moraalisesti h\u00e4ilyv\u00e4t p\u00e4\u00e4hahmot syyllistyiv\u00e4t rikoksiin. Modernit l\u00e4nnenelokuvat kuvasivat muuttuvaa maailmaa, jossa perinteiset k\u00e4sitykset oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 olivat myllerryksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 keskustelu jatkuu yh\u00e4. L\u00e4nnenelokuvat ovat olleet kauan t\u00e4rkeit\u00e4 amerikkalaisessa elokuvateollisuudessa ja yhteiskunnassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4nnenelokuva on Hollywoodin kest\u00e4vin ja pidetyin lajityyppi. Harva kuitenkaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ennen…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":431,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[140,330],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/6_the-wild-bunch.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/6_the-wild-bunch.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/7"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3167,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions\/3167"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=7"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}