{"id":80,"date":"2013-01-10T10:41:00","date_gmt":"2013-01-10T08:41:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/edward-hopperista\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:06","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:06","slug":"edward-hopperista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/edward-hopperista\/","title":{"rendered":"Edward Hopperista (2)"},"content":{"rendered":"<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/3.bp.blogspot.com\/-J15flnMXvww\/UO6VL5ezmMI\/AAAAAAAAA9I\/7D0Z7MEMeBA\/s1600\/edward_hopper_self_portrait_5a.jpg\" imageanchor=\"1\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" border=\"0\" height=\"320\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/edward_hopper_self_portrait_5a.jpg\" width=\"255\" \/><\/a><\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n<\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n\u00d6ljymaalauksistaan tunnettu,<br \/>\nmutta my\u00f6s vesiv\u00e4rit\u00f6it\u00e4 ja taidegrafiikkaa tehnyt Edward Hopper etsi pitk\u00e4\u00e4n tyyli\u00e4\u00e4n.<br \/>\nH\u00e4n l\u00f6ysi oman tiens\u00e4 kokeiltuaan useita eri tapoja maalata ja ty\u00f6skennelty\u00e4\u00e4n<br \/>\nv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pakosta pitk\u00e4\u00e4n mainosalalla. Hopper tunnetaan hillityist\u00e4 ja<br \/>\ntarkasti valaistuista maisemakuvistaan, jotka esitt\u00e4v\u00e4t amerikkalaisia kaupunkeja ja maaseutua. Kuvat koostuvat yksinkertaisista elementeist\u00e4. Niiden v\u00e4h\u00e4iset<br \/>\nhahmot ja muut yksityiskohdat peilaavat taiteilijan henkil\u00f6kohtaista pyrkimyst\u00e4<br \/>\nhiljaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/div>\n<p>\nMassachusettsin rannikolla Cape Codissa viihtynyt Hopper oli erakkoluonne, joka<br \/>\nei viihtynyt julkisuudessa. Vuonna 1882 syntynyt Hopper koki todellisen<br \/>\ntaiteellisen l\u00e4pimurron vasta 1920-luvulla. H\u00e4n oli tosin my\u00f6s sit\u00e4 ennen saanut<br \/>\npalkintoja ja myynyt maalauksiaan. L\u00e4pimurtovuosikymmenen alussa syntyi er\u00e4s h\u00e4nen pidetyimmist\u00e4 varhaisista maalauksistaan, vesiv\u00e4reill\u00e4 tehty <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/2.bp.blogspot.com\/_8-UHSqK_N7Q\/TJ-Ye8BpyKI\/AAAAAAAAAhg\/xCy_oUqYWmU\/s1600\/1923%20The%20mansard-roof.jpg\" target=\"_blank\"><i>The Mansard Roof<\/i><\/a>.<br \/>\nArkkitehtuurista kiinnostunut Hopper maalasi my\u00f6hemmin paljon rakennuksia ja<br \/>\nniiden sis\u00e4tiloja. H\u00e4n kertoi olevansa kiinnostunut perinteisen<br \/>\nyhdysvaltalaisen rakennustekniikan \u201dhirvitt\u00e4v\u00e4n rumasta kauneudesta\u201d.<\/p>\n<p>Vuoden 1925 <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.edwardhopper.net\/images\/paintings\/house-by-the-railroad.jpg\" target=\"_blank\"><i>House by the Railroad<\/i><\/a>&nbsp;on malliesimerkki Hopperin kyps\u00e4st\u00e4 ja muuttumattomana pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyneest\u00e4 tyylist\u00e4.<br \/>\nMaalaus kuvaa yksin\u00e4ist\u00e4 ja hyl\u00e4tyn n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 viktoriaanista kartanoa, jonka<br \/>\nrautatie peitt\u00e4\u00e4 osittain n\u00e4kyvist\u00e4. Kriitikot tulkitsivat <i>House by the<br \/>\nRailroadia<\/i> ja muita Hopperin samantapaisia maalauksia mielell\u00e4\u00e4n symbolisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta,<br \/>\nvaikka taiteilija itse totesi olleensa vain kiinnostunut rakennuksista. J\u00e4lkimm\u00e4isen<br \/>\ntulkinnan puolesta puhuu Hopperin varautunut luonne, jonka takia h\u00e4n n\u00e4ki<br \/>\nasiat peruuttamattoman muutoksen kohteina. <\/p>\n<p>Hopperin tunnetuin ty\u00f6 on vuonna 1942 valmistunut <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.ibiblio.org\/wm\/paint\/auth\/hopper\/street\/hopper.nighthawks.jpg\" target=\"_blank\"><i>The Nigthawks<\/i><\/a>. Se esitt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka asioivat koko y\u00f6n auki olevassa<br \/>\nruokalassa. Sis\u00e4tilaa valaiseva kylm\u00e4 loisteputkilamppu luo kuvassa taitavan<br \/>\nkontrastin ulkona vallitsevalle lohduttomalle pimeydelle. <i>The Nighthawks<\/i> tehtiin toisen maailmansodan aikaan, joten maalauksen voi halutessaan n\u00e4hd\u00e4<br \/>\nviittauksena Yhdysvalloissa tuolloin vallinneeseen synk\u00e4n odottavaan<br \/>\nilmapiiriin. Pohjimmiltaan kyseess\u00e4 on kuitenkin vain taitavasti sommiteltu<br \/>\nkuva, jossa tekij\u00e4n asetelman, valon ja tilan tajut edustavat h\u00e4nen tuotantonsa huippua.