{"id":77,"date":"2013-02-04T10:20:00","date_gmt":"2013-02-04T08:20:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/espanjan-sisallissodasta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:06","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:06","slug":"espanjan-sisallissodasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/espanjan-sisallissodasta\/","title":{"rendered":"Espanjan sis\u00e4llissodasta"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nVuosina 1936\u20131939 k\u00e4yty raaka sis\u00e4llisota
\nkuuluu Espanjan vaiherikkaan historian mielenkiintoisimpiin tapahtumiin. Maan
\nnykyisi\u00e4 poliittisia ongelmia voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin tutustumalla sis\u00e4llissodan moninaisiin k\u00e4\u00e4nteisiin. Nelj\u00e4lle vuodelle jakautuneissa verisiss\u00e4 taisteluissa kuoli yhteens\u00e4 noin 500,000
\nihmist\u00e4, joista vain 200,000 menehtyi varsinaisissa taisteluissa. Loput
\nkuolivat n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, pommeihin tai voittajien sodan j\u00e4lkeen toteuttamissa summittaisissa teloituksissa.
\nEspanjan sis\u00e4llissotaa voi pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 todella modernina sotilaallisena konfliktina. Monia siin\u00e4 kokeiltuja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuten propagandan laajamittaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistettuja ilmapommituksia, hy\u00f6dynnettiin paljon tehokkaammin vuosina
\n1939\u20131945 k\u00e4ydyss\u00e4 toisessa maailmansodassa. <\/div>\n

\nEspanjan sis\u00e4llissodan kaksi p\u00e4\u00e4asiallista taistelevaa osapuolta olivat vaaleilla
\nvalittua hallitusta edustaneet tasavaltalaiset ja kenraali Francisco Francon
\njohtamat kansallismieliset. Todellisuudessa kaksi ryhmittym\u00e4\u00e4 koostuivat
\nkuitenkin monista kilpailevista alajaostoista, jotka on vasta my\u00f6hemmin niputettu vasemmistoa ja oikeistoa
\nedustaneisiin leireihin. Monimutkaisesta vyyhdist\u00e4 saa hyv\u00e4n kuvan tutustumalla Antony Beevorin
\nkirjan Taistelu Espanjasta: Espanjan sis\u00e4llissota 1936<\/i>\u20131939 <\/i>alussa oleviin
\nselityksiin. Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, ett\u00e4 anarkistit, demokraatit,
\nkommunistit ja sosialistit edustivat h\u00e4vinnytt\u00e4 tasavaltaa, kun taas falangistit, karlistit ja
\nmonarkistit olivat voittaneiden kansallismielisten puolella.<\/p>\n

Poliittinen tilkkut\u00e4kki teki sis\u00e4llissodasta luonteeltaan arvaamattoman. Ulkomaalaisten vapaaehtoisten armeijassa ja tasavaltaisten puolella kamppaillut George Orwell k\u00e4sittelee
\nteoksessaan Katalonia, Katalonia!<\/i> taistelutoimien arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, kuten jatkuvaa taistelua surkeiden varusteiden ja t\u00e4iden kanssa. Beevorin ja Orwellin mukaan espanjalaiset suhtautuivat sotimiseen heille
\ntyypillisell\u00e4 ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 kiihkeydell\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiat, kuten
\nstrategiat ja jopa joukkojen varustus, olivat retuper\u00e4ll\u00e4. Tasavallan armeija
\noli taisteluiden alkaessa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti vastustajaansa voimakkaampi, mutta
\nsen sodanjohdon osaamattomuus ja riitely johtivat vuosien saatossa Francon
\nvoittoon. Vaaleilla valittu hallitus odotti turhaan Ison-Britannian, Ranskan ja
\nYhdysvaltojen v\u00e4liintuloa ja ryhtyi ep\u00e4viisaasti puolustuskannalle.<\/p>\n

Italialta ja Saksalta runsaasti apua saanut Franco k\u00e4ytti vihollisensa ep\u00e4r\u00f6innin hyv\u00e4kseen.
\nKapinakenraalit toivoivat alun perin kaappauksen p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n nopeasti, koska heid\u00e4n
\nvoimansa olivat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, mutta tasavaltalaisten sotilaallinen kyvytt\u00f6myys
\nk\u00e4vi konfliktin pitkittyess\u00e4 selv\u00e4ksi. Beevor kuvaa kirjassaan h\u00e4vinneen osapuolen
\nmuutamia sodan aikana tekemi\u00e4 huonosti suunniteltuja hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4, jotka osoittautuivat t\u00e4ydellisiksi katastrofeiksi. Hallituksessa johtavaan asemaan nousseet
\nkommunistit ja sosialistit k\u00e4viv\u00e4t kohtalokasta keskin\u00e4ist\u00e4 k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 loppuun asti, mik\u00e4
\ntuntuu j\u00e4lkik\u00e4teen kummalliselta. Franco pelasi korttinsa paremmin perustamalla
\njo vuonna 1937 l\u00f6yh\u00e4n kansallismielisen liittym\u00e4n, joka k\u00e4ytti poliittisesta
\nsekasotkusta paljon kertonutta pitk\u00e4\u00e4 nime\u00e4 Falange Espa\u00f1<\/em>ola Tradicionalista
\ny de las Juntas de Ofensiva National-Sindicalista (FET de las JONS). H\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n Franco syrj\u00e4ytti kilpailijansa ja teki itsest\u00e4\u00e4n liikkeen ainoan johtajan.<\/p>\n

