{"id":74,"date":"2013-02-28T10:42:00","date_gmt":"2013-02-28T08:42:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/pekka-himasesta-ja-paremmasta-suomesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:05","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:05","slug":"pekka-himasesta-ja-paremmasta-suomesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/pekka-himasesta-ja-paremmasta-suomesta\/","title":{"rendered":"Pekka Himasesta ja paremmasta Suomesta"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nPitki\u00e4 artikkeleita maksusta
\nkauppaava Long Play<\/a><\/i> -palvelu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sittenkin ottavan tulta alleen. Sen
\nensimm\u00e4inen jalkapallokorruptiota k\u00e4sitellyt reportaasi ei her\u00e4tt\u00e4nyt
\nansaitsemaansa huomiota, mutta toinen tutkija Pekka Himasta koskeva artikkeli
\non her\u00e4tt\u00e4nyt ainakin muualla mediassa suurta kiinnostusta. P\u00e4\u00e4syyllinen
\nhuomioon on Helsingin Sanomat,<\/i> joka on rummuttanut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti Long Playn<\/i> viimeisimpi\u00e4 paljastuksia. Sitoutumattoman lehdist\u00f6n on helpompi kirjoittaa
\nensimm\u00e4isen\u00e4 vaikeista asioita, mink\u00e4 j\u00e4lkeen yksityinen media voi halutessaan
\ntarttua niihin.<\/div>\n

\nKeskustelua her\u00e4tt\u00e4neess\u00e4 \u201dHimasen etiikka<\/a>\u201d -artikkelissa Pekka
\nHimasta kutsutaan muun muassa filosofiksi, tutkijaksi ja
\ntulevaisuuskonsultiksi. Himanen esittelee itsens\u00e4 verkkosivuillaan
\nprofessoriksi, joka opettaa lukuisissa Suomen ja muun maailman
\nhuippuyliopistoissa, vaikka h\u00e4nell\u00e4 ei 20-vuotiaana tehty\u00e4 tohtoriv\u00e4ittely\u00e4 lukuun ottamatta ole professoriuden saralta mainittavia n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4. H\u00e4nen
\ntodellinen toimenkuvansa on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. L\u00e4himm\u00e4ksi totuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n
\nnimitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pitki\u00e4 mielipidekirjoituksia julkaisevaksi
\nmieheksi, joka on saanut ansaitsematonta huomiota. Himanen tullaan muistamaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen k\u00e4ytt\u00e4neen\u00e4 helppoheikkin\u00e4, jollaisia tulee julkisuuteen aina yhteiskunnan ollessa retuper\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n


\nLong Playn <\/i>mukaan Himasen suurin taito on kyky verkostoitua. H\u00e4n tuntee
\npahimman grillauksen kohteeksi hiljattaisen rahoituskeskustelun tiimoilta joutuneen p\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen, toisen
\njulkimofilosofin Esa Saarisen ja koko joukon muita suomalaisia
\nmerkkihenkil\u00f6it\u00e4. Kyseess\u00e4 on klassinen hyv\u00e4 veli -verkosto, jonka j\u00e4senet
\npit\u00e4v\u00e4t toisistaan huolta julkisen rahoituksen sumuverhon turvin. Himasen suosioon nostanut teesi, jonka
\nmukaan positiivisessa Suomessa kaikkien tulisi pysty\u00e4
\nel\u00e4m\u00e4\u00e4n kunnollista el\u00e4m\u00e4\u00e4, ei ole omaper\u00e4inen tai kekseli\u00e4s, mutta sen on
\nhelppo n\u00e4hd\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n innostusta etenkin Yhdysvalloista k\u00e4yt\u00f6smallinsa
\nottaneiden dynaamisten kokoomuspoliitikkojen parissa.<\/p>\n

Mist\u00e4 koko t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 vyyhdiss\u00e4 on kysymys? Himasen ja h\u00e4nen ulkomaisten
\ntutkijakumppaneittensa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tutkimusta on rahoitettu Suomen
\nvaltion rahoilla. Tuloksena on syntynyt luonnosmainen Sininen kirja,<\/i> jonka voi halutessaan lukea ilmaiseksi verkossa<\/a>. Helsingin Sanomat<\/i> kirjoittaa<\/a>: \u201dKirja on osa
\nSitran, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jonka
\nhintalappu on 700 000 euroa. My\u00f6s Himasen oma Sofos-yhti\u00f6
\non investoinut tutkimukseen hankesuunnitelman perusteella 100 000
\neuroa.\u201d Keskustelua on aiheuttanut erityisesti se, ettei hanketta
\nkilpailutettu. Se runnottiin l\u00e4pi sellaisenaan ja melko kalliilla hintalapulla.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4piruna h\u00e4\u00e4rii langoista taustalla vedellyt Katainen, joka on kuitenkin kielt\u00e4nyt haastatteluissa olleensa miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 rahoituksen
\nj\u00e4rjest\u00e4misen kanssa. Totuus on “Himasen etiikka” -artikkelin mukaan toinen. Reportaasissa todetaan Kataisen hallituksen tavoitteena olevan \u201dparempi Suomi, joka on kaikkien yhteinen projekti.\u201d Mit\u00e4 sanahelin\u00e4 tarkoittaa, siit\u00e4 ei ole tietoa. Edelleen \u201dHimasen mielest\u00e4 vanha hyvinvointivaltio on ollut
\nl\u00e4hinn\u00e4 \u2019pahoinvoinninv\u00e4hent\u00e4misvaltio\u2019, joka on keskittynyt kurjuuden
\nkitkemiseen. Pit\u00e4isi pyrki\u00e4 todelliseen hyvinvointiin.\u201d Tarkemmin puolueet ja Himanen eiv\u00e4t osaa asiaa selitt\u00e4\u00e4. Maailman paremmaksi paikaksi muuttavan oikean hyvinvoinnin luonteen selvitt\u00e4miseksi tehdyss\u00e4 Sinisess\u00e4 kirjassakin <\/i>keskityt\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6tt\u00f6miin lauseisiin.<\/p>\n

Valtio, yliopistot ja yritykset l\u00e4hestyv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n jatkuvasti toisiaan. Veljeily lis\u00e4\u00e4
\nmahdollisuuksia korruptioon. Politiikan vallannut tuloskeskeisyys johtaa
\nvalitettavasti l\u00e4hinn\u00e4 vain selvitysten kaltaisten byrokratisten toimien
\nlis\u00e4\u00e4ntymiseen ja sit\u00e4 kautta huonommin toimivaan yhteiskuntaan. Pekka Himanen
\nhuomauttaa Long Playn<\/i> haastattelussa asianmukaisesti, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kohtaan suunnattu
\nkritiikki on ollut liioiteltua. Todellisen huomion tulisi
\nsuuntautua tutkimusrahat antaneisiin tahoihin, eli Suomen Akatemiaan, Suomen
\nitsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitraan ja Teknologian ja innovaatioiden
\nkehitt\u00e4miskeskus Tekesiin, kuten nyt on onneksi tapahtumassa. Vain asiat juurta
\njaksaen selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme est\u00e4\u00e4 ongelmia toistumasta
\ntulevaisuudessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pitki\u00e4 artikkeleita maksusta kauppaava Long Play -palvelu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sittenkin ottavan tulta alleen.…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":565,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[200,273,344,457,476,557,743],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/imaterialise-Thinker-by-Rodin-images-copyright-Kees-Haageman02.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/imaterialise-Thinker-by-Rodin-images-copyright-Kees-Haageman02.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/74"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=74"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3234,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions\/3234"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}