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 1960-luvulla Hopper teki er\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n maalauksen. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.ibiblio.org\/wm\/paint\/auth\/hopper\/interior\/hopper.sun-empty-room.jpg\" target=\"_blank\"><i>Sun in an Empty Room<\/i><\/a>&nbsp;kuvaa koruttomalla tavalla tyhj\u00e4\u00e4 auringonvalon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 huonetta. Jacob Getlar<br \/>\nSmith kommentoi paljon tulkintaa her\u00e4tt\u00e4neen maalauksen kuvaavan \u201dsurumielisyytt\u00e4,<br \/>\nolemassaolon ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 vakavaksi ja paikoin autioksi\u201d. Runoilija Mark Strand m\u00e4\u00e4rittelee tahollaan <i>Sun in an Empty Roomin<\/i> \u201dHopperin viimeiseksi suureksi<br \/>\nmaalaukseksi, visioksi maailmasta ilman meit\u00e4. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paikka,<br \/>\njoka sulkee meid\u00e4t ulkopuolelleen, vaan paikka josta meid\u00e4t on poistettu.\u201d<\/p>\n<p>Hopper m\u00e4\u00e4ritteli vuonna 1953 ty\u00f6ns\u00e4 seuraavasti: \u201dSuuri taide on<br \/>\nulkoinen ilmentym\u00e4 taiteilijan sis\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ja henkil\u00f6kohtaisen<br \/>\nkokemuksen tuote.\u201d Edelleen Hopper kommentoi, ettei pid\u00e4 abstrakteista<br \/>\nmaalauksista niiden sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4\u00e4ntyneisyyden takia. H\u00e4n oli kuitenkin samoilla<br \/>\nlinjoilla edellisess\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4ni Jackson Pollockin kanssa siin\u00e4,<br \/>\nett\u00e4 paras taide on l\u00e4ht\u00f6isin alitajunnasta. Maalauksiaan Hopper ei kuitenkaan<br \/>\nsuostunut m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n psykologisiksi, vaikka monet n\u00e4kiv\u00e4t niiden kuvaavan<br \/>\nesimerkiksi melankoliaa.<\/p>\n<p>Hopperin pitk\u00e4aikainen vaimo ja manageroinnin kaltaisista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioista huolehtinut Josephine<br \/>\nNivison kuvasi miehens\u00e4 persoonallisuutta siten, ett\u00e4 h\u00e4nen kanssaan<br \/>\nkeskusteleminen on kuin heitt\u00e4isi kiven kaivoon ja odottaisi turhaan kuulevansa<br \/>\n\u00e4\u00e4nen pohjalta. Hopper oli harkitseva, kuten h\u00e4nen ty\u00f6skentelytapansa<br \/>\nosoittaa. Moni maalauksista oli loppuun asti mietitty muistiinpanoissa ja<br \/>\nharjoituskuvissa ennen tarttumista siveltimeen. Taiteilijan luonteesta kertoo lopulta olennaisen h\u00e4nen tunnettu tokaisunsa: \u201dEn ole ehk\u00e4 kovin inhimillinen. Halusin<br \/>\nvain maalata auringonvalon talon kyljess\u00e4.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00d6ljymaalauksistaan tunnettu, mutta my\u00f6s vesiv\u00e4rit\u00f6it\u00e4 ja taidegrafiikkaa tehnyt Edward Hopper etsi pitk\u00e4\u00e4n&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":577,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[132,352],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/edward_hopper_self_portrait_5a.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/edward_hopper_self_portrait_5a.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/80"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3240,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/3240"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/577"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}