Falangiryhm\u00e4 tunnettiin my\u00f6hemmin kiteytetymm\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 Moviemento Nacional<\/i> (kansallismielinen liike). Se p\u00e4\u00e4tti Espanjan
\nasioita vuodesta 1939 aina vuoteen 1975, jolloin diktaattorina koko t\u00e4m\u00e4n ajan
\ntoiminut Francisco Franco viimein menehtyi. Kenraali onnistui pysym\u00e4\u00e4n vallassa julistettuaan Espanjan toisessa maailmansodassa puolueettomaksi ja otettuaan sopivasti et\u00e4isyytt\u00e4 liittolaisiinsa Italiaan ja Saksaan. My\u00f6hempi armoton sotilaallinen kuri piti 1940-luvulta eteenp\u00e4in ongelmat aisoissa.<\/p>\n

Francon kuoleman j\u00e4lkeen Espanjassa voimaan tullut uusi
\nperustuslaki piti pahimman poliittisen kuohunnan asioissa aina maata viime
\naikoina vaivanneisiin taloudellisiin ongelmiin asti. Diktaattori oli suosinut taantumuksellista politiikkaa, jossa korostettiin sulkeutuneisuutta ja
\nkansallista yhten\u00e4isyytt\u00e4. Yhten\u00e4isyyden saavuttaminen oli jo sis\u00e4llissodan
\ntakia vaikeaa, mutta Espanjan eri alueiden pirstaleisuus teki valtiokeskeisest\u00e4
\npolitiikasta likipit\u00e4en mahdotonta. Beevorin mukaan Espanjassa oli vuodesta
\n1938 vuoteen 1966 voimassa sananvapautta rajoittanut lehdist\u00f6laki, “joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si
\nkaikki julkaisut Francon palvelukseen. Tarkoituksena oli rangaista ‘jokaista
\nkirjoitusta, joka suoraan tai ep\u00e4suorasti pyrki v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kansakunnan tai
\nhallituksen kunniaa, murentamaan hallituksen ty\u00f6t\u00e4 uudessa valtiossa tai kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n
\nturmiollisia ajatuksia niiden parissa joilla on heikko \u00e4ly.'” (s. 476)<\/p>\n

Francon Espanja muistutti
\navovankilaa niille, jotka eiv\u00e4t kannattaneet hallitusta. El\u00e4m\u00e4\u00e4
\nrajoittanut ja francolaisille rajoittamattoman poliittisen liikkumavapauden
\nmahdollistanut sotatila kumottiin vasta 17. huhtikuuta vuonna 1948, l\u00e4hes 12
\nvuotta sis\u00e4llissodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Maan baski- ja katalaaniv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4
\nvainottiin koko Francon valtakauden ajan est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heit\u00e4 muun muassa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4
\nomia kieli\u00e4\u00e4n. My\u00f6s esimerkiksi abortti, aviero ja homoseksuaalisuus olivat
\ndiktaattorin aikana pannassa. Pel\u00e4tyn, pidetyn ja vihatun kenraalin kuolema
\njohti 1980-luvulla vastareaktioon ja hedonistisen Espanjan syntyyn. Maa on nyky\u00e4\u00e4n
\nkummallinen sekoitus francolaista taantumuksellisuutta ja espanjalaisille
\nluontaista kiihkeytt\u00e4. Hiljattaiset taloudelliset vaikeudet ovat ajaneet
\nvaltion j\u00e4lleen pahoihin vaikeuksiin. J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi pystyyk\u00f6 hallitus ratkaisemaan ongelmat. Seuraava mahdollinen verenvuodatus johtaa parhaimmassa tapauksessa
\nEspanjan pirstaloitumiseen useiksi pieniksi valtioiksi ja pahimmassa
\ntapauksessa uuden Francon voimapolitiikasta vaikutteita ottaneen diktatuurin
\nsyntyyn.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosina 1936\u20131939 k\u00e4yty raaka sis\u00e4llisota kuuluu Espanjan vaiherikkaan historian mielenkiintoisimpiin tapahtumiin. Maan…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":571,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[156,175,206,476],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/spanishcivilwar_poster.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/spanishcivilwar_poster.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/77"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=77"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3237,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions\/3237"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=77"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=77"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=77"